Mönkään meni kauppa

STM esitti, TEM valvoi, HVK hankki ja ulosottovelkainen liikemies osti maskirahoilla luksusautoja. Nyt KRP tutkii.

Kotimaa 22.04.2020 15:35
Teksti karoliina paananen
Näitä suojamaskeja liikemies Onni Sarmaste myi Huoltovarmuuskeskukselle.
Näitä suojamaskeja liikemies Onni Sarmaste myi Huoltovarmuuskeskukselle. © KONSTA LEPPÄNEN

Miksi juuri Huoltovarmuuskeskus pantiin hoitamaan kiireistä suojainkauppaa kaoottisessa markkinatilanteessa, jossa kilpakumppanit ovat eri maiden kansainvälisen kaupan konkareita? Huoltovarmuuskeskuksen osaaminen on muussa.

Näin pohtii korkea-arvoinen ministeriövirkamies, joka ei halua kommentoida asiaa nimellään julkisuudessa.

Suojainkaupat nousivat otsikoihin Suomen Kuvalehden uutisoitua, että sopimuksia oli tehty ulosottovelkaisen liikemiehen Onni Sarmasteen yrityksen ja talousrikoksista aiemmin tuomitun kauneusklinikkayrittäjän Tiina Jylhän yrityksen kanssa.

Kova kritiikki on kohdistunut Huoltovarmuuskeskuksen toimintaan, mutta nyt katseet on käännetty myös tilauksia esittäneen sosiaali- ja terveysministeriön suuntaan.

 

Suojainkaupat alkoivat saada julkisuutta tiistaina 7. huhtikuuta, kun valokuvaajat päivystivät Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Kiinasta oli saapumassa ensimmäinen lasti Huoltovarmuuskeskuksen tilaamia hengityssuojaimia ja kirurgimaskeja eli suu-nenäsuojia. Niistä oli pulaa: terveydenhuollossa oli jo jouduttu turvautumaan varmuusvarastojen vanhoihin maskeihin. Valtiojohdon mukaan pula oli syntynyt, koska sairaanhoitopiirit ja kunnat eivät olleet varautuneet epidemiaan riittävän hyvin.

Isojen kaupunkien johtajien mukaan maskeja oli liian vähän, koska ministeriö oli tiukentanut ohjeitaan suojien käytöstä. Maskeja tarvittiin kotihoidossa ja hoivakodeissa. Sellaiseen sosiaali- ja terveysministeriö ei ollut kehottanut kuntia varautumaan.

Koko maassa suu-nenäsuojien menekki on ministeriön laskelmien mukaan ollut viime aikoina noin puoli miljoonaa kappaletta päivässä.

Huoltovarmuuskeskuksella suojia oli varastoituna joitain miljoonia, Helsingin Sanomien mukaan maaliskuun lopussa 2,7 miljoonaa kappaletta. Se ei riitä nykykulutuksella edes viikoksi.

Helsinki-Vantaalle laskeutuneen Finnairin koneen kyydissä oli kaksi miljoonaa kirurgista maskia ja 230 000 hengityssuojainta terveydenhuollon tarpeisiin, kertoi sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) Twitterissä.

Suojat vietiin saman tien Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n tutkittaviksi.

Pian selvisi, että maskit eivät olleet riittävän laadukkaita sairaalakäyttöön. Asiasta kerrottiin hallituksen tiedotustilaisuudessa keskiviikkona 8. huhtikuuta.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoi olevansa pettynyt mutta sanoi, että kotihoidossa maskeja voitaisiin käyttää. Sekin oli pettymys, että maskeja tuli kuljetuksessa vähemmän kuin oli tilattu.

Moni maa oli saanut huonolaatuista tavaraa. Suomelle oli nyt käynyt samoin, medialle kerrottiin.

”Suojainmarkkina on hyvin kaoottinen”, sanoi Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema.

Hän oli aloittanut tehtävässään vasta viisi kuukautta aiemmin. Lounema on virkamiestaustainen diplomi-insinööri, joka siirtyi tehtävään työ- ja elinkeinoministeriöstä. Aiemmin Lounema oli ollut myös Kuluttajavirastossa johtotehtävissä.

”Lounema on hoitanut huoltovarmuusasioita ministeriössä monipuolisesti alusta saakka”, nimitystiedotteessa kerrottiin.

