Suomalaisten kuntoilu: Raha palaa, läski ei

SK:n arkistoista: Jo vuonna 2011 suomalaiset juoksivat, polkivat ja pelasivat enemmän kuin koskaan – ja olivat ylipainoisia ja huonokuntoisia.
© Marjo Tynkkynen

Yhtälö on outo:

Peräti 69 prosenttia suomalaisista sanoo harrastavansa liikuntaa pari–kolme kertaa viikossa. Vielä 1980-luvun alussa niin teki alle puolet, 46 prosenttia.

Kuntoilun lisääntymisestä huolimatta kunto on romahtanut. Varusmiehet eivät jaksa, ylipainoisia suomalaisia on yhä enemmän ja kakkostyypin diabetes rehottaa.

Liikunnan pitäisi torjua noita ongelmia.

Jos tilastoista vetäisi suoraviivaisen päätelmän, väittäisi, että kuntoilu pilaa kunnon.

Siinä on rahtunen totuutta.

Suurin syy outoon yhtälöön on kuitenkin arjessa. Vaikka liikunta on lisääntynyt, liike on vähentynyt. Joillakin se on lähes lakannut.

 

Kun elettiin viljelemällä maata, lypsämällä lehmiä ja tekemällä metsätöitä, liikuntaa ei tarvinnut erikseen harrastaa. Sellainen oli harvojen herraskaisten puuhaa, tavallinen kansa pyrki rehkimisestä eroon.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu