Röyh!
Suomi hotkii pizzaa, hampurilaisia ja täytettyjä pitaleipiä enemmän kuin koskaan. Ketjut kasvavat nopeasti – yhä useampi tähyää jo ulkomaille. Onko maailma valmis suomalaiselle pikaruoalle?
Uudet ketjut ja kasvisvaihtoehdot ovat parantaneet pikaruoan mainetta.
Pitääkö tässä tosiaan jonottaa?
On sunnuntai, kello kaksi iltapäivällä, ja Helsingin ydinkeskustan Friends and Brgs -hampurilaisravintolassa jonottaa parikymmentä nälkäistä. Kaikki pöydät ovat täynnä. Nopea laskutoimitus: ruoka tulee nenän eteen aikaisintaan 15 minuutin päästä.
Pikaruokapaikan tunnusmerkit ovat silti nähtävillä: Ei vitriiniä, ruoka tilataan kassalta, käteen annetaan päristin, muovitarjottimet, kahvi kartonkimukissa ja paljon milleniaaleja eli vuosien 1982 ja 2000 välillä syntyneitä.
Silti jotain on toisin kuin totuttu – hitauden lisäksi.
Parikymppinen seuralainen osoittaa seinää, jossa lukee: ”Leivomme sämpylämme itse ja jauhamme lihan paikan päällä.”
”Täällä ranskalaisissa on kuoret”, seuralainen kuiskaa.
Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista
Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.
