Taistelu ulkoistuksista alkaa taas
Sosiaali- ja terveysministeriöstä tulee pian linjauksia suurimpien sote-ulkoistusten mitätöimisestä. Se ei miellytä kaikkia alan toimijoita.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen sote-ministerityöryhmä esitteli uudistuksen päälinjauksia 5. kesäkuuta. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) nosti esille lakiluonnokseen kirjoitetun linjauksen kokonaisulkoistusten tai muutoin laajojen ulkoistusten ”mitättömyydestä”. Isommin asiaa ei avattu.
Suomen Kuvalehden tietojen mukaan sosiaali- ja terveysministeriöstä tulee pian ulos palveluiden ulkoistamiseen liittyviä linjauksia, jotka koskevat myös jo tehtyjä ulkoistuksia.
Lakiluonnokseen kirjoitettu pykälä ulkoistusten ”mitättömyydestä” on ehtinyt jo herättää terveydenhuollon yrityksissä huolta ja kiukkua. Hallituksen linjaukset eivät kuitenkaan estä terveysjättien toimintaa. Ne rajaavat pois riskiratkaisut.
Ministeriön mukaan sote-uudistuksessa kyseessä ei ole ”joko tai” -tilanne, vaan ratkaisu on ”sekä että”. Kunnat ja kuntayhtymät ovat ulkoistaneet sote-palvelujaan miljardeilla euroilla. Esimerkiksi vanhusten asumispalveluja ja lastensuojelun palveluja on ulkoistettu niin paljon, että peruuttaminen pelkästään julkiseen palvelutuotantoon ei ole enää mahdollista.
Kyse on nyt siitä, kuinka suuren riskin ostopalvelut muodostavat järjestämisvastuussa olevalle sote-maakunnalle. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen. Tähän kaatui Juha Sipilän (kesk) hallituksen sote-uudistus, joka törmäsi perustuslakivaliokunnan seinään ulkoistamislinjaustensa vuoksi.
Sote-maakunnilla pitää olla osaamista ulkoistettujen palveluiden ohjaamiseen ja omaa palvelutuotantoa osaamisen ylläpitämiseksi. Näin sote-kokonaisulkoistukset tai muutoin laajat ulkoistukset eivät tule kyseeseen. Lakiluonnos kieltää myös sosiaalipäivystyksen ja terveydenhuollon ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen hankkimisen ostopalveluna.
Kunnat ovat ulkoistaneet palvelujaan pitkillä sopimuksilla. Todennäköisesti lakiluonnos ei suojaa Meri-Lapin sote-ulkoistuksen kaltaisia toteutuksia. Mehiläisen ja Kemin, Tornion, Keminmaan ja Simon yhteisyritystä Länsi-Pohja Mehiläistä koskisi ilmeisesti ”mitättömyys”.
Lain tullessa voimaan ulkoistamissopimus mitätöityisi, mikäli se ei turvaisi maakunnan järjestämisvastuun toteutumista eikä sopimusta olisi mahdollista muuttaa lainmukaiseksi ilman uutta tarjouskilpailua.
SK:n tietojen mukaan mitätöinti koskisi vain suurimpia kokonaisulkoistuksia, mahdollisesti joitakin muitakin Meri-Lapin lisäksi.
Lakiluonnokseen on kirjoitettu mitätöimistä silmällä pitäen kahden vuoden siirtymäaika. Luonnoksessa torpataan myös yritysten mahdollisuudet vaatia maakunnilta sopimussakkoja mitätöintitilanteissa.