Sellusta tekstiiliä ja mäntyä tankkiin – Äänekosken biomylly valmistaa tuotteita, joita ei edes osata kuvitella

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Pitkään suunniteltu Äänekosken sellutehdas toteutuu. Metsä Group vahvisti asian 21. huhtikuuta. Rakentaminen tuo tuhansia työpaikkoja Äänekoskelle, jota vaivaa yli 20 prosentin työttömyys.

Noin miljardin euron biotuotetehdas on Suomen metsä­teollisuuden historian suurin hanke. Tehtaan on tarkoitus aloittaa vuoden 2017 loppupuolella.

Suomen Kuvalehti selvitti huhtikuussa 2014, mitä tehtaassa aiotaan valmistaa.

 

Se rakennetaan Äänekoskelle. Se maksaa 1,1 miljardia euroa. Se työllistää erään laskutavan mukaan 2500 ihmistä. Mutta mitä se oikein valmistaa?

Kun suomalainen Metsä Fibre (joka kuuluu Metsä Groupiin) ilmoitti uuden ”biotuotetehtaan” rakentamista Äänekoskelle, rakentaja ei ollut vielä aivan varma, mitä tehdas lopulta valmistaa.

”Vaihtoehtoja on vielä erittäin paljon”, totesi Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä Kauppalehden haastattelussa.

Tai se on aivan varma, että tehdas valmistaa havusellua – ja paljon. Äänekosken selluntuotanto lähes kolminkertaistuu. Uusi tehdas tuottaa 1,3 miljoonaa tonnia sellua vuodessa, se korvaa käyttöikänsä päähän tulevan vanhan Ääneskosken sellutehtaan, jonka vuosituotanto on 0,5 miljoonaa tonnia.

Havusellun valmistaminen ei sinänsä ole mikään uusi bioinnovaatio.

Rankasti yksinkertaistaen tehtaan toisesta päästä syötetään sisään varhaiskeski-ikäisiä havupuita, kymmeniä vuosia kasvaneita, mutta vielä liian hentoja tukkipuuksi. Toisesta päästä tulee ulos paaleja, joihin on kasattu päällekkäin jättinippu kuivattuja selluloosa-arkkeja. Alku- ja loppupään välillä puuta keitetään kemikaalien kanssa korkeassa lämpötilassa, jolloin hieman yli puolet siitä liukenee pois, ja jäljelle jää sellukuituja.

Havusellua tarvitaan vaikkapa pakkauskartongin tekemiseen, eikä sitä voi korvata Etelä-Amerikan puupelloilla nopeasti kasvatetusta lehtipuusta keitetyllä sellulla. Sellu voidaan myydä hyvään hintaan maailmalle tai vaikkapa käyttää Äänekoskella sellutehtaan kupeessa toimivan Metsä Board -yhtiön kartonkitehtaassa.

 

Biotuotetehtaaksi Äänekosken tekee se, mitä kaikkea muuta kuin sellua tehtaaseen kärrättävistä puista saadaan irti.

”Ajattelen, ettei kaikkia niitä asioita ole edes keksitty vielä, joita biotuetetehtaassa ehkä lopulta valmistetaan”, sanoo tutkimusjohtaja Markku Leskelä FIBIC Oy:stä.

FIBIC on innovaatiokielellä huippuosaamisen keskittymä, jonka tarkoituksena on lisätä yhteistyötä esimerkiksi biotaloudessa toimivien yritysten välillä. Myös Äänekosken uuden tehtaan rakentaja Metsä Board on aktiivisesti mukana sen toiminnassa.

Äänekosken uuden sellu- tai siis biotuotetehtaan on määrä valmistua vuonna 2017 ja toimia ainakin 30 vuotta. Silloin ollaan jo miltei 2050-luvulla ja suomalaista puuta käytetään todennäköisesti raaka-aineena asioihin, joita ei vielä osata edes kuvitella.

”Uusi sellutehdas voidaan rakentaa niin, että siinä varaudutaan yhteen ja toiseen asiaan, jotka voidaan sitten myöhemmin lisätä, jos ne osoittautuvat toimiviksi ja kannattaviksi”, Leskelä sanoo.

Suomessa on tutkittu jo vuosia kiivaasti, mitä puusta voisi valmistaa perinteisten sahatavaran, sellun ja paperin lisäksi. Osa suunnitelmista on vasta laboratorioasteella, osa hyvin lähellä käytäntöä, osa jo arkikäytössä.

Sellunkeitossa erotettavasta mäntyöljystä voidaan esimerkiksi valmistaa biodieseliä. Metsäyhtiö UPM on parhaillaan viimeistelemässä Kaukaan sellutehtaan kupeeseen jalostamoa, joka valmistaa autoihin tankattavaa biodieseliä mäntyöljystä, jonka matonpesijät tuntevat mäntysuovan raaka-aineena.

Myös sitä tutkitaan, voidaanko selluprosessin sivutuotteena erotettavasta raaka-aineesta voidaan valmistaa bioetanolia, jota käytettäisiin autojen polttoaineena. Periaatteessa kumman tahansa biopolttoaineen tuotantoon saisi raaka-ainetta Äänekosken uuden tehtaan sellunkeitosta.

 

Uusiutuvasta, tavallisessa metsässä kasvavasta raaka-aineesta valmistetusta sellusta kaavaillaan myös muovin korvaajaa monissa käyttökohteissa. Esimerkiksi auton osia voitaisiin uusiutumattomasta öljystä valmistetun muovin sijasta valmistaa joko sellusta tai sellun ja jonkin toisen materiaalin yhdistelmästä.

Nämä voivat olla niitä ”biomateriaaleja”, joiden valmistamista Äänekosken tehtaan yhteydessä Metsä Fibre pohdiskelee.

Eräs suomalaisen selluosaamisen uusi aluevaltaus nähtiin Marimekon muotinäytöksessä maaliskuussa. Siellä esiteltiin koivusellusta tehdystä kuidusta valmistettu mekko.

”Se ei ole uusi keksintö, että puusta tehdään tekstiilikuituja. Vanha prosessi on kuitenkin ollut aika kelvoton, se on saastuttava, tuotannossa on käytetty hyvin myrkyllisiä kemikaaleja ja prosessi on ollut hyvin kallis. Meidän tutkimusohjelmassamme kehitettiin uutta prosessitekniikkaa ja onnistuttiinkin siinä hyvin.”

Markku Leskelä arvioi, että kokeilutarkoituksessa tehty koivumekko saattaa hyvinkin kilpaillla jos ei maailman niin ainakin Suomen kalleimman vaatekappaleen tittelistä. Sen raaka-aineeseen käytettäviä kuituja valmistettiin laboratoriossa muutaman  gramman päivävauhdilla. Hinta kuitenkin laskee, kun prosessia kehitellään tuotantokäyttöön.

”Tekstiilien tekeminen sellusta voi hyvinkin nousta kiinnostavaksi alueeksi sillä ajanjaksolla, kun Äänekosken tehdas on toiminnassa”, Markku Leskelä arvioi.

 

Juttu on ensi kerran julkaistu 27. huhtikuuta 2014.