Rikosprofessori sai tarpeekseen: Kittilä saatava valtion huostaan

”Kittilän laki” on syrjäyttänyt valtakunnan lait, sanoo Pekka Viljanen. Kenen etua kunnan päättäjät oikein ajavat?
Kotimaa 24.3.2015 07:30
Kittilän kunnan kriisi alkoi Levin hissiyhtiön hankintasotkuista. © Petri Kaipiainen

Kuntapäättäjien harjoittamaa varjovalmistelua, viranhaltijoiden perusteetonta jääväämistä, epämiellyttävien esitysten poistamista esityslistalta.

Melkein mikä tahansa näyttää olevan Kittilässä mahdollista kunnallisen itsehallinnon suojissa.

Kittilän kunnanhallituksen viimeaikaiset pöytäkirjat kertovat kunnan ajautuneen jo niin vakavaan tilanteeseen, että valtion tulisi voida ottaa kunta tilapäisesti huostaansa. Näin sanoo rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen Turun yliopistosta.

”Sellaista lainsäädäntöä Suomessa ei ole, mutta nyt alkaisi olla jo kiire keskustella Lex Kittilästä, joka antaisi valtiolle puuttumiskeinot.”

Kittilän kunnanhallituksen pöytäkirjat maaliskuun 16. päivän kokouksesta ovat Viljasen mukaan hätähuuto siitä, että jonkun pitäisi pystyä seisauttamaan kunnan nykyisenlainen päätöksenteko.

 

Professori Pekka Viljanen sanoo ymmärtäneensä jo ”Kittilän lain hengen”.

”Kunhan enemmistö päättää, päätös on aina pätevä riippumatta siitä, onko se ristiriidassa valtakunnan lain kanssa.”

”Valitettavasti lakeja säädettäessä ei ole erikseen ymmärretty mainita, että tämä laki on voimassa myöskin Kittilän kunnassa”, Viljanen hymähtää.

Kenen etua enemmistö on sitten viimeisen vuoden ajan ajanut? Kuntalaistenko?

”Mielelläni jätän itse kunkin pääteltäväksi, kenen etua kunnanhallituksen ja valtuuston enemmistöt ovat ajaneet. Ovatko he siis ajaneet kunnan vai Jouni Palosaaren etua?”

 

Kittilä-vyyhti pitää purkaa alusta alkaen. Pekka Viljanen on seurannut Kittilän kunnallista päätöksentekoa viime vuoden toukokesäkuusta lähtien.

Hän on Suomen Kuvalehden pyynnöstä lukenut hissiyhtiön tapahtumiin ja kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottamiseen liittyvät asiakirjat sekä kunnan päätöksenteon keskeiset pöytäkirjat. Kittilä on merkinnyt professorille työpäivien jälkeen satojen sivujen luku-urakkaa.

Viime vuoden kesäkuussa Suomen Kuvalehdessä julkaistun Kittilän laki -jutun (SK 24/2014) perusteella Lapin poliisilaitokselle tehtiin tutkintapyyntö kunnanhallituksen toimista. Viljanen oli haastateltavana jutussa kollegansa, Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen kanssa. Jo tuolloin professorit katsoivat, että yleinen etu vaatii selvittämään kuntapäättäjien toimet kunnan enemmistöomistaman Levin hissiyhtiön ympärillä.

Nyt, vähän yli yhdeksän kuukautta myöhemmin, professori Viljanen sanoo, että hän uskoi julkisuuden tuoman paineen tekevän tehtävänsä kesän kuluessa ja kuntapäättäjien palaavan säälliseen päätöksentekoon syksyn aikana.

”Näin ei sitten tapahtunut. Kunnassa on tehty yhä hurjempia päätöksiä, mutta kenelläkään ei ole puuttumiskeinoja tilanteessa, jossa julkisin verovaroin toimiva kunta rikkoo toistuvasti lakeja.”

 

Mitä hurjemmiksi Kittilän päättäjien toimet ovat yltyneet, sitä varmempi Viljanen sanoo olevansa Lex Kittilän tarpeellisuudesta.

Hänen mukaansa Kittilän kunnallisessa päätöksenteossa on harhauduttu jo kauas siitä, mistä Kittilän tapauksessa alun perin piti olla kyse.

Mistä piti olla kyse?

”Konsernivalvonnasta. Kuntapäättäjien vastuusta. Siitä, että julkisena toimijana kunta noudattaa lakeja ja toimii kuntalaisten edun mukaisesti”, Viljanen vastaa.

”Kysymys oli syksyllä 2013 vain ja ainoastaan siitä, oliko kunnan enemmistöomistaman Levin hissiyhtiön toimitusjohtaja Jouni Palosaari syyllistynyt väärinkäytöksiin.”

