Saimaan järvilohi voitti oikeudessa

Kotimaa 6.2.2013 13:30
Kalanviljelijä Marko Svärd noukkii verkosta koukkuleukaisen järvilohikoiraan Kontiolahdella, Pohjois-Karjalassa syksyllä 2012. Saimaan järvilohi lisääntyy nykyisin vain viljelylaitoksissa. Kuva Petri Kaipiainen.

Viime viikolla korkein hallinto-oikeus teki nipun päätöksiä, jotka auttavat suojelemaan äärimmäisen uhanalaista Saimaan järvilohta. Suomen Kuvalehti kirjoitti marraskuussa järvilohen tilanteesta Pielisjoen tukkivien voimalaitosten katveessa.

Tammikuun lopussa Korkein hallinto-oikeus päätti, että Vattenfallin Pamilon voimalaitoksen Joensuussa pitää lisätä virtaamaansa, jotta järvilohen lisääntymismahdollisuudet paranevat. Virtaama on nyt kaksi kuutiometriä sekunnissa ja jatkossa Pamilon pitää nostaa virtaamaa kesäkaudella kuuteen ja talvella neljään kuutiometriin sekunnissa.

Samalla KHO myös vahvisti uudet kalatalousmaksut joen alajuoksun tukkiville Kuurnan Voima Oy:lle ja Kaltimon voimalaitoksen omistavalle UPM:lle. Maksut tuplaantuivat. Neljäntenä päätöksenä Korkein hallinto-oikeus määräsi, että Laatokkaan laskevan Hiitolanjoen voimaloihin pitää rakentaa kalatiet.

Ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä Itä-Suomen yliopistosta pitää KHO:n päätösnippua merkittävänä linjaratkaisuna. Ensimmäistä kertaa KHO teki päätöksen, jossa kalatalousviranomainen pystyi selvityksillään osoittamaan, että sen ehdottamilla toimenpiteillä olisi merkitystä järvilohen suojelulle. Kaikki päätökset pyrkivät suojelun edistämiseen voimalaitosten taloudellisten etujen kustannuksella.

Suomessa on paljon vesivoimalaitoksia vaelluskalojen kulkureiteillä, mutta Määttä ei osaa arvioida, aloittavatko nyt tehdyt päätökset ryöpyn uusia hakemuksia vesivoimalaitosten lupien muuttamiseksi myös muiden uhanalaisten vaelluskalojen puolesta.

”Voidaan kyllä sanoa, että alkuperäisten kalakantojen suojeluintressi on vahvistunut. Kiinnostavaa tässä päätöksessä on myös, että Pamilon voimalaitosta pyörittävä Vattenfall vaati 13 miljoonan euron korvauksia tulonmenetyksistään, mutta ei saanut mitään.”

KHO:n mielestä siis valtion ei tarvitse välttämättä korvata yritykselle lupaehtojen muuttamisesta aiheutuvia menetyksiä. Vesilainsäädännön nyt vallalla oleva kehityssuunta on mahdollistanut tämän tulkinnan.

Saimaan järvilohikanta on ollut istutusten varassa 1970-luvulta asti. Järvilohikiistan käsittely vei noin kymmenen vuotta eri viranomais- ja oikeusasteissa.

Katso kuvakertomus järvilohien viljelystä täällä.