Suomen suurimman elämysareenan työpaikkalaskelmilta romahti pohja – Ministeri Terho ei kommentoi

Valtion 18 miljoonan tukea perusteltiin toimistotilojen tuomilla työpaikoilla. Valtaosa toimistotilasta muutettiinkin asunnoiksi.
Kotimaa 19.10.2017 07:28

Havainnekuva Tampereelle suunnitellusta Kansi ja Areena -hankkeesta. © Studio Daniel Liebeskind / Lehtikuva

Eduskunnassa käydään tiistaina 24. lokakuuta lähetekeskustelu kolmannesta lisätalousarviosta. Hallituksen esityksessä Tampereen keskustaan rakennettavalle monitoimiareenalle annettaisiin valtion budjetista tukea 18 miljoonaa euroa.

Samalla valtiontukiesityksen keskeisiltä perusteluilta on pudonnut pohja pois.

Tukea valmistellut ministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) perusteli tukea Areena-hankkeeseen liittyvän toimistorakentamisen synnyttämillä uusilla työpaikoilla. 

Sittemmin näistä toimistotiloista suurin osa on muutettu asuinrakentamiseksi rakennusyhtiö SRV:n toiveesta ja kaupungin poikkeusluvalla.

 

Hankkeen historia on erikoinen. Sitä on viety eteenpäin paikoin salakähmäisesti ja pehmoisia puhuen.

Liikuntapaikkarakentamisen määrärahoja tarkasteleva valtion liikuntaneuvosto oli aluksi arvioinut Tampereen hankkeelle sopivaksi tueksi neljä miljoonaa euroa.

Tamperelaiset – muun muassa hankkeen keskeinen puuhamies Kalervo Kummola (kok) – halusivat enemmän.

Toukokuussa 2016 Kummola kävi yhdessä Tampereen kaupungin virkamiesten kanssa tapaamassa ministeri Grahn-Laasosta, joka tuolloin opetus- ja kulttuuriministerinä vastasi asiasta.

Pian tapaamisen jälkeen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen runnoi hankkeelle vielä 14 miljoonan euron lisärahoituksen.

”Monitoimiareenan kustannusarvio on 105 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan areena ja sen myötä liikkeelle lähtevä kansihanke käynnistävät yli puolen miljardin euron investoinnit. Se merkitsee toteutuessaan yli 3 500 uutta työpaikkaa ja 100 miljoonan euron valtion verotulojen lisäystä”, Grahn-Laasonen kirjoitti Facebookissa kesäkuussa 2016.

Toimistoneliöt vaihtuivat rahakkaammiksi keskusta-asunnoiksi.

Grahn-Laasonen perusti lupaukset 3 500 uudesta työpaikasta Tampereen kaupungin Deloittelta tilaamaan selvitykseen.

Yle paljasti kesäkuussa 2016, että työpaikka-arvio perustui suoraan rakennettavien toimistotilojen neliömäärään.

Selvityksen logiikka kulki siten, että tietty määrä uusia toimistoneliöitä tarkoitti tiettyä määrää potentiaalisia työpaikkoja.

Ministeri Grahn-Laasosen puheissa tämä potentiaali muuttui suoraan uusiksi työpaikoiksi, vaikka todennäköisempää on, että olemassa olevia työpaikkoja siirtyy uusiin tiloihin.

Joulukuussa Tampereen kaupunki kuitenkin teki SRV:n pyynnöstä poikkeamispäätöksen, jonka mukaan asuntorakentamisen määrää voitiin huomattavasti lisätä toimistorakentamisen kustannuksella.

Vaadittavan toimistotilan määrä putosi päätöksellä noin neljäänkymmeneen prosenttiin Deloitten selvityksen pohjana olleista hyötyneliömääristä. Samalla sallitun asuinrakentamisen määrä yli kaksinkertaistettiin.

Näin Grahn-Laasosen mainostamat ja alun perinkin kyseenalaiset työpaikkoja tuovat toimistoneliöt vaihtuivat SRV:n kannalta rahakkaammiksi keskusta-asunnoiksi.

 

Kaupunki on nyt tilannut Deloittelta uudet laskelmat työllisyysarvioista.

Kaupungin hankekehityspäällikkö Juha Kaivosen mukaan uusissa suunnitelmissa positiivisia työllisyysvaikutuksia syntyy muun muassa siitä, että Areenan yhteyteen tulevaan hotelliin rakennetaan yli puolitoistakertainen määrä huoneita.

Se taas Kaivosen mukaan työllistää enemmän kuin pelkän hallitilan rakentaminen.

Selvityksen on määrä valmistua lokakuun 2017 lopussa, mutta alustavia lukuja on pyydetty kaupungille jo ennen eduskunnan määrärahapäätöstä.

Tampereen Areenaa rakennuttamaan on perustettu kiinteistöosakeyhtiö, jonka osakassopimus allekirjoitettiin lokakuun alussa rakennushankkeita toteuttamaan valitun rakennusyhtiö SRV:n edustajien kanssa.

