Rokotevastaisuus nostaa päätään myös Suomessa – THL palkkasi salaliittoihin perehtyneen tutkijan
Rokotuskattavuus on laskenut erityisesti Pohjanmaan rannikkoalueella.
Rokotusvastaisuus on räjähtänyt! Rokotuskattavuus on romahtanut!
Tällaiset otsikot ovat erikoistutkija Jonas Sivelän mielestä liioiteltuja. Viime vuosina ihmisten rokotekielteisyydestä on kirjoitettu ja puhuttu, koska jo lähes kadonneet kulkutaudit kuten tuhkarokko ovat palanneet Suomeenkin.
Mutta vaikka mikään ei ole vielä räjähtänyt tai romahtanut, on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) palkannut ihmisten terveyskäsityksiin ja salaliittoteorioihin perehtyneen kulttuurintutkijan. Sivelä selvittää syitä toisaalta rokotevastaisuuteen, toisaalta rokotemyönteisyyteen.
Viime vuosina Suomessa päätään nostanut rokotekielteisyys on osa globaalia rokotevastaista liikettä, joka on voimakas etenkin Yhdysvalloissa.
Uudesta ilmiöstä ei ole kyse, sillä jo 1800-luvulla ihmiset vastustivat isorokkorokotusta. He pelkäsivät uutta ja vierasta, koska rokottamisesta ei ollut kokemusta.
Kansainvälisesti katsottuna rokotuskattavuus on Suomessa edelleen hyvä, noin 94,5 prosenttia, tutkija muistuttaa. Tarttuvien tautien leviämisriskiä on kuitenkin kasvattanut se, että meille on muodostunut hyvinkin matalan rokotuskattavuuden seutuja.
Viime vuosina myös isoissa kaupungeissa kuten Helsingissä, Turussa ja Tampereella, esimerkiksi MPR-rokotteen (tuhkarokko, vihurirokko, sikotauti) kohdalla ollaan tultu tilanteeseen, jossa ns. laumasuojaa ei enää ole.
Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset tarjoavat suojaa kaikkiaan 11 tautia ja niiden jälkitauteja vastaan.
”Se on vähän hämärä juttu, että pistetään neula ihon läpi, sitten tapahtuu jotain.”
Nykyinen ”epäilyksen ilmapiiri” tai ”totuudenvastainen aika” on Jonas Sivelän mukaan omiaan ruokkimaan rokotekielteisyyttä.
”On tapahtunut nyrjähdys sen suhteen, miten ihmiset suhtautuvat vanhoihin auktoriteetteihin ja tieteelliseen tietoon. Kyseenalaistamisesta on tullut itsetarkoitus.”
Salaliittoteoriat, joihin Sivelä on perehtynyt, ovat hänen mukaansa kaikkein voimakkaimpia vastustuksen muotoja. Terveys on asia, joka herkästi synnyttää salaliittoteorioita, jotka leviävät tehokkaasti nettisivustojen kautta.
Tehdessään väitöskirjaa eteläafrikkalaisten aidsiin liittyvistä uskomuksista, Sivelä törmäsi käsitykseen, että aidsin taustalla on lääkebisneksen vauhdittaminen tai halu tuhota mustat.
”Rokottaminen on yksi perusteemoista salaliittoteorioissa. Lääketeollisuus, big farma, on arkkiroisto. Rahanahneet lääkefirmat haluavat tunkea ihmisiin rokotteita ja THL:n tyyppisillä laitoksilla ei ole selkärankaa vastustaa firmojen toimintaa.”
Salaliittoteoriat vetoavat, koska nykymaailmassa asiat ovat vaikeita ja monimutkaisia.
”Salaliittoteoriat tarjoavat ihmisille selkeän, kaiken kattavan selityksen sille, miksi asioita tapahtuu. Ne tarjoavat myös mahdollisuuden vastustaa vaikka mitä.”
Epäilevän asenteen taustalla voi piillä myös tiedon puute. Rokotuksen mekanismeja ei kunnolla tunneta.
”Se on vähän hämärä juttu, että pistetään neula ihon läpi, sitten tapahtuu jotain ja syntyy immuniteetti”, Sivelä sanoo.
”Koska rokote toimii ennaltaehkäisevästi, sen hyötyä on vaikeampi mieltää. Eiväthän ihmiset samalla tavalla vastusta pääsärkylääkkeen ottamista.”
