Kemijärven selluhankkeen ahdinko kasvaa: iso lasku maksamatta, osakas epäilee toimistomurtoa

Tehdashankkeessa konsultoineen Fredrik Creutzin yritys karhuaa saataviaan. Kemijärveläiset valtuutetut taas penäävät selvitystä kaupungin roolista hankkeen talousjärjestelyissä.
Talous 11.5.2021 14:36
Boreal Biorefin toimiston kyltti Kemijärvellä 13. kesäkuuta 2019. © Timo Jaakonaho/Lehtikuva

Kemijärven sellutehdashankkeen perustajayhtiön Boreal Biorefin vaikeudet kärjistyvät. Se on joutunut protestilistalle 151 820 euron maksamattoman laskun takia.

Asiakastiedon mukaan tiedon mukaan velkojana on suomalainen yritys Manora Group Ab, Creutzin sukuyhtiö.

Manora Group edustaa tässä konsultointiyritys Novae DXXII:tä, jonka osakas on konsultti Fredrik Creutz.

Creutzin yrityskumppani Liu Yang kertoo Suomen Kuvalehdelle sähköpostiviestillä, että konsulttiyritys neuvoi Boreal Biorefiä vuodesta 2016 Kiinaan liittyvissä rahoitusasioissa. Protestilistan merkinnässä on kyse marraskuuhun 2020 asti tarjotuista palveluista, jotka Boreal Bioref on jättänyt maksamatta.

Creutz oli mukana Boreal Biorefin rahoitusneuvotteluissa, joita käytiin yhtiön silloisen toimitusjohtajan Heikki Nivalan johdolla.

Kesäkuussa 2017 Creutz osallistui Nivalan kanssa myös tuolloisen pääministerin Juha Sipilän (kesk) Kiinan-vierailulle. Yhtiö neuvotteli tehdashankkeesta teollisuusrakentamiseen erikoistuneen Camcen kanssa ja allekirjoitti sopimuksen paperinvalmistaja Huatai Groupin kanssa.

Marraskuussa 2017 Creutz vieraili uudelleen Kiinassa Nivalan seurueessa.

Creutz on tehnyt kansainvälisen pankkiiriuran ja työskennellyt Lontoossa muun muassa yhdysvaltalaisen investointipankin Goldman Sachsin palveluksessa ja toiminut viime vuosina itsenäisenä rahoituskonsulttina.

”Tämä hanke on minulle ensimmäinen mahdollisuus tehdä jotain Suomessa. Tämä on osa meidän teollisuushistoriaakin”, Creutz kuvaili työtään selluhankkeen parissa Ylelle marraskuussa 2017.

Myöhemmin Boreal Biorefin yhteistyö kiinalaisyhtiöiden kanssa kariutui.

 

Maksamattoman laskun takana on Boreal Biorefin kurja taloustilanne.

Yhtiö perustettiin viisi vuotta sitten Kemijärvellä käynnistämään tehdashanketta ja kokoamaan sijoittajaryhmää lähes miljardin euron investoinnin rahoittamiseksi.

Tavoitteena oli luoda uusia työpaikkoja köyhtyvään muuttotappiokuntaan, missä Stora Enso oli sulkenut sellutehtaansa vuonna 2008.

Yhtiön perustivat Heikki Nivala (kesk), Timo Korva (kesk) ja Pekka Koskenranta (vas), kaikki Kemijärven kuntavaikuttajia. Myös Kemijärven kaupunki tuli mukaan vähemmistöosakkaaksi tytäryhtiönsä Kemijärven Kehitys Oy kautta.

Boreal Bioref ei kuitenkaan onnistunut keräämään tarvittavia pääomia. Se ajautui itse talouskriisiin.

Syksyllä 2020 yhtiön osakkeenomistajat totesivat yksimielisesti, että yhtiön erääntyvät velat olivat puoli miljoonaa euroa, ja että konkurssin välttämiseksi yhtiö tarvitsi puoli miljoonaa euroa lisää omaa pääomaa.

Yrityksen pelastussuunnitelma perustui 500 000 euron suunnattuun osakeantiin Vataset Teollisuus Oy:lle, jossa määräysvalta on Harri Vatasella, selluhankkeen nykyisellä vetäjällä.

Osakeantirahoja ei kuitenkaan maksettu. Annista ja Boreal Biorefin vastuiden hoitamisesta on nyt meneillään suuri riita, jossa osapuolina ovat toisaalta Nivala sekä hänen alkuperäiset yhtiökumppaninsa Timo E. Korva ja Pekka Koskenranta, ja toisaalta Vatanen.

Rahariidan lisäksi Boreal Biorefin perinnöstä saattaa kehkeytyä poliisitutkinta. Vapun jälkeen Harri Vatanen kertoi Ylelle jättäneensä poliisille tutkintapyynnön siitä, että Boreal Biorefin toimistoon oli tunkeuduttu talvella ja että yhtiön dokumentteja oli tuhottu ja viety.

Vatanen ei nimennyt henkilöitä, joita hän epäili näistä teoista.

Boreal Biorefin hallituksen entinen varapuheenjohtaja Timo E. Korva vastasi Lapin Kansassa, että yrityksen kaikki tärkeät dokumentit ovat pankin kassaholvissa tai pilvipalvelussa. Korvan mukaan toimiston tarpeettomiksi tulleiden paperien – muun muassa vanhojen markkinointiesitteiden – siivous perustui aikaisempaan yhteisymmärrykseen osapuolten kesken.