Kaupunki omistaa uudesta yhtiöstä neljäkymmentä prosenttia, ja ulkopuolisten sijoittajien on määrä omistaa siitä kuusikymmentä prosenttia.

Tämä yhtiö kantaa vastuun noin 100 miljoonan euron hintaisen monitoimiareenan rakentamisesta, tosin vastuu hankkeen toteuttamisesta on viime kädessä kaupungilla.

Joka tapauksessa on tärkeää, että kiinteistöyhtiön muut omistajat ovat uskottavia ja vakavaraisia tahoja.

 

Kaupungin verkkosivuilta löytyvästä osakassopimuksen julkisesta versiosta on peitetty muiden sopijaosapuolten nimet.

Kaupunki kuitenkin kertoi Suomen Kuvalehdelle areenayhtiön enemmistöomistajan nimen: Tampereen Monitoimiareena Ky. Rakennusyhtiö SRV:n edustaja allekirjoitti osakassopimuksen yhtiön puolesta.

Kyseessä on syyskuun lopulla 2017 perustettu kommandiittiyhtiö, jonka rekisteröimisasiakirjoja ei ole vielä ehditty kirjata kaupparekisteriin.

Näin ollen yhtiön osakkaita – tai kommandiittiyhtiön tapauksessa yhtiömiehiä – ei vielä ole kirjattu kaupparekisteriin.

SRV:n tiedotteessa kuitenkin kerrotaan, että kommandiittiyhtiön osakkaiksi ovat tulossa ”LähiTapiola-ryhmä ja OP Ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisöt”, jotka ”tulevat mukaan projektiyhtiön omistajiksi, kun lopullinen investointipäätös on tehty”.

Sopimuksen keskeiset ehdot on salattu yleisöltä.

Tampereen kaupunki on siis allekirjoittanut sopimuksen areenan rakentamisesta vastaperustetun kommandiittiyhtiön kanssa. Sopimuksen keskeiset ehdot on salattu yleisöltä.

Kaupunki ei kerro, minkä ehtojen täyttyessä sopimus toteutetaan, mitkä tarkalleen ovat kommandiittiyhtiön yhtiömiehiksi tulevat LähiTapiola- ja OP-ryhmän yritykset tai millä ehdoilla areena voidaan myydä uudelle omistajalle.

Sampo Terho (sin).

Sampo Terho (sin).  © VESA MOILANEN / Lehtikuva

SRV:stä kerrotaan marssijärjestykseksi se, että ensin eduskunnan on hyväksyttävä kolmas lisätalousarvio ja sen sisältämä 18 miljoonan euron määrärahavaraus.

Sen jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriön on vielä myönnettävä tuki hankkeeseen. Tämän jälkeen rahoittajapankit allekirjoittavat lainasopimukset.

Sen jälkeen puolestaan LähiTapiola- ja OP-ryhmiin kuuluvat yhtiöt tulevat mukaan kommandiittiyhtiöön, jonka kanssa kaupunki on areenayhtiön osakkaana.

 

Nykyään urheiluministerinä valtiontuen hyväksyttämisestä eduskunnassa vastaava Sampo Terho (sin) halusi vastata Suomen Kuvalehden kysymyksiin sähköpostilla avustajansa kautta.

Terho siirsi vastuun edeltäjälleen ja perusteli rahoitusta ainoastaan toteamalla, että merkittävien liikuntapaikkahankkeiden osalta ministeriö käyttää asiantuntijana Suomen Olympiakomiteaa.

”Tampere Areena on Suomen olympiakomitean lausunnoissa nostettu valtakunnallisesti merkittäväksi hankkeeksi, minkä johdosta se aikanaan hyväksyttiin rahoitussuunnitelmaamme 4 miljoonan euron osalta”, Terhon viesti kuuluu.

Kysymykseen Grahn-Laasosen mainostamista 3 500 uudesta työpaikasta ministeri Terho ei vastannut muistutuksista huolimatta mitään.


Jopa 29-kerroksisia tornitaloja

Tampereen Kansi ja areena -hankkeessa rakennetaan betonikansi ratapihan päälle.

Kannelle rakennetaan monitoimiareena, josta lupaillaan maan nykyaikaisinta kiekkokatsomoa, Euroopan ensimmäistä ympäristösertifioitua areenaa ja 12 000 hengen konserttikeskusta.

Kokoomuslainen urheiluvaikuttaja Kalervo Kummola on ajanut areenan rakentamista voimakkaasti.

Jopa 29-kerroksisia tornitaloja mainostetaan ”uuden Tampereen kauas näkyvinä maamerkkeinä”. Alueen on tarkoitus yhdistää Itä- ja Länsi-Tampere.

Areenan kustannusarvio on noin 100 miljoonaa euroa ja koko hankkeen noin 500 miljoonaa euroa.