Fortumin suuromistama Uniper varautuu jo maakaasun alasajoon – ratkaisua korvaamiseen etsitään vedystä
Vetytalouden kehitys voi olla kiinni lainsäädännön jarruista.
Saksan suurimpiin energiayhtiöihin kuuluva, Fortumin suuromistama Uniper valmistautuu jo nyt aikaan, jolloin maakaasua ei enää käytetä. Maakaasun tuotanto ja poltto aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä.
”Saksa on jo päättänyt luopua ydin- ja hiilivoimasta”, muistuttaa Uniperin vetytoimintojen johtaja René Schoof.
Ratkaisua maakaasun korvaamiseen etsitään vedystä.
Vety on tapa varastoida energiaa. Kun esimerkiksi sähköä tuotetaan liikaa, vettä voidaan hajottaa vedyksi ja hapeksi elektrolyysissä sähkön avulla.
Tämän jälkeen vetyä voidaan varastoida ja kuljettaa eri tavoin kuten maakaasua. Kun sähköä tarvitaan, voidaan vetyä käyttää esimerkiksi polttokennoissa, jolloin saadaan sähköä. Sivutuotteena syntyy ainoastaan lämpöä ja vettä, ei saasteita.
Vetyä on käytetty energian siirrossa jo pitkään. 1800-luvulla polttoaineena käytetty kaasu saattoi sisältää jopa puolet vetyä.
Nyt vedyllä on edessään uusi tuleminen, koska uusiutuvan energian hinta on laskenut, epätasaisesti syntyvää tuuli- ja aurinkoenergiaa pitää varastoida ja kuljettaa – sekä ennen kaikkea vetyä voidaan käyttää ilman hiilidioksidipäästöjä.
Kovin nopeasti tämä ei silti tapahdu. Maakaasu on Euroopassa tärkeä energialähde ylimenoajalla, kun muista fossiilisista polttoaineista siirrytään uusiutuvaan energiaan. Vetyä voidaan myös valmistaa poistamalla maakaasusta hiilidioksidi.
Kymmenkunta vuotta vedyn kanssa työtä tehnyt Schoof näyttää kuitenkin turhautuneelta.
Vetyteknologiaa pitää edelleen kehittää, mutta se on kehitettävissä ja kehittyy koko ajan.
Uniperillakin on menossa kaksi hanketta. Niissä tutkitaan vedyn tuotantoa uusiutuvan energian avulla ja varastointia nykyisissä kaasuputkissa. Jarruna ovat sen sijaan viranomaisten säännöt.
”Jos uusiutuvalla energialla tuotetusta sähköstä halutaan nyt tehdä vetyä, se lasketaan Saksassa sähkön kuluttamiseksi. Silloin siitä pitää maksaa verojen kaltaisia maksuja. Nämä maksut tekevät vedyn tuotannon tällä hetkellä kaupallisesti kannattamattomaksi”, Schoof sanoo.
”Meilläkin olisi pari uutta vetyhanketta tulossa, mutta maksujen takia niitä ei kannata aloittaa. Vedystä ei saa kaupallisesti kannattavaa.”
Saksassa sähkön käytöstä peritään korkeita maksuja, joita käytetään uusiutuvan energian tukemiseen.
Sähkön muuntaminen vedyksi lasketaan sähkön käytöksi, koska tavoitteena on ollut saada ihmiset käyttämään sähköä suoraan.
”Sähkön käyttäminen varastoimatta olisi tehokkainta, mutta aina se ei ole mahdollista”, Schoof toteaa.
Saksan säännöt ovat esimerkki siitä, että vetytalouden kehitys voi olla kiinni lainsäädännön jarruista.
Eri EU-maissa säännöt vaihtelevat. Saksa on EU:n suurin energian kuluttaja ja hiilidioksidin päästäjä, sen säännöillä on suurin vaikutus markkinoiden kehitykseen Euroopassa.
Uniperillekin työskentelee suuri joukko lobbareita, koska sääntelyn kehittäminen on markkinoiden synnyn kannalta tärkeää – aivan kuten tekniikan kehittyminenkin on.
EU:n suuressa hiilidioksidipäästöjä leikkaavassa Green Deal -ohjelmassa halutaan myös edistää vedyn käyttöä. Schoof toivoo, että muista EU-maista tulee painetta Saksaan lakien muuttamiseksi. Useat EU-maat pyrkivät parhaillaan synnyttämään vetymarkkinoita.
Siirtyminen vedyn käyttöön vaatii isoja sijoituksia infrastruktuuriin. Jos haluttaisiin tuottaa tarpeeksi uusiutuvalla energialla tuotettua vetyä, pitäisi esimerkiksi Saksassa rakentaa valtavat määrät uusia tuulivoimaloita.
”Jos haluttaisiin eikä lainsäädännössä olisi esteitä, kestäisi ehkä 5–8 vuotta, että voisimme nostaa Saksassa käytettävän maakaasun vetypitoisuuden kahteen prosenttiin. Se olisi erittäin hyvä alku”, Schoof sanoo.
ERI maat ovat valinneet eri tapoja edetä vetytaloudessa.
Esimerkiksi Japani on kehittämässä ensin vedyn kuljetuksen, varastoinnin ja käytön infrastruktuuria käyttämällä myös vetyä, joka on valmistettu hiilidioksidipäästöjä tuottaen hiilellä Australiassa. Kun infrastruktuuri on valmiimpi, Japanissakin siirrytään uusiutuvilla energiamuodoilla tehtyyn vetyyn.
Fortum on Uniperin suurin omistaja 49,9 prosentin omistuksella. Fortum on sopinut ostavansa yhtiön osakkeita niin, että sen omistusosuus nousee 70,5 prosenttiin ja investointi noin 6,2 miljardiin euroon.