”Käyttöoikeuden saaneilla henkilöillä ovat käytettävissään ympäristöluvat, muut erillisluvat, tekniset suunnitelmat, rahoituslaskelmat, vaihtovelkakirjat, hallinnon pöytäkirjat ja kaikki muutkin tärkeiksi katsotut asiakirjat. Mitään oleellista tietoa ei voi tuhota tai varastaa muuten kuin murtautumalla tietoverkon kautta pilvipalveluun tai pankkiholviin”, Korva kirjoitti 5. toukokuuta.

 

Kemijärvellä on syntynyt myös erimielisyyttä sellutehtaaseen liittyvästä kaupungin salaamispäätöksestä.

Taustalla on kemijärveläisten kuntapoliitikkojen Juhana Kelloniemen (ps) ja Hannaliisa Sutisen (sit) kaupunginhallitukselle osoittama oikaisuvaatimus, joka jätettiin 25. maaliskuuta.

Oikaisuvaatimus koskee kaupunginhallituksen Vataset Teollisuus Oy:n hyväksi tekemää rahoituspäätöstä 15. maaliskuuta. Sillä kaupunki antoi omalle kehitysyhtiölleen Kemijärven Kehitys Oy:lle luvan vaihtaa Boreal Biorefille myönnetty pääomalaina Vataset Teollisuuden ”pääomalainaehtoiseen vaihtovelkakirjaan”.

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota oikaisuvaatimusta käsiteltäväksi, koska vaatimus ei kaupungin tulkinnan mukaan koskenut kaupungin päätöstä. Lisäksi kaupunginhallitus päätti salata oikaisuvaatimuksen sillä perusteella, että se sisältää liikesalaisuuksia. Yleensä Kemijärven kaupunki julkaisee oikaisuvaatimukset nettisivuillaan.

Oikaisuvaatimuksen tekijät pyysivät kaupunginhallitukselta selvitystä siitä, millä perusteilla oikaisuvaatimus salattiin ja jätettiin käsittelemättä.

Vastauksessaan Kelloniemelle ja Sutiselle kaupungin hallinto- ja tukipalveluiden johtaja Marjo Säärelä vetoaa julkisuuslakiin, joka säätelee viranomaisten toiminnan julkisuutta, ja erityisesti lain 24 pykälän kohtiin 17 ja 24.

Nämä lainkohdat rajoittavat asiakirjojen julkisuutta silloin, kun tiedon julkistaminen loukkaa julkisen ja yksityisen yhteisön liikesalaisuutta.

Säärelän mukaan oikaisuvaatimusta ei otettu käsiteltäväksi, koska se koski vain asian valmistelua. Hän korosti, että kaupunginhallitus vain ohjeisti asiasta päättävää Kemijärven Kehitys Oy:tä, ei siis tehnyt lopullista päätöstä.

 

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää sanoo Suomen Kuvalehdelle, että oikaisuvaatimus tulee yleisesti julkiseksi, kun viranomainen on sen saanut.

Lain mukaan yksityistä ja julkisyhteisön liikesalaisuutta koskeva tieto on pidettävä salassa, ja Mäenpään mukaan tämä koskee myös liikesalaisuutta koskevaa tietoa oikaisuvaatimuksessa.

”Muilta osin oikaisuvaatimus on julkinen. Koko oikaisuvaatimus ei siten voi olla salassa pidettävä.”

”Nopeasti luettuna on vaikea nähdä, mitkä tiedot oikaisuvaatimuksessa olisivat liikesalaisuuksia.”

Mäenpää toteaa, että Kemijärven kaupunki itse on jo julkistanut perustiedot asiasta.

 

Laajassa oikaisuvaatimuksessaan Kelloniemi ja Sutinen huomauttavat, että kaupunginhallitus oli jo neljään eri kertaan päättänyt konvertoida eli muuntaa Boreal Biorefille annetun pääomalainan Boreal Biorefin osakkeiksi.

Vaatimuksessa kummastellaan, miten tämän jälkeen osakkeita oli mahdollista konvertoida Vataset Teollisuus Oy:n vaihtovelkakirjalainaksi. Näin kaupungin alun perin pääomalainana hankkeeseen antamia varoja siirretään Vataset Teollisuuden taseeseen.

Kelloniemi ja Sutinen kysyvät, kuinka suuren määräysvallan kaupungin yhtiö Kemijärven Kehitys saa Vataset Teollisuudessa, ja millaista korkoa vaihtovelkakirjalainasta maksetaan.

Lisäksi kuntapoliitikot tiedustelevat, onko asiasta hankittu lausuntoja Boreal Biorefin ja Kemijärven Kehityksen tilintarkastajilta.

Vaatimuksessa epäillään koko operaation järkevyyttä ja laillisuutta kaupungin sekä Boreal Biorefin muiden osakkeenomistajien ja velkojien kannalta. Kuntapoliitikot kyseenalaistavat myös, onko kaupunki noudattanut päätöksenteossa omia sääntöjään.

Kelloniemi ja Sutinen käsittelevät lisäksi ympäristöluvan siirtoa Boreal Biorefiltä Vataset Teollisuus Oy:lle. Vaatimuksessa kyseenalaistetaan tämänkin siirron juridiset ja taloudelliset perusteet. Lupa on heidän mukaansa Boreal Biorefin ainoa realisoitavissa oleva omaisuus, jonka arvo on eri arvioiden mukaan 4–15 miljoonaa euroa.

Kelloniemi ja Sutinen arvioivat tilinpäätöstietojen perusteella, että Boreal Biorefin velat korkoineen ovat noin 12 miljoonaa euroa.

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että kaupunginhallitus hylkää 15. maaliskuuta tekemänsä päätöksen, koska se on kaupungin johtosäännön ja konserniohjeen vastainen. Lisäksi Kelloniemi ja Sutinen vaativat kaupunginhallitukselta julkista selvitystä kaupungin varojen käytöstä Boreal Biorefin ja Vataset Teollisuuden järjestelyissä.