Populistien perintöriita

Perussuomalaisten puheenjohtaja ei kaipaa sinisiin loikanneita takaisin.

Kotimaa 08.03.2019 06:00
Teksti Tuomo Lappalainen ja Heikki Vento Kuvat Marjo Tynkkynen
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho perussuomalaisten puoluetoimistolla.

Jussi Halla-aho

Perussuomalaisten puheenjohtaja ei kaipaa sinisiin loikanneita takaisin.

 

Osa puolueista on jo torjunut yhteistyön perussuomalaisten kanssa. Onko teillä mahdollisuuksia päästä hallitukseen, puheenjohtaja Jussi Halla-aho?

”En usko, että ne puolueet, joiden kanssa me kilpailemme äänestäjistä – eli lähinnä keskusta, kokoomus ja Sdp – oikeasti haluavat päästää perussuomalaisia oppositioon. Ne yrittävät vain vakuuttaa kahden vaiheilla oleville, että perussuomalaisia ei kannata äänestää.”

Eli keskustan ja kokoomuksen mieli on muuttunut kesästä 2017?

”Jos ajatellaan, mitkä olivat julkilausutut syyt sille, että perussuomalaisten kanssa ei voitu olla hallituksessa, ja tarkastellaan vaikka kokoomuksen turvapaikkapoliittista ohjelmaa, joka on täynnä meiltä lainattuja ideoita, niin kokoomuksen ja keskustan arvopohja on hyvin joustava.”

Mitkä puolueet olisivat teille luontevimmat yhteistyökumppanit?

”Epäluontevimmat kumppanit olisivat varmaan vihreät, vasemmistoliitto ja Rkp, joiden kanssa meillä ei ole asiallisesti juuri mitään yhteistä.”

Oliko virhe mennä Sipilän hallitukseen?

”Ei. Virhe oli se, että emme määritelleet etukäteen edes itsellemme, mikä on perussuomalaisen agendan kova ydin. Kannatus romahti, koska annoimme periksi äänestäjillemme tärkeimmissä asioissa.”

Millaiset suhteet perussuomalaisilla on sinisiin?

”Siniset ovat turha puheenaihe, koska he lakkaavat olemasta. Ei meillä ole heihin minkäänlaisia suhteita.”

Ovatko sinne menneet tervetulleet takaisin?

”En usko, että sieltä halutaan ketään. Kaikki perussuomalaiset ovat luullakseni sitä mieltä, että oli hyvä kun puolueessa tapahtui tällainen puhdistuminen ja pyrkyrit ja oman edun tavoittelijat lähtivät omatoimisesti.”

Kuinka huolissanne olette Suomen ikärakenteesta? Voiko maahanmuutto olla yksi tapa torjua väestön ikääntymistä?

”Tutkimuksista käy ilmi, että maahanmuutolla ei oikein pystytä vaikuttamaan ikärakenteeseen, koska maahanmuuttajatkin vanhenevat. Varsinainen ongelma on huoltosuhde: työssäkäyvän väestön osuus kokonaisväestöstä. Jos tänne tulevat eivät työllisty, se heikentää huoltosuhdetta eikä paranna sitä.”

Missä asioissa maahanmuuttopolitiikkaa pitäisi kiristää?

”Turvapaikkajärjestelmästä on tullut elintasosiirtolaisuuden kanava. Suomella on epäterveitä vetotekijöitä liittyen esimerkiksi sosiaaliturvaan, perheenyhdistämiseen, oleskelulupiin ja kansalaisuuden saamiseen.”

Olisiko Suomen mielestänne erottava joistakin kansainvälisistä sopimuksista?

”Geneven pakolaissopimus mahdollistaa erittäin tiukat tulkinnat. Japani kuuluu samoihin kansainvälisiin sopimuksiin, ja se taisi viime vuonna myöntää 60 turvapaikkaa. Itselleni ei tule äkkiä mieleen sellaista kansainvälistä sopimusta, joka estäisi Suomea toteuttamasta esittämiämme muutoksia lainsäädäntöön.”

Haluatte uudistaa sosiaaliturvajärjestelmän niin, että suomalainen menee maahanmuuttajan edelle. Mitä se tarkoittaa?

”Haluamme kansalaisuusperusteisen sosiaaliturvan. Suomi on harvoja EU-maita, joissa on puhtaasti asumisperusteinen sosiaaliturva. Tämä tekee Suomesta kirjaimellisesti koko maailman sosiaaliluukun.”

