Mallin mitoissa

Palkankorotukset ovat kilpailukykyisiä Saksaan verrattuna.

Hoitajia Naistenklinikan käytävällä Helsingissä 5. helmikuuta 2018. © EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) toive näyttää toteutuvan, ja Suomeen syntyy niin kutsuttu Suomen malli, joka pitää huolen maamme kilpailukyvystä.

Virallisesti Suomen malli kaatui keväällä 2017, kun Metsäteollisuus ilmoitti vetäytyvänsä mallia koskevista neuvotteluista kokonaan pois. Sopimusmallissa keskeiset vientialat olisivat määritelleet palkankorotustasot myös muille aloille.

Yhteisen palkkamallin löytymiseen ei kuitenkaan tarvittu tällä kertaa keskusjärjestöjä.

Vientialan yritysten etuja ajava Teknologiateollisuus ja duunareita edustava SAK:lainen Teollisuusliitto heiluttivat alkutahdit Suomen palkkapolitiikalle jo 30. lokakuuta 2017. Ne sorvasivat sopimuksen, joka nostaa alan palkkoja 3,2 prosenttia vuosina 2018–2019.

Teknologiateollisuudesta ottivat mallia Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja alan työntekijäliitot. Julkisuudessa teollisuuden palkkaneuvottelut näyttivät sujuvan kuin itsestään, jopa vaivattomasti.

Yksi syy ”vaivattomuuteen” on lienee se, että suurten vientiyritysten tulokset ovat olleet vahvoja jo vuosia ja vienti vetää aiempaa paremmin: sellua, paperia, kemianteollisuuden tuotteita ja erinäisiä koneita myydään maailmalle kiihtyvään tahtiin.

Hyvä taloustilanne on näkynyt myös teollisuuden irtisanomistilastoissa. Vuonna 2017 irtisanottiin vain 3 300 työntekijää, kun esimerkiksi vuonna 2011 irtisanomisia tilastoitiin yli 10 000.

Kuin tyhjästä Kuntatyönantajat kertoi päässeensä sopimukseen yli 420 000 työntekijänsä kanssa.

Taloustilanteen kohenemisesta huolimatta julkisen sektorin palkkaneuvotteluista odotettiin vaikeita.

Muu muassa hoitoalan ammattilaisia edustavat suuret ammattiliitot Tehy ja Super vaativat palkankorotuksien ohessa kilpailukykysopimuksen lomassa sovitun lomarahaleikkauksen kompensointia. Hoitajat uhkasivat ylityökielloilla, jos heidän vaatimuksiinsa ei suostuta.

Vaikealta näytti, ainakin ulospäin.

Sitten yhtäkkiä, kuin tyhjästä, Kuntatyönantajat kertoi päässeensä sopimukseen yli 420 000 kuntatyöntekijänsä kanssa.

Palkat nousevat hoitoalan ammattilaisilla ja muilla kunta-alan työntekijöillä yleisen palkankorotustason verran, eli noin 3,5 prosenttia seuraavan reilun parin vuoden aikana.

Kiky-sopimuksen lomarahaleikkauksia ei tehyläisille tai kenellekään muullekaan korvata, sillä leikkauksista oli sovittu jo aiemmin keskusjärjestöjen ja työnantajien kesken. Lomarahaleikkaukset ovat voimassa julkisella sektorilla 2017–2019.

Kunta-alan työntekijät saivat kuitenkin neuvoteltua sopimuksiinsa paikallisen pykälän tuloksellisuuteen perustuvasta kertaerästä, sen ehdoista ja maksamisesta.

Tämä ei tietenkään kaikkia kunta-alan ihmisiä tyydyttänyt. Tyytymättömiä olivat etenkin hoitajat, joista monet valittivat tehdystä sopimuksesta sosiaalisen median eri kanavissa.

Valtamediat uutisoivat hoitajien ”some-tyytymättömyydestä”.

Ylen ja iltapäivälehtien tekemät jutut tehyläisten tyytymättömyydestä some-kanavissa voivat kuitenkin vääristä kokonaiskuvaa, sillä esimerkiksi Tehyllä on lähes 160 000 jäsentä. Superissakin jäseniä on 90 000.

Kytevä, mahdollinen tyytymättömyys voi kuitenkin johtaa paineiden siirtymiseen tuleviin palkkaneuvotteluihin. Kaksi vuotta kuluu työmarkkinamaailmassa nopeasti.

 

Myös valtion noin 73 000 työntekijälle saatiin sovittua työehtosopimus, joka nostaa palkkoja ”yleisen tason” verran.

Alun perin korotusvara valtion työntekijöille oli neuvottelupöydissä ruuvattu varsin nihkeälle tasolle. Alkunihkeilystä huolimatta myös valtion työntekijät saavat siis suunnilleen samankokoisen palkankorotuksen kuin teollisuuskin.

Tieteentekijöiden liitto kertoi, että työnantaja tarjosi neuvotteluissa palkankorotukseksi ensi alkuun vain murto-osaa yleisestä palkankorotuslinjasta. Se kertoo hankalasta asetelmasta yliopistomaailmassa, sillä neuvottelut ovat yhä kesken.

Myös Palvelualojen keskusliiton noin 230 000 työntekijöiden palkoista ei ole vielä päästy työnantajien kanssa yhteisymmärrykseen. Iso osa liitoista on kuitenkin jo sopinut teollisuuden ja Sipilän hallituksen toivomasta niin kutsutusta Suomen mallista suhteellisen kivuttomasti.

 

Suomessa osataan edelleen sopia viisaasti palkoista, kun vertailu tehdään ”pahimpiin” kilpailijamaihin.

Ruotsissa korotettiin teollisuuden palkkoja kolmivuotisella sopimuksella yhteensä 6,5 prosenttia. Palkankorotuslinjaa noudattelevat hyvin pitkälle myös muut sopimusalat.

Saksassa metalli- ja elektroniikka-alan ammattiliitto IG Metall solmi työnantajaliiton kanssa yli kaksivuotisen sopimuksen Baden-Württembergin osavaltiossa. Sopimus korottaa palkkoja yhteensä 4,3 prosenttia, ja se antanee palkkasuunnan myös muille aloille.

Suomen kilpailukyky näyttääkin paranevan.

 

Juttu julkaistu 12. helmikuuta 2018 kello 15.41. Juttua tarkennettu 13. helmikuuta kello 8.52. Lisätty kohta Tieteentekijöiden liiton neuvotteluista.

Sisältö