 

Hallituksen tiedotustilaisuudesta ehti kulua vain muutama tunti, kun Suomen Kuvalehti kertoi Huoltovarmuuskeskuksen kauppakumppaneista. Toimitus oli saanut selville, että Finnairin kyydissä tulleiden suojien myyjä olikin ulosottovelkaisen ja pikavippialalla toimineen liikemiehen Onni Sarmasteen yritys.

Kauppoja oli hierottu myös Tiina Jylhän edustaman yrityksen kanssa. Jylhä väitti Sarmasteen varastaneen suojainkaupan hänen yhtiöltään.

Sarmaste kiisti väitteen ja syytti Jylhää siitä, että tämä olisi pannut moottoripyöräjengiläiset uhkailemaan Sarmastetta. Helvetin enkelit puolestaan kiisti tämän väitteen Twitterissä.

Huoltovarmuuskeskus kieltäytyi kertomasta kaupoista mitään SK:lle jutunteon aikana, mutta uutisoinnin jälkeen se järjesti tiedotustilaisuuden. Hetki ennen tilaisuuden alkua SK vielä kirjoitti, että Sarmasteen yrityksen kanssa tehdyn kaupan lisäksi Huoltovarmuuskeskus oli tehnyt erillisen sopimuksen Jylhän yrityksen kanssa.

 

Onni Sarmaste on työskennellyt pikavippialalla. Hän on kiistänyt syytökset väärinkäytöksistä.

Onni Sarmaste on työskennellyt pikavippialalla. Hän on kiistänyt syytökset väärinkäytöksistä. © ONNI SARMASTE/LINKEDIN/LK

Tiedotustilaisuudessa torstaina 10. huhtikuuta Huoltovarmuuskeskus vahvisti lehden tiedot. Sarmasteen ja Jylhän yhtiöiden kanssa oli tehty sopimuksia yhteensä 10 miljoonalla eurolla.

Myyjien taustoja ei ollut tarkistettu ja rahaa oli maksettu ennakkoon. Sarmasteen yritys oli saanut etukäteen koko noin viiden miljoonan euron kauppasumman.

”Me olemme hyvin pahoillamme, että on aiheutunut tällainen tilanne”, Lounema sanoi tiedotustilaisuudessa.

Perjantaina 10. huhtikuuta loppui pääministeri Sanna Marinin (sd) kärsivällisyys. Hän sanoi Ilta-Sanomille, ettei Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja nauti enää hänen luottamustaan.

Tämän jälkeen Lounema erosi tehtävästään. Väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimettiin työ- ja elinkeinoministeriön virkamies Janne Känkänen ja tapahtumista tilattiin ulkopuolinen selvitys.

Huoltovarmuuskeskus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen. Työministeri Tuula Haataisella (sd) on vastuu sen toiminnan varmistamisesta. Haatainen perusteli Louneman eroa sillä, että huolimattomasti hoidettu kauppa heikensi Huoltovarmuuskeskuksen uskottavuutta.

Oppositiosta kohdistettiin painetta myös Haataiseen.

”Ministerin tulisi jo harkita eroa”, tviittasi kokoomuksen Timo Heinonen 10. huhtikuuta.

Maanantaina 13. huhtikuuta Huoltovarmuuskeskuksen hallitus hyllytti johtoryhmän jäsenet Asko Harjulan ja Jyrki Hakolan työstään siksi aikaa, kun kauppatoimia selvitellään. Hakola oli allekirjoittanut sopimuksen Sarmasteelta ostetuista suojaimista.

Seuraavana päivänä työ- ja elinkeinoministeriön tiedotustilaisuudessa käytiin läpi valmistuneen selvityksen tuloksia.

Kansliapäällikkö Jari Gustafsson kertoi, että selvityksessä oli ilmennyt laiminlyöntejä, jotka olivat niin pahoja, ettei niitä voi selittää poikkeustilanteella tai kiireellä.

 

Tiina Jylhän yrityksen suojaimet eivät ole saapuneet Suomeen, ja virolainen pankki on jäädyttänyt Huoltovarmuuskeskuksen yritykselle maksamaa 2,5 miljoonaa euroa. Varojen on epäilty liittyvän rahanpesuun. Iltalehden mukaan Jylhä on haastanut Viron poliisin oikeuteen, sillä hän pitää varojen jäädytystä laittomana.