Miksi olette vastustaneet sote-uudistusta, vaikka hallituksessa kannatitte sitä?

”Hallitusohjelmassa ei sovittu sellaisesta sotesta, jota nyt on yritetty ujuttaa läpi. Valinnanvapautta piti lisätä asteittain. Se ei toteuta perusterveydenhoidossa soten alkuperäistä tavoitetta, joka oli julkisen terveydenhoidon kustannusten kasvun hillitseminen, vaan päinvastoin kasvattaa menoja.”

Kutsutte työttömyysturvaa yhteiskunnan luksustoiminnoksi. Miksi haluatte silti kumota aktiivimallin?

”Pitää olla kannattavampaa mennä töihin kuin olla menemättä, mutta työttömien kepittämisestä aktiivimallilla ei ole mitään hyötyä. Keskeinen ongelma ei ole ihmisten työhaluttomuus vaan se, että työtä on liian vähän tarjolla. Ainoa keino muuttaa sitä on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä.”

Kannatatte itse Nato-jäsenyyttä. Miten edistäisitte sitä, jos teistä tulisi ministeri?

”En pidä sitä realistisena tavoitteena, enkä pidä todennäköisenä, että mikään puolue edistää sitä vaalien jälkeen.”

Minkälaisen kirjauksen haluaisitte Natosta hallitusohjelmaan?

”Todellisuudessa yhteistyötä jatketaan Naton kanssa, mutta muodollisissa järjestelyissä ei tapahdu muutoksia. Voihan tämän kirjata paperille, jos se tuottaa hyvää mieltä.”

Euroopassa joillakin kansalliskonservatiivisilla puolueilla on läheiset suhteet Venäjään. Onko Venäjältä lähestytty teitä?

”Ei ainakaan niin, että itse tietäisin siitä. Kyllähän kaikille on selvää, että perussuomalaiset on suhtautunut meillä johdonmukaisimmin kriittisesti Venäjän sisäpoliittiseen kehitykseen ja ulkopoliittiseen toimintaan.”

Onko Venäjä Suomelle uhka?

”Venäjä on sotilaallinen uhka kaikille naapureilleen. Se on käytännössä nähty moneen kertaan.”

Jatkatteko perussuomalaisten puheenjohtajana? Miten vaalitulos vaikuttaa päätökseenne?

”Ilman muuta vaalitulos vaikuttaa siihen, mitä ratkaisuja teen kesällä. En ole puheenjohtajana siksi, että himoaisin tällaista asemaa. Pyrin olemaan tässä vain niin kauan kuin siitä on hyötyä puolueelle. Jos kansanedustajamäärä ei kasva siitä mitä se on nyt, en voi tietenkään katsoa onnistuneeni.”

Puheenjohtaja Sampo Terho Sinisen tulevaisuuden eduskuntaryhmän huoneessa. Eduskuntavaalit 2019.

Puheenjohtaja Sampo Terho sinisten eduskuntaryhmän huoneessa.

Sampo Terho

Sininen tulevaisuus yrittää pelastautua eduskuntaan Uudeltamaalta.

 

Kannatuksenne on pysytellyt mielipidemittauksissa sitkeästi alle kahdessa prosentissa. Monta kansanedustajaa siniset saa?

”Tavoitteena pienpuoluekannatus näissä ensimmäisissä vaaleissa, kristillisten ja ruotsalaisen kansanpuolueen kanssa samalle osastolle. Se on kova tavoite. Persut saivat ensimmäisissä vaaleissa yhden edustajan ja vihreät kaksi.”

Mihin perustatte uskonne?

”Meillä on tunnettuja henkilöitä, vaikka puolue ei ole vielä kovin tunnettu.”

Perussuomalaisten suosio puolittui ensimmäisen hallitusvuoden aikana 2015. Miksi kannattajat eivät seuranneet Timo Soinia ja teitä vaan Jussi Halla-ahoa?

”Tässä on mahdollisuus suureen harhaan, jonka näemme vasta vaali-iltana. Törmään kantakuppilassanikin kysymykseen: kumpi sä oot? Läheiset ystävänikin kyselevät, kumpi se Soini on.”

Luovutatte Helsingin Halla-aholle. Johtuuko tämä siitä, että Uudellamaalla on matalin äänikynnys?

”Siirtymiseni Uudellemaalle liittyy siihen, että puheenjohtajan on syytä tukea puoluetta siellä, missä se on hyödyllisintä.”

Jos putoatte eduskunnasta, jätättekö puoluejohtajan tehtävän ja luovutte politiikasta?

