Sudet siirtyivät idästä länteen, syynä ravinto ja tappouhka – Ministeriö rauhoittaa pelkoja rahalla

Luonnonvarakeskuksen susien kanta-arviot ja tutkimukset kertovat, että sudet ovat siirtyneet idästä läntiseen Suomeen.

Muutos on tapahtunut pikkuhiljaa 2000-luvulla.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Ilpo Kojolan mukaan susien siirtyminen johtuu useasta tekijästä, mutta keskeisimmät syyt ovat ravinto ja ihmisen uhka.

”Läntisessä Suomessa on enemmän valkohäntäpeuroja, metsäkauriita ja hirvikanta on tiheämpi. Itä-Suomessa susikantaan on kohdistunut myös voimakkaampi pyynti, mikä vaikuttanee kehitykseen”, Kojola sanoo.

Tutkijoiden tekemät geneettiset analyysit ovat osoittaneet, että osa pesivistä susista on vaeltanut 1-2 vuoden ikäisenä Itä-Suomesta länteen.

”Alun perin läntisen Suomen pesivä susikanta on saanut alkunsa Itä-Suomesta vaeltaneista yksilöistä. Paluu alkoi vuonna 2003, kun Pyhäjoelle syntyi pentue”, Kojola selittää suden muuttohistoriaa.

Susia on vaeltanut vuosien varrella tasaisesti idästä länteen. Pentueita on syntynyt ja jäänyt elämään alueelle, esimerkiksi Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomeen.

”Vuonna 2006 susien pesintä alkoi Mynämäellä, jossa pentuja on syntynyt lähes vuosittain. Geneettiset analyysit viittaavat siihen, että naaraan isovanhemmat olivat peräisin Itä-Suomen Rautavaaralta.”

Suomen susikanta on pieni ja susi on edelleen uhanalainen eläin. Luken kanta-arvion mukaan Suomessa oli maaliskuussa 2018 kaikkiaan 25 susilaumaa. Niistä viisi oli niin sanottuja rajalaumoja eli yhteisiä Venäjän kanssa.

Susien kokonaismääräksi Luke arvioi noin 190 yksilöä eli vajaat kymmenen prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Toissavuoden susimääriin oli tosin vaikuttanut kannanhoidollinen metsästys, jossa susia tapettiin useita kymmeniä kahden vuoden aikana. Susia kuoli myös liikenteessä ja luonnollisesti, minkä vuoksi vuosien 2015-2016 poistuma oli odotettua suurempi.

Luontojärjestöjen mielestä kannanhoidollinen metsästys epäonnistui totaalisesti, sillä susia kuoli liikaa.

Maa- ja metsätalousministeriö luopuikin kannanhoidollisesta metsästyksestä ja ministeriö määräsi väliaikaisena ratkaisuna, että jatkossa susia saa tappaa vain kiintiön mukaan.

Susien lisääntyminen Pohjanmaalla ja läntisessä Suomessa on säikäyttänyt alueella asuvat ihmiset. Se on puolestaan johtanut siihen, että maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) on esittänyt Lukelle 300 000 euron lisärahoitusta susiseurantaan.

Rahalla mahdollistetaan Länsi-Suomessa liikkuvien susien pannoittaminen ja kenttähenkilön palkkaaminen.

Tarkoituksena on pyrkiä rauhoittamaan ihmisten susipelkoja. Susien seurannalla halutaan estää myös metsästyskoiravahinkoja ja salametsästystä, joka on ollut yleistä koko 2000-luvun.

Väitöstutkimuksen mukaan vuosina 1998–2014 kuolleista 91 pantasudesta 52 metsästettiin laittomasti.

Kokonaisuudessaan susiseurantaan käytetään lisärahoituksen myötä noin puoli miljoonaa euroa. Ruotsissa ja Norjassa susikannan dna-seuranta ja tutkimus ovat silti yhä edellä Suomen käytäntöjä. Rahalliset panostukset ovat naapurimaissa jopa kolminkertaisia.

Suomessa kanta-arviot perustuvat pääosin metsästäjien havaintoihin, joita kirjataan Luken tietokantaan.

Poliisihallituksen tilastojen mukaan törkeitä suteen kohdistuvia metsästysrikosepäilyjä tulee vuosittain ilmi viitisen kappaletta.

Harva tapaus etenee syyttäjälle ja oikeuteen, sillä näytön kokoaminen on vaikeaa. Salatapot tapahtuvat yleensä keskellä korpea ja vain harvoin viranomainen pääsee teon jäljille.

Salametsästyksestä kiinni jäänyt saa Suomessa yleensä ehdonalaisen tuomion ja sakot. Salametsästäjä menettää valtiolle aseensa, metsästyksessä käytetyt ajoneuvot ja välineet sekä metsästyslupansa. Metsästyslupa voi olla hyllyllä jopa 10 vuotta.

Susi on Suomessa rauhoitettu laji, jonka metsästys on mahdollista vain poikkeusluvan nojalla. Susien metsästykseen poikkeuslupia myönnetään vain vahinko- ja turvallisuusperusteisesti.