Sarmaste on puolestaan kertonut Ylelle, että keskusrikospoliisi on jäädyttänyt kaksi miljoonaa euroa hänelle kuuluvista rahoista. KRP onkin tiedottanut tehneensä saman suuruisen jäädytyksen.

Sarmaste on ehtinyt käyttää maskikaupoista saamiaan rahoja muun muassa luksusautoihin.

SK uutisoi 15. huhtikuuta, että Sarmaste näyttää jakaneen kaupoista saamiaan rahoja Virossa asuvan, niin ikään ulosottovelkaisen liikemiehen Robert Ahosen kanssa.

Sarmasteen yhtiö osti 135 000 euron Porschen, joka rekisteröitiin Ahosen isän omistukseen. Kyse on samasta autosta, jolla Sarmaste saapui MTV:n Uutisaamu-ohjelman haastatteluun tiistaina 14. huhtikuuta.

Keskusrikospoliisi tiedotti aloittavansa maskikaupoista esitutkinnan. Poliisi on saanut niistä kaksi tutkintapyyntöä: yhden Huoltovarmuuskeskukselta, toisen yksityiselta taholta. Epäiltynä rikosnimikkeenä on ainakin törkeä petos.

Keskiviikkona 22. huhtikuuta Yle kertoi poliisin ottaneen Sarmasteen kiinni kotoaan. Hänet vietiin käsiraudoissa poliisiautoon. Ylen mukaan poliisi on jäädyttänyt Sarmasteen yrityksen tililtä puoli miljoonaa euroa aiemmin tehdyn jäädytyksen lisäksi.

”Eihän Huoltovarmuuskeskus mikään hankintaorganisaatio ole.”

Maanantaina 20. huhtikuuta Huoltovarmuuskeskuksen väliaikainen toimitusjohtaja Janne Känkänen selitti Ylellä ongelmia sillä, että keskus sai suojainhankinnat tehtäväkseen yllättäen.

”HVK:lla ei ollut sellaista osaamista ja resurssointia, jonka tehtävän tehokas ja asiallinen toteuttaminen olisi vaatinut.”

SK:lle puhuneen korkea-arvoisen ministeriövirkamiehen mukaan Huoltovarmuuskeskusta on kritisoitu epäonnistumisesta tehtävässä, jota sen ei olisi edes kuulunut hoitaa.

”Eihän Huoltovarmuuskeskus mikään hankintaorganisaatio ole”, keskuksen toimintaa hyvin tunteva virkamies sanoo.

Laki huoltovarmuuden turvaamisesta määrittelee keskuksen tehtäväksi ”turvata väestön toimeentulo, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot ja niihin liittyvät tekniset järjestelmät poikkeusolojen ja niihin verrattavissa olevien vakavien häiriöiden varalta”.Keskus varastoi runsain mitoin öljyä ja hankkiutuu vanhasta öljystä eroon. Se ostaa ampumatarvikkeita ja ruutia. Lisäksi se varastoi viljaa ja lääkkeitä.

Varastoissa on ollut myös vanhoja hengityssuojaimia ja suu-nenäsuojia. Näihin maskivarastoihin on nojattu vuonna 2013 laaditussa pandemiasuunnitelmassa. Suojainten ostamista ei kuitenkaan ole säädetty HVK:n vastuulle.

Koronan ajan olosuhteetkaan eivät olleet keskukselle tyypillisimmät. Kiire ei yleensä kuulu ampumatarvikekauppoihin.

Virkamiehen mukaan Huoltovarmuuskeskusta ei ole rakennettu niiden kriteereiden mukaan, joiden pohjalta sen edellytyksiä hoitaa koronatehtaviä nyt arvioidaan.

Miksei hankintojen tekemiseen erikoistunutta valtionyhtiö Hanselia pantu asialle, vaan sen työntekijöitä siirrettiin HVK:hon auttamaan kaupoissa, ministeriövirkamies kysyy. Samaa on kyselty SK:n tietojen mukaan viime aikoina myös Hanselin johdolta.

