Salainen asiakirja: Verohallinto kieltää työntekijöitään puuttumasta alle 30 000 euron pimeisiin lahjoihin

Verottaja ei tee ilmiannoista tutkintapyyntöjä poliisille. Verohallinto ja valtiovarainministeri Petteri Orpo eivät kommentoineet ohjetta SK:lle.
Kotimaa 7.9.2017 12:23
Jarno Liski

Verohallinnon kohuttu työmenettelyohje on annettu marraskuussa 2013.

Marraskuussa 2013 annettu Verohallinnon työmenettelyohje sisältää salassa pidettäviä määräyksiä, joilla Verohallinto on nostanut perintö- ja lahjaverotuksen puuttumiskynnykset huomattavasti laissa säädettyä korkeammalle.

Suomen Kuvalehden käsiinsä saamassa ohjeessa esimerkiksi määrätään, että alle 30 000 euron pimeisiin rahalahjoihin tai perintöihin ei puututa, vaikka niistä tulisi verottajalle ilmianto. Sama puuttumiskynnys koskee myös tarkkailuilmoituksia, joita esimerkiksi pankit ja vakuutusyhtiöt joutuvat verottajalle tekemään.

Näitä pimeitä lahjoja tai perintöjä ei siis veroteta eikä niistä tehdä poliisille tutkintapyyntöjä. Lain mukaan verottomana lahjana saa antaa korkeintaan 5 000 euroa kolmessa vuodessa. Verohallinto kuitenkin katsoo läpi sormien pimeitä lahjoja jopa 90 000 euroon saakka kolmen vuoden aikana. Näin ollen verottaja jättää verottamatta 18-kertaisesti sen, mitä laissa on määrätty.

 

Verottajan ohje saattaa loukata perustuslain takaamaa yhdenvertaisuutta, katsoo rikosoikeuden professori Matti Tolvanen.

”Jos vain niitä verotetaan, jotka ilmoittavat lahjansa rehellisesti, niin eihän se silloin ole yhdenvertaista. Valtaosa ainakin tavallisten ihmisten lahjoista kuitenkin jäänee tuon 30 000 euron vuosirajan alle”.

Tolvanen on aiemmin työskennellyt verottajalla ja syyttäjänä. Hän sanoo virkamiehenä käyneensä lääkekuitteja läpi aikana, jolloin lääkekulut olivat vähennyskelpoisia.

”Silloin joka kuitti tutkittiin, kun haluttiin varmistua, että kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti. Eihän siinä ollut mitään järkeä. Mutta nyt tämä näyttää menneen toiseen ääripäähän, eikä se niinkään saisi olla”, arvioi Tolvanen.

Tolvanen muistuttaa, että esimerkiksi Kela tekee rikosilmoituksiakin paljon pienemmistä summista. Esimerkiksi viime vuonna Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi petoksesta miehen, joka oli väärin perustein nostanut 1 700 euroa työttömyyskorvauksia Kelalta. Verottamatta jätetty 30 000 euron lahja tai perintö tarkoittaa nykyisillä veroasteikoilla 2 200–5 150 euron veromenetystä. Tätä summaa verottaja ei siis edes peri takaisin puhumattakaan, että asiasta ilmoitettaisiin poliisille.

”Erilaiset voitelu- ja suhdetoimintaeduthan ovat suurimmaksi osaksi rajan alapuolella.”

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ihmettelee, ettei ohjeessa ole mainittu mitään lakia, johon verottajan korkea puuttumiskynnys perustuu.

”Yleensä se tarkoittaa sitä, ettei sellaista lainkohtaa ole”, sanoo Mäenpää.

Myös Mäenpää kiinnittää huomiota kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun ja huomauttaa verottajan ottaneen tiukan linjan esimerkiksi talkootyön ja kimppakyytien verotukseen. Mäenpää pohtii myös, helpottaako verottajan linjaus harmaata taloutta ja lahjontaa.

”Erilaiset voitelu- ja suhdetoimintaeduthan ovat suurimmaksi osaksi tuon rajan alapuolella”, Mäenpää sanoo.

Verohallinto kieltäytyi haastattelusta kokonaan vedoten siihen, että ohje on salainen. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) sai ohjeen nähtäväkseen Suomen Kuvalehdeltä 22. elokuuta.

Orpo ei halunnut kommentoida, onko Verohallinto ylittänyt valtuutensa puuttumiskynnysten määräämisessä tai aikooko valtiovarainministeriö selvittää ohjeessa mainittujen ja mahdollisten muiden puuttumiskynnysten lainmukaisuutta. Orpo perusteli vaikenemistaan sillä, että ohjetta ei ole esitelty hänelle.