Sipilän hallituksen kokeilu: ”Fakki-idioottien paluu – valtaa pitävät voivat helpommin johdatella kansaa”
Lukion tuntijakokokeilun taustalla luuraavat elinkeinoelämän lyhytnäköiset intressit, sanoo opettaja Arno Kotro.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) johdolla toteutetaan lukion tuntijakokokeilu 32 lukiossa. Tavoitteena on saada kokemuksia ”yksilöllisempien opiskeluvalintojen toimivuudesta”.
Olet kritisoinut kokeilua, opettaja ja filosofi Arno Kotro. Miksi?
”Opinnoissa ei pidä urautua liian aikaisin. Kaikkien on hyvä lukea historiaa ja yhteiskuntaoppia, muuten ei ymmärrä maailman tapahtumia ja epämääräiset nettifoorumit ja muu propaganda ohjaavat ajattelua liikaa.”
Opiskelijat saavat itse valita, lukeako reaaliaineissa enemmän luonnontieteellisiä vai humanistisia aineita. Mistä he tietävät, mikä on oikea valinta?
”Eivät oikein mistään. Vaarana on, että valintoja tehdään mielikuvien ja sukupuoliroolien pohjalta. Ei opinto-ohjaus pysty valottamaan esimerkiksi filosofian olemusta. Eivätkä useimmat 16-vuotiaat vielä tiedä, mille alalle myöhemmin päätyvät.”
Lukion tehtävä on yleissivistävä. Nyt esimerkiksi historian voi jättää pois varhaisessa vaiheessa. Onko vaarana, että lukioistamme valmistuu idiootteja?
”Puhuisin ennemmin fakki-idiooteista, jos vanhan ajan ’kieli- vai matikkalinja’ -henkeen opinnot lokeroituvat liian aikaisin. Lukioikä on tärkeä maailmankuvan rakentumisen kannalta. Kaikkien on syytä tutustua evoluutioteoriaan, maailmanhistorian tärkeimpiin käänteisiin, tieteen ja huuhaan eroihin.”
Suomessa on tehty koulukokeiluja ennenkin. Esimerkiksi 1970-luvulla Pirkkalassa toteutettiin kokeilu, jossa sosiaalidemokraattien toimesta 1 000 oppilaalle tuputettiin marxilaista ideologiaa. Ovatko koulukokeilut alttiita poliittisille ideologeille?
”Ovathan ne. Uudistuksia perustellaan mieluusti pedagogisesti, mutta lukiokokeilun taustalla luuraavat elinkeinoelämän lyhytnäköiset intressit: lukiosta halutaan tehokas valmennuskeskus korkeakoulujen pääsykokeisiin, jolloin yleissivistyksestä voidaan tinkiä.”
Jos koulukokeilujen taustalla on ideologiaa, pitäisikö se selittää myös lukiolaisille?
”Koulussa on tärkeää puhua vallankäytöstä ja nuoria pitää kannustaa kriittiseen ajatteluun. Parasta on, jos avoimesti keskustellaan ideologioista ja niiden mahdollisista vaikutuksista. Nuori tekee omat johtopäätöksensä.”
Jos historian opiskelu vähenee merkittävästi lukiossa, tietävätkö oppilaat edes mitä ideologia merkitsee?
”Siinäpä se. Jos historian tuntemus vähenee, valtaa pitävät voivat helpommin johdatella kansaa milloin mihinkin. Ja mitä kehnommin historia on hallussa, sitä herkemmin ääriaatteet saavat jalansijaa.”
Suomalainen koulujärjestelmä on tunnettu maailmalla hyvistä tuloksistaan. Kuinka menestys taataan jatkossa?
”Huolehtimalla resursseista ja siitä, että kentän ääntä kuunnellaan. Lukiokokeilua vastustaa niin lukiolaisten kuin opettajienkin enemmistö.”
Juttu julkaistu 13.5. klo 11, juttua muokattu 16.5. klo 9.47 ja 14.28. Lisätty toiseen kysymykseen puuttuvat sanat ”reaaliaineissa enemmän”, jolloin koko kysymys kuuluu seuraavasti: ”Opiskelijat saavat itse valita, lukeako reaaliaineissa enemmän luonnontieteellisiä vai humanistisia aineita. Mistä he tietävät, mikä on oikea valinta?” Juttuun lisätty linkki lukiokokeilun tuntijakoon: opiskelijan tulee valita vähintään yhdeksän kurssia molemmista koreista.