Erityistä ystävyyttä

Suomen ja Venäjän yhteistyötä vaaliva seura kahmii ministeriön avustusrahat. Kun niitä leikattiin, poliitikot järjestivät järjestölle joululahjan.

© Viivi Prokofjev

Neuvostoliiton aikana Suomi–Neuvostoliitto-seura (SNS) oli vahva puolivirallinen vallankäyttäjä.

Seurassa vaikuttivat aikansa nimekkäät poliitikot aina kokoomuksen J. K. Paasikivestä maalaisliiton Urho Kekkoseen.

SNS:llä oli 1970-luvulla peräti 86 000 maksavaa jäsentä. Työntekijöitä oli lähes 90 ja paikallisosastoja liki tuhat ympäri maata. Osastoja oli myös tehtaissa ja virastoissa.

Järjestön perillisen, Suomi–Venäjä-seuran (SVS), merkitys on enää varjo näistä suuruuden ajoista.

Rautaesirippua ei enää ole. Kuka hyvänsä voi omin päin matkustaa Vladivostokiin, varata netistä kielikurssin Pietarissa ja solmia sosiaalisen median kautta suoraan yhteyksiä Venäjälle.

”Seura on irrelevantti, koska maailma on muuttunut. Tämän kaltaisella kansalaisyhteiskuntatoiminnalla ei ole enää poliittista painoarvoa eikä oikein tarvettakaan”, arvioi entinen Moskovan-suurlähettiläs René Nyberg.

Sisältö