SK:n journalistipalkinto Venäjä-asiantuntijalle: Arja Paananen kirjoittaa suomalaisille suuresta naapurista

Kanava-palkinnon sai Mirkka Lappalaisen Pohjoisen noidat. Tänä vuonna jaettiin myös kunniamaininta, jonka sai Sunnuntaisuomalaisen ulkoasusuunnittelija Anniina Louhivuori. 
Kotimaa 31.10.2018 19:30

© Marjo Tynkkynen

SUOMEN KUVALEHDEN journalistipalkinto on myönnetty Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Arja Paanaselle.

Palkinto on tunnustus Paanasen pitkäjänteisestä ja asiantuntevasta Venäjä-raportoinnista. Hän on seurannut kohdealuettaan 30 vuotta.

Vuonna 1994 Ilta-Sanomissa aloittanut Paananen on asunut Venäjällä useita vuosia ja tekee työtään kahdella kielellä. Hänen ei tarvitse työskennellä tulkkien tai avustajien varassa, eivätkä hänen jutuissaan puhu tulkit, vaan Vladimir Putin ja Dimitri Medvedev itse.

Palkintoraadin mukaan Paananen osaa kirjoittaa suoraan yleisölle suomalaisille tärkeistä asioista ja tehdä merkittävästä kiinnostavaa. Hän myös välttää ”tyypilliset Venäjä-uutisoinnin karikot”: kirjoituspöydän makuiset makrotason analyysit ja alarmistiset paniikkihuudot.

Palkinto on myös tunnustus iltapäivälehtien uutishankinnalle ja taustoittavalle työlle. Raadin mukaan Paanasen päivittäinen työ on esimerkki laadukkaasta journalismista, jota iltapäivälehdissä tehdään.

Palkintolautakuntaan kuuluivat toimittaja ja kouluttaja Hanna Jensen, pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokoski, päätoimittaja Jouni Kemppainen, kirjailija Sirpa Kähkönen ja päätoimittaja Sirpa Puhakka. Lautakunnan puheenjohtajana toimi Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa.

Suomen Kuvalehti jakaa Otavan Kirjasäätiön tuella vuosittain 10 000 euron suuruisen journalistipalkinnon erityisen vaikuttavasta journalistisesta toiminnasta. Se on Suomen suurin ja vanhin alan palkinto.

Tänä vuonna SK:n journalistipalkinto jaettiin 44. kerran.

Vuoden parhaan kotimaisen tietokirjan Kanava-palkinnon sai yliopistonlehtori, dosentti Mirkka Lappalaisen teos Pohjoisen noidat.

Palkitussa teoksessa havainnoidaan 1600-luvun yhteiskuntaa ja sen toimijoita heidän omista lähtökohdistaan. Lappalainen kertoo pyrkineensä valaisemaan kirjassaan uuden ajan alun ihmisen ajattelua ja ihmisyyttä laajemminkin.

”Pohjoisen noidat on poikkeuksellisen elävästi kirjoitettu tietokirja, jossa historian suuret linjat limittyvät onnistuneesti ruohonjuuritason kuvaukseen. Huhujen ja tuulesta temmattujen väitteiden voimasta todistava teos tuo uuden näkökulman myös ajankohtaiseen valeuutisia koskevaan keskusteluun”, voittajan valinnut Kanava-lehden vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen perustelee valintaa. Hän ja palkinnon voittaja eivät ole sukua.

Mirkka Lappalainen on filosofian tohtori ja Suomen ja Pohjoismaiden historian yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa.

Hän on tutkinut erityisesti 1600-luvun historiaa ja saanut aikaisemmin muun muassa tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon, Suomen tietokirjailijat ry:n tietokirjapalkinnon sekä kahdesti Vuoden tiedekirja -palkinnon. Lisäksi hänet on valittu Helsingin yliopistossa vuoden dosentiksi 2016.

Kanavan ja Otavan Kirjasäätiön myöntämä Kanava-palkinto jaettiin nyt seitsemännen kerran. Palkinto myönnetään vuoden parhaalle yhteiskunnan, politiikan, historian, kulttuurin tai talouden alan suomalaiselle tietokirjalle. Palkinnon suuruus on 10 000 euroa.

Vuonna 2018 kaikkiaan 21 kustantajaa lähetti raadille 163 teosta, joista palkintoraadin jäsenet, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja ja Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg sekä Turun yliopiston työelämäprofessori, kirjailija Tiina Raevaara valitsivat viisi ehdokaskirjaa.

 

Tänä vuonna Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon raati päätti myöntää myös kunniamaininnan. Sen sai Sunnuntaisuomalaisen ulkoasusuunnittelija Anniina Louhivuori.

Louhivuori on vastannut Sunnuntaisuomalaisen ulkoasusta liitteen perustamisesta saakka.

Palkintoraadin mukaan Louhivuoren linja on alusta asti ollut erittäin vahva ja rohkea, ja sivut visuaalisia elämyksiä: ”ei sievistelyä, vaan jopa provosointia.”

Louhivuoren näkemys ja taitot on huomattu myös useissa sanomalehtien ulkoasukilpailuissa, joista palkintoja on tullut vuosien varrella lähes sata.

”Oma vahva ja myös sovinnaisuuden rajoja rikkova visuaalinen linja ei ole mikään itsestään selvä valinta liitteelle, jonka monessa emolehdessä ulkoasu on hyvin perinteistä sanomalehtitaittoa”, raati perustelee.

Journalistipalkinnon kunniamaininta on tunnustus myös 20 vuotta täyttävälle Sunnuntaisuomalaiselle, joka on näyttänyt tietä maakuntalehtien väliselle yhteistyölle.

Edellisen kerran kunniamaininta annettiin vuonna 2015. Sen sai lehtivalokuvaaja Caj Bremer.