”Jos tipun. En ole käyttänyt siihen hirveästi ajatuksiani. En suunnittele siinäkään tapauksessa ehdokkuutta eurovaaleissa.”

Voisitteko kuitenkin avata mietteitänne mahdollista eduskunnan jälkeistä elämästänne?

”Minua ovat aina kiinnostaneet erilaiset kulttuuriharrastukset. Ennen politiikkaa kirjoitin romaaneja pöytälaatikkoon. Poliitikkoaikana olen säveltänyt kaikenlaista musiikkia. Tällaista rentouttavaa olisi aikaa tehdä. En kuitenkaan tähtää siihen.”

Jos pääsette hallitusneuvotteluihin, mikä olisi mieluisin hallituspohja?

”On erittäin vaikea nähdä, että punavihreän opposition kanssa saisi järkevän hallitusohjelman ja voisi tehdä toimivaa talouspolitiikkaa. Miten se toimisi, jos he aikovat vähääkään pitää kiinni puheistaan.”

Entäs Rkp ja ruotsin kieli?

”Siitä tulisi kova keskustelu. Siniset jatkavat fennomaanista suomalaisuusliikettä, ja siihen liittyy pakkoruotsista luopuminen.”

Miten eroatte kantapuolueestanne?

”Perussuomalaisista on tullut lyhyessä ajassa kaikkea sitä mitä pelkäsimme. Perussuomalaiset ovat Venäjä-mielisiä ja heikentävät Suomen puolustuskykyä haparoimalla muun muassa tiedustelulaeissa ja hävittäjähankinnoissa. Perussuomalaiset levittävät salaliittoteorioita ja valemedioista kopioitua disinformaatiota. Perussuomalaisten ratkaisuehdotus kaikkeen mahdolliseen on maahanmuuton vastustaminen. Siniset pohjaa myönteiseen maailmankatsomukseen ja haluaa viedä Suomea eteenpäin. Olemme maanpuolustushenkisiä.”

”Perussuomalaisista on tullut lyhyessä ajassa kaikkea sitä mitä pelkäsimme. Siniset pohjaa myönteiseen maailmankatsomukseen.”

Sote-uudistuksen ratkaisun hetket ovat eduskunnassa. Mikä olisi teidän mallinne, jos sote kellahtaa?

”Taivas varjele, jos joutuisimme tyhjän päälle. Paluu nollapisteeseen on puistattava ajatus.”

Olette ehdottanut kansanäänestystä Suomen eroamisesta Euroopan unionista. Jos eläisimme ihannemaailmassanne, olisiko Suomi silloin EU:n ulkopuolella?

”Suomi olisi mukana, mutta EU olisi keskittynyt talouteen, sisämarkkinoihin, ympäristöön ja ehkä puolustus- ja koulutusyhteistyöhön.”

Mitä jäisi kansalliseen määräysvaltaan?

”Veroasiat, tulonsiirrot unionin jäsenmaiden välillä, talouspoliittinen ohjaus ja sosiaalinen ulottuvuus.”

Olisiko yhteisvaluuttaa?

”Se olisi pitänyt aloittaa rajatummalla joukolla. Euroalue on liian heterogeeninen. Itälaajentuminen vei EU:n väärälle tielle. Sitten tehtiin Lissabonin sopimus ja mentiin yhä vahvempaan tulonsiirtounioniin. Nyt ollaan sekasotkussa, josta suurin nettomaksaja Iso-Britannia on päättänyt lähteä.”

Olisiko sinisten Suomi Naton jäsen?

”Olen pitänyt Nato-vaihtoehtoa järkevänä, mutta puolueen kanta on sama kuin hallitusohjelman linjaus, eli optio on olemassa.”

Voiko yhteistyö Ruotsin kanssa jalostua jonkinlaiseksi sotilasliitoksi?

”En sulje pois sitä mahdollisuutta. On hyvä, että meillä on tiivis yhteistyö Ruotsin kanssa, koska siellä on vahva puolustusteollisuus. EU:n kanssa voi tehdä yhteistyötä, mutta EU:n enemmistön ratkaisu on Nato.

Kannatatteko vastikkeetonta vai vastikkeellista perustuloa?

”Vastikkeellista. Kelan etuuksia yhdeksi perusturvaksi, jonka taso olisi sama kuin nykyään. Sen päälle saisi tienata enemmän esimerkiksi osa-aikatyöllä. Työttömyysturvaa ja asumistukea on uudistettava siten, että työnteko kannattaa aina.”

