Huoltovarmuuskeskus on tehnyt taas kymmenien miljoonien suojainostoja ilman kilpailutusta – Professori: Kiire ei kelpaa perusteluksi
Suojavarusteiden hankinta-ammattilainen: Tilanne ei ole ollut suojavarusteiden osalta kriittinen enää kesän 2020 jälkeen.
Huoltovarmuuskeskus on tilannut korona-aikana noin 270 miljoonalla eurolla terveydenhuollon suojavarusteita: kasvomaskeja, suojakäsineitä, visiirejä ja suojavaatteita.
Tilauksista peräti 93 prosenttia on toteutettu suorahankintana ilman kilpailutusta: suorahankintojen arvo on noin 250 miljoonaa euroa. Suorahankintaa on perusteltu kiireellä ja sillä, että suojavarusteista on kova kysyntä maailmanlaajuisesti.
Huoltovarmuuskeskus tiedotti 9. lokakuuta 2020, että se siirtyy suunnitellusti kilpailutuksiin suojavarusteiden hankinnassa.
”Suojavarusteiden toimittajat voivat nyt ilmoittautua mukaan Huoltovarmuuskeskuksen ja Hanselin yhdessä valmistelemaan dynaamiseen hankintajärjestelmään”, HVK kirjoitti tiedotteessaan.
Suomen Kuvalehti kävi läpi HVK:n hankintoja, joita on tehty tiedotteen julkaisun jälkeen. Kävi ilmi, että HVK tekee edelleen suorahankintoja etenkin suojakäsineiden kohdalla, mutta myös hengityssuojaimia on tilattu kiireeseen vedoten. Läpikäytyjen tilausten yhteisarvo on noin 50 miljoonaa euroa.
SK:n haastatteleman suojavarusteiden hankintoja tekevän ammattilaisen mukaan tilanne ei ole ollut suojavarusteiden osalta kriittinen enää kesän 2020 jälkeen. Hän arvioi, että HVK:n käyttämä perustelu arvaamattomasta ja kiireellisestä hankinnasta on outo.
”Kilpailutukset ovat varsin nopeita prosesseja. Tyypillinen kilpailutusaika on ollut tarjouspyynnöissä 10–14 vuorokautta.”
Hänen mukaansa suomalaisilla yrityksillä ei ole suojakäsineitä varastossa, vaan ne tuodaan lähes poikkeuksetta Aasiasta. Toimitusajat ovat yleensä kuukaudesta kahteen kuukautta. Suurin osa HVK:lle suojavarusteita toimittaneista yhtiöistä on kotimaisia.
”Hengityssuojaimien saatavuudessa ei ole ollut kesän jälkeen minkäänlaisia saatavuusongelmia. Niiden suorahankinnoille on äärimmäisen vaikea keksiä mitään perustetta”, asiantuntija arvioi. Hän ei halua nimeään julkisuuteen.
Huoltovarmuuskeskuksen hankintajohtaja Mikko Matikkala perustelee sähköpostivastauksessaan suorahankintoja kiireellä ja pandemialla. HVK:n on täytynyt turvata koronaviruspandemian kannalta kriittisten suojavarusteiden riittävyys kaikissa skenaarioissa.
Esimerkiksi suojakäsineiden osalta kansainvälinen markkinatilanne on ollut Matikkalan mielestä ”haastava ja tuotteiden saatavuuden kanssa on ollut merkittäviä ongelmia.”
Matikkala toistaa vastauksessaan kolmeen otteeseen, että HVK:lla on ollut hankintalain mukaiset perusteet suorahankintojen tekemiseen ja niistä on julkaistu hankintalain mukaiset jälki-ilmoitukset perusteluineen.
”Mitä asiasta viestimiseen tulee, aina voinee paremmin kuvata eri hankintatapojen käyttämistä rinnakkain.”
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen on eri mieltä Huoltovarmuuskeskuksen johtajan perusteluista.
”Suorahankintaa ei tehdä lailliseksi sillä, että julkaistaan hankintalaissa tarkoitettu suorahankintailmoitus. Se luo vain suojan siihen, että markkinatoimija ei voi valittaa enää suorahankinnasta, kun ilmoitus on julkaistu ja siihen liittyvä valitusaika on päättynyt.”
Suorahankinnassa voidaan käyttää perusteena kiirettä, mutta perustelu voi käydä suorahankintaperusteena vain väliaikaisesti ja lyhyen ajan.
Hankintalain mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään toimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti.
”HVK:lla voi olla joihinkin rajoitettuihin tavarahankintoihin suorahankintaperusteet, mutta tässä on kuitenkin aikaa kulunut jo sen verran kauan, että ainakaan kiire ei voi olla perusteena keväällä 2021. Viime vuonna perusteet oli”, Voutilainen toteaa.
Kiireperusteisen hankinnan jatkamisesta on vastikään saatu myös markkinaoikeuden ratkaisu. Markkinaoikeus katsoi, ettei Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri voinut käyttää kiireperusteisesti suorahankintasopimukseen sisältynyttä ajallista optiota laboratoriohankinnassaan, jonka se teki Synlab-yhtiöltä keväällä 2020.
Markkinaoikeus velvoitti Hus-kuntayhtymän korvaamaan Vita Laboratoriot Oy:n oikeudenkäyntikuluja 30 000 eurolla viivästyskorkoineen.