Sipilän hallitus leikkasi veronkierron torjunnasta: Miljoonien eurojen heikennykset eri virastoille

Vähennyksiä tehtiin muun muassa Tulliin ja Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.
Kotimaa 22.4.2016 11:01

Veronkierto ja harmaa talous on maailmanlaajuinen ongelma, josta on keskusteltu jälleen vilkkaasti, kun niin kutsutut Panama-paperit vuotivat julkisuuteen.

Poliitikot paheksuivat vilpintekijöitä kuorossa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Pelkästään Suomen harmaan talouden kokonaismääräksi on arvioitu jopa 10-14 miljardia euroa, jolloin veromenetykseksi tulisi vuositasolla noin viisi miljardia euroa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus reagoi Panama-papereiden aiheuttamaan kohuun ja talousrikosongelmiin ja se tiedotti uudesta harmaan talouden torjunnan strategiasta, johon valjastetaan edellisvuosien tapaan joukko eri viranomaisia.

Sipilä vakuutti muun muassa Ylen Vaalien välissä -ohjelmassa hallituksen tekevän kaikkensa harmaan talouden kitkemiseksi. Sipilän hallitus oli myös jo marraskuussa 2015 ilmoittanut, että harmaan talouden leikkauksia perutaan. Kyse oli kuitenkin vain poliisin määrärahoista.

Suomen Kuvalehti kysyi eri viranomaisilta, millaiset resurssit Sipilän hallitus heille antoi vuosien 2016–2019 kehyspäätöksessä: Kasvoivatko, pysyivätkö resurssit ennallaan, vai heikkenivätkö ne?

Vuosien 2012–2015 aikana Jyrki Kataisen (kok) hallitus jakoi harmaan talouden torjuntaan 20 miljoonaa euroa lisärahoitusta, josta esimerkiksi Tullin osuus oli miljoona euroa. Nyt Sipilän hallitus ei ole myöntänyt Tullille lisärahoitusta lainkaan.

”Tällä hetkellä harmaan talouden torjuntaa joudutaan Tullissa toteuttamaan aikaisempaa vähäisempien resurssien varassa”, sanoo Tullin valvontajohtaja Petri Lounatmaa.

Tullin tilastoissa harmaan talouden torjuntaan liittyvien projektien yhteisvaikuttavuus viime vuonna oli noin 55 miljoonaa euroa. Tulli tutki myös aikaisempia vuosia enemmän veropetosjuttuja, 856 kappaletta.

”Tullin tutkimat talousrikoksiksi luokitellut törkeät veropetosjutut ovat olleet pääasiassa savukkeiden, alkoholin ja nuuskan laitonta maahantuontia, ajoneuvo-, valmiste- ja arvonlisäveroihin sekä polkumyyntitulleihin ja tullivarastointiin liittyviä tapauksia”, Lounatmaa luettelee.

Määrärahan leikkaaminen on johtanut Tullissa talousrikostiedustelun ja tutkintahenkilöstön vähentymiseen.

 

Sipilän hallitus leikkasi myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston harmaan talouden torjuntaan tarkoitettuja määrärahoja.

Laitoksen pääjohtaja Juhani Jokinen kertoo, että virasto on saanut puolen miljoonan euron määrärahan edellisvuosina. Jokisen mukaan rahat on käytetty kartelliyksikön perustamiseen ja tietoteknisen tutkinnan parantamiseen.

”Tänä vuonna määrärahaa ei saatu yhtään, mikä valtion muiden säästöpäätösten kanssa johti henkilöstövähennyksiin”, Jokinen sanoo.

Sipilän hallitus ei myöntänyt myöskään työ- ja elinkeinoministeriön työelämä- ja markkinaosastolle lainkaan rahaa harmaan talouden torjuntaa. Leikkaus oli noin miljoona euroa Kataisen budjettiin verrattuna.

Korvamerkittyjä harmaan talouden torjuntamäärärahoja leikattiin myös tuomioistuimilta 1,5 miljoonaa euroa. Sen sijaan Sipilän hallitus suuntasi rahoja kaikkein ruuhkautuneimmille tuomioistuimille vastaavan summan.

Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö STM:n harmaan talouden torjunnasta Sipilän hallitus nipisti 1,3 miljoonaa euroa, eikä tällä hetkellä STM:llä ole lainkaan lisämäärärahaa harmaan talouden torjuntaan.

STM on vastannut muun muassa tilaajavastuulain, ulkomaisen työvoiman käytön valvonnasta sekä rakennusalan henkilötunnisteen ja veronumeron valvonnasta.

Sipilän hallitus on siis vähentänyt vuositasolla yli viidellä miljoonalla eurolla harmaan talouden torjuntaan käytettävää rahamäärää, kun vertailukohdaksi otetaan edellisen hallituksen panostukset veronkierron torjuntaan.

Verohallinto, poliisi, Konkurssiasiamiehen toimisto, Valtakunnanvoudinvirasto ja Valtakunnansyyttäjävirasto saivat suunnilleen saman summan harmaan talouden torjuntaan kuin edellisinä vuosina. Poliisin ja Verohallinnon potti olivat suurimmat, noin 6,4 miljoonaa euroa vuosittain.

 

Suomessa on ollut yhtäjaksoisesti vuodesta 1996 lähtien harmaan talouden torjuntaohjelmia.

Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n mukaan harmaan talouden torjuntaan osoitetut määrärahat ovat lisänneet esimerkiksi talousrikosten tutkintaa ja tulokset ovat olleet osittain hyviä. Toisaalta rahaa on valunut myös byrokratiaan.

Ongelmaksi on muodostunut se, ettei harmaan talouden torjunnan toimintaohjelman valmistelun yhteydessä ei ole esitetty arvioita hankkeiden vaikutuksista.

Täten valvova viranomainen eli VTV ei ole voinut esittää arviota siitä, onko harmaan talouden torjunnan avulla kyetty tuottamaan satojen miljoonien eurojen julkistaloudellinen hyöty, niin kuin esimerkiksi Jyrki Kataisen hallitus tavoitteeksi asetti. Harmaan talouden torjunta oli osa Kataisen hallituksen kärkihankkeita.

Nyt Sipilän hallitus jatkaa talousrikollisuuden torjuntaa miljoonia euroja pienemmillä torjuntapanostuksilla. Sipilän hallitusohjelman tavoitteet ovatkin harmaan talouden osalta Kataisen hallituksen tavoitteita pienemmät.

Torjuntatyöllä haetaan 150 miljoonan euron verohyötyä, kun Kataisen hallitus tavoitteli jopa 400 miljoonan euron verohyötyä.

Sipilän hallituksen torjuntaohjelmasta odotetaan tuloksia laajalla rintamalla, sillä harmaan talouden seurantaa varten hallitus on asettanut parlamentaarinen työryhmän, johon kuuluu hallituspuolueiden lisäksi oppositio.

Suomen Kuvalehti on aiemmin uutisoinut myös yritysten veroveloista, osakeyhtiölain ongelmista ja talousrikollisuuden taustoista, joista voit lukea tästä linkistä.