Hänestä olisikin hyvä, että rokottamisen mekanismeja avattaisiin jo koulun penkillä.
”Myös neuvolatyöntekijöille pitäisi tarjota välineitä siihen, miten kohdata epäröintiä. Ja heillä pitäisi olla aikaa vastata, jos joku kysyy, onko terveellistä, että rokotteessa on alumiinia.”
”Liittyisikö rokotevastaisuus ideologisella tasolla johonkin tiettyyn uskontoryhmään?”
THL:n hankkeessa selvitetään, miksi Pohjanmaan rannikkoseudulla, erityisesti juuri Pietarsaaren seudulla, rokotuskattavuus on laskenut alas. Seudulla on paitsi suuria perheitä, joissa rokotuksia on jätetty ottamatta, myös aktiivisia ihmisiä, jotka vastustavat rokotteita.
”Aktivisteilla tuntuu olevan vaikutusvaltaa alueillaan. Sitä, mistä heidän järkkymätön vastustuksensa kumpuaa, ei varmuudella tiedetä.”
Mikään ideologia tai uskonto ei tunnu selittävän asiaa.
”Olemme juuri Pohjanmaalla yrittäneet tarkastella, liittyisikö rokotevastaisuus ideologisella tasolla johonkin tiettyyn uskontoryhmään, mutta siitä ei ole viitteitä.”
Jonas Sivelän mukaan luomu- ja vaihtoehtohoitoajattelu on kylläkin monissa maissa yleistä rokotusvastaisten keskuudessa.
”Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Saksassa vaalitaan ns. puhdasta tapaa elää. Rokottaminen nähdään luonnottomana asiana.”
Se, mistä tutkijan mukaan ei ole riittävästi puhuttu, on se, että joskus rokotukset jäävät Suomessakin ottamatta käytännöllistä syistä. Hän kertoo, että kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että käytännön syyt voivat olla jopa suurempi syy rokottamattomuuteen kuin ideologiset.
”Suomessakin on alueita, joissa ihmisillä on pitkä matka neuvolaan tai aukioloajat ovat perheille hankalat. Syrjässä asuvissa monilapsisissa perheissä voi olla joskus olla vaikea päästä käymään neuvolassa sovittuna aikana.”
Kunnissa ollaankin herätty asiaan ja aukioloaikoja onkin pidennetty tai laajennettu viikonloppuun, esimerkiksi influenssarokotusten aikana.
”Se on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi.”
”Pääasia on säästää ihmiset sairaudelta ja kärsimykseltä.”
Tuudittautuminen ajatukseen, että ”ei koske meitä”, selittää myös osaltaan rokotuksien ottamatta jättämistä.
”Kun ihmiset eivät enää kohtaa sairauksia ja konkreettista uhkaa, he eivät ymmärrä syytä rokottamiselle. Toivon ettei taustalla ole välinpitämättömyyttä tai itsekkyyttä.”
Myös erilaiset kohut ja skandaalit rokotusten yhteydessä ovat vähentäneet niiden suosiota. Narkolepsiaa aiheuttanut Pandemrix-rokote sikainfluenssapandemian yhteydessä vuonna 2009 lisäsi rokotevastaisuutta ja vaikuttaa yhä ihmisten kiinnostukseen ottaa influenssarokotusta.
Mutta Sivelän mukaan juuri MPR- rokotteesta on muodostunut jonkinlainen symboli rokotusvastaisuudelle.
”Se juontaa vuonna 1998 julkaistusta, brittiläisen lääkärin Adrew Wakefieldin artikkelista, jossa hän väitti MPR-rokotteen aiheuttavan autismia. Väite on sittemminkin kumottu, mutta asia nousee vastustajien piirissä yhä edelleen esiin.”
THL:n hankkeessa pyritään saamaan selville myös sitä, miten perheissä tehdään päätöksiä rokotuksista? Entä miten terveydenhuollon ammattilaisten näkemykset vaikuttavat ihmisiin? Neuvoloissa, joihin ihmiset yhä lujasti luottavat, ollaan avainasemassa.
Vaikka hyvä rokotuskattavuus tuo yhteiskunnalle paljon säästöjä, se ei saa olla toiminnan motiivina.
”Pääasia on säästää ihmiset sairaudelta ja kärsimykseltä. Pitää heidät terveinä.”