 

Hanselia ei edes harkittu, kertoo valmiusjohtaja Pekka Tulokas sosiaali- ja terveysministeröistä. Hän ja kansliapäällikkö Kirsi Varhila allekirjoittivat ensimmäiset esitykset suojavälinehankinnoista alkuvuodesta, kun koronaepidemia jylläsi Kiinassa.

Tulokas perustelee Huoltovarmuuskeskuksen roolia viittaamalla varastointijärjestelmään.

”Lähtökohta oli se, että hankimme varmuusvarastoon tavaraa. Huoltovarmuuskeskuksen ylläpitämästä varmuusvarastosta voidaan STM:n päätöksellä irrottaa ja kohdentaa tavaraa tarpeen mukaan kentälle. Varastointijärjestelmä oli valmiina.”

Huoltovarmuuskeskus nähtiin nopeana toimijana. Se on budjetin ulkopuolinen toimija, jolla on vahva kassa, Tulokas selittää.

”Jos vahva kassakaan ei riitä, heille voidaan antaa erittäin merkittävä lainanotto-oikeus.”

Tulokkaan mukaan Huoltovarmuuskeskuksen kautta toimimalla haluttiin välttää talousarvioesitysrumba, joka olisi hidastanut kaupantekoa.

”HVK:lla on ollut hankintoja terveydenhuollon puolellekin. Edellisen pandemian aikana se hankki muun muassa hengityssuojaimia ja kirurgisia maskeja.”

Vaakakupissa painoi Tulokkaan mukaan myös se, että keskuksella on sairaanhoitopiirien kanssa sopimuksia varmuusvarastoitavasta materiaalista.

Tulokas korostaa, ettei yksi epäonninen lähetys tarkoita sitä, että Huoltovarmuuskeskuksessa ei olisi edellyksiä hankintoihin. Kehnoja lasteja on nyt maailmalla liikkeellä paljon.

Toisaalta Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen tilaama selvitys nimenomaan korosti, ettei organisaatiolla ollut kyvykkyyttä ja resursseja tehdä siltä edellytettyjä hankintoja.

Tulokkaan mukaan julkisella puolella vaihtoehtoja hankintojen tekijäksi on vähän. Tilanne on täysin poikkeuksellinen.

”Se, kenellä olisi ollut paremmat edellytykset kansallisella tasolla, on tuhannen taalan kysymys.”

Huoltovarmuuskeskus olisi Tulokkaan mukaan voinut periaatteessa kieltäytyäkin ministeriön pyynnöstä, jos se olisi arvioinut tehtävän liian vaikeaksi.

Huoltovarmuuskeskus sai ensimmäisen hankintaesityksen ministeriöltä helmikuussa sen jälkeen, kun terveydenhuollon keskeisten toimijoiden varustetilanne oli saatu selvitettyä. Varsinaista päätöstä siitä, että keskuksen piti ryhtyä hankintoihin, ei tuolloin Tulokkaan mukaan ollut.

”Kansallisen edun nimissä HVK on pyrkinyt tekemään niin paljon töitä, että homma hoituu”, hän sanoo.

 

Olennaista Tulokkaan mukaan olisi nyt keskittyä keskuksen tukemiseen: tikun nokkaan nostaminen voi viedä organisaation toimintakyvyn.

Huoltovarmuuskeskus on saanut apuvoimia Hanselista. Jo maaliskuun lopussa sieltä siirtyi kolme työntekijää auttamaan suojainkaupoissa. Keskus on myös Hanselin asiakas.

Lisäksi Huoltovarmuuskeskuksen organisaatiota järjestellään uusiksi.

Keskukselle tarjotaan tukea myös elinkeinoelämästä. Elinkeinoelämän keskusliitto koordinoi yhteistyöhanketta Nokian hallituksen puheenjohtajan Risto Siilasmaan johdolla.

Projektissa Kiinan-kaupan osaajat tarjoavat apua tarvikkeiden hankkimisessa. Mukana on noin 20 teollisuusyritystä, jotka aikovat auttaa keskusta saamaan käyttöönsä paikallisia kontaktejaan Kiinassa.

Huoltovarmuuskeskus on tehnyt sopimuksia suomalaisen teollisuuden kanssa.

Lifa Air -yritys on perustamassa suojaintehdasta Suomeen ja aikoo valmistaa vuositasolla 100 miljoonaa hengityssuojainta ja kirurgista kasvosuojaa.

Sisältö