Miten järjestäisitte maahanmuuton?

”Tärkein uudistus on turvapaikkaprosessin siirtäminen EU:n ulkorajoille. Se ehkäisisi ihmissalakuljetusta, koska hakemukset käsiteltäisiin Välimeren eteläosissa.”

 

Analyysi: Syöttöjä Halla-ahon lapaan

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on päässyt asemaan, jossa hänellä on mahdollisuus menestyä huhtikuun eduskuntavaaleissa.

Puolueen taktiikka on sama kuin kaksissa edellisissä vaaleissa. Syrjityn rooli sopii mainiosti, kun lähiöiden ja huoltoasemien baarien porukoita houkutellaan käymään äänestyskopissa.

Ilmastopolitiikassa Halla-aho junaili puolueensa kaikkien muiden vaihtoehdoksi, kun perussuomalaiset jäi eduskuntapuolueiden yhteisen ilmastokannanoton ulkopuolelle. Puheenjohtajat Juha Sipilä (kesk) ja Petteri Orpo (kok) syöttivät Halla-aholle lapaan Elinkeinoelämän keskusliiton tentissä, kun he torjuivat hallitusyhteistyön perussuomalaisten kanssa.

Lisäksi perussuomalaisten kannatusta on pönkittänyt Sipilän hallituksen kehno suosio. Myös lukuisat seksuaalirikokset, joista on epäiltyinä useita maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, saattavat avittaa puolueen menestystä.

Perussuomalaiset on voittanut puolueen perintösodan, josta sinisille on jäämässä vain muruset. Perussuomalaisten kannatus on keikkunut yli kymmenessä prosentissa, jolla saa seuraavasta eduskunnasta noin 20 paikkaa.

Yleisradion Taloustutkimukselta (3/19) tilaamassa mittauksessa 13,3 prosenttia vastanneista kertoi kannattavansa perussuomalaisia. Keskustan ja vihreiden luvut olivat 14,1 ja 13,7 prosenttia.

Halla-ahon joukot saattavat kilpailla jopa kolmanneksi suurimman puolueen paikasta. Persujen intoa vahvistaa tieto, että puolue yleensä menestyy vaaleissa mittauksia paremmin, päinvastoin kuin keskusta ja vihreät.

Lilliputti sinisten tulevaisuus siintää horisontissa. Se on paikka, joka loittonee yhtä paljon kuin sitä lähestytään.

Siniset on yrittänyt kertoa olemassaolostaan kopioimalla perussuomalaisten vaatimuksia, järjestämällä lähes viikoittain muutaman tunnin hallituskriisejä, ehdottamalla Matti Nykäselle valtiollisia hautajaisia ja riekkumalla hallituksessa kaikista mahdollisista Euroopan unioniin liittyvistä asioista.

Ulkoministeri Timo Soinin luopuminen on karvas takaisku sinisille. Se saattaa tarkoittaa sitä, että siniset katoaa huhtikuussa eduskunnasta.

Puolueen pelastusrengas on Uusimaa, mistä sinisten eliitti pyrkii eduskuntaan. Puheenjohtaja Sampo Terhon lisäksi ehdolla ovat puolustusministeri Jussi Niinistö ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo.

Sinisten hätää kuvaa kokoomuksen ottaminen sijaissynnyttäjäksi Satakunnassa. Ari Jalonen pyrkii jatkokaudelle kokoomuksen listalta palatakseen vaalien jälkeen sinisiin.

Ministerit Jari Lindström ja Pirkko Mattila ovat mukana vaaleissa. Heitä uhkaa sama kohtalo kuin sinisten eduskuntaryhmän valtaenemmistöä, putoaminen.

Perussuomalaiset

Kansanedustajapaikat: 17

Ääniosuus 2015: 17,7 %

Tuorein gallup: 13,3 %

Vaalilause: Äänestä Suomi takaisin

Johto: Puheenjohtaja Jussi Halla-aho, varapuheenjohtajat Laura Huhtasaari ja Juho Eerola, puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo

Sininen tulevaisuus

Kansanedustajapaikat: 17

Ääniosuus 2015: ei ollut mukana vaaleissa

Tuorein gallup: 1,8 %

Vaalilause: Siniset turvaa

Johto: Puheenjohtaja Sampo Terho, varapuheenjohtajat Jari Lindström, Tiina Elovaara, Tiina Ahva, puoluesihteeri Matti Torvinen

Sisältö