Nyt vyyhti on paisunut suunnattomaksi – ja kyse alkaa olla siitä, kuinka kuntapäättäjät ovat itse noudattaneet lakeja.

Viljanen arvioi, että jos Palosaaresta poliisille tehdyn tutkintapyynnön olisi annettu edetä niin kuin tutkintapyyntö normaalisti etenee, asia olisi tähän mennessä jo selvitetty.

”Viranomaiset olisivat ensin tutkineet ja sen jälkeen päättäneet, mihin on aihetta ryhtyä, vai onko aihetta mihinkään. Kunnan hallinnossa olisi ollut kaiken aikaa edellytykset normaaliin toimintaan.”

Nyt normaalius on jo kaukana. Pekka Viljasen mielestä kunnanhallituksen kokouspöytäkirjat kertovat, että tilanne ei ole enää kenenkään käsissä.

Virkamiehiltä on viety edellytykset korjata päätöksenteko lailliseen tilaan. Ja kuntapäättäjät suistavat – virkamiesten esitykset sivuuttaessaan – kunnan täydelliseen sekasortoon.

 

Miten Kittilässä on päädytty tällaiseen tilanteeseen?

Professori Pekka Viljasen mukaan kyse on siitä, että ”Kittilän laki” on syrjäyttänyt päätöksenteossa valtakunnan lait.

”Kysymys on enemmistön vallasta. Kittilän päättäjillä näyttää olevan sellainen asenne, että valtakunnan laki olisi vain yksi mielipide muiden joukossa ja että enemmistö voi kumota tällaisen lain omalla päätöksellään”, Viljanen kummastelee.

”Enemmistön päätös” on riittänyt perusteluksi Kittilän kunnan kaikissa viimeaikaisissa keskeisissä päätöksissä.

Professori muistuttaa, että kunnanjohtaja Anna Mäkelä erotettiin ”enemmistön päätöksellä” edes kuulematta häntä tilapäisen valiokunnan lopullisesta erottamisraportista.

Vt. kunnanjohtaja Esa Mäkinen on enemmistön päätöksellä – jäävittömänä – jäävätty esittelemästä asioita, jotka ovat kunnanhallitukselle kiusallisia. Mäkinen ei ole antanut esittelijänä periksi virkavastuustaan noudattaa lakeja.

On jopa mahdollista, että valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys (vas.) siirretään ilman laillisia perusteita puheenjohtajan mandaatilta syrjään – enemmistön päätöksellä. Maanantaina 23. maaliskuuta valtuusto ei kuitenkaan käsitellyt tätä asiaa, vaikka kunnanhallitus päätti kokouksessaan 16. maaliskuuta viedä asian valtuustoon.

”Näyttää siltä, että jos joku on toista mieltä kuin Kittilän kunnanhallituksen enemmistö, niin tämä joku yritetään siirtää pois ’häiriötekijänä’ joko jääväämällä, erottamalla tai pidättämällä tehtävästään kuntalain nojalla, vaikka perusteita ei sellaiseen olisikaan”, Viljanen sanoo.

Hänen mielestään on hämmästyttävää, että kunnanhallitus ei näytä ”välittävän pätkääkään”, miltä sen toiminta näyttää ulkopuolisen silmin.

”En usko, että kysymys olisi siitä, ettei kunnanhallitus ymmärrä omia toimiaan ja niiden mahdollisia seurauksia. Kaikesta syntyy se vaikutelma, että he eivät vain välitä. Jokin isompi asia ajaa kaiken muun edelle. Kun menettelytavat ovat tällaisia, valtion on syytä löytää puuttumiskeinot tilanteeseen.”

Viljasen mukaan kunnan päätöksenteossa on viime vuoden ajan pyritty sivuuttamaan ja häivyttämään asiat, joihin päättäjien olisi tullut oikeasti puuttua.

”Sen sijaan on kiinnitetty huomio muihin asioihin.”

 

Tammikuussa 2014 kunnanhallitus ryhtyi edistämään Jouni Palosaaresta tehdyn tutkintapyynnön vetämistä pois poliisilta.

”Kunnan vastuusta valvoa tytäryhtiöitä ei keskusteltu. Sen sijaan käynnistettiin kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottaminen”, Pekka Viljanen muistuttaa.

Professorin mukaan samaa taktiikkaa näytetään käytettävän edelleen.

”Kun oikeudellisen asiantuntijan Pertti Eilavaaran lasku kunnanhallituksen jäsenten lainopillisesta neuvonnasta tuli yllättäen julkisuuteen, tämä asia jätettiin kunnanhallituksessa pöydälle. Mutta samassa kokouksessa päätettiin laittaa kunnan johtavat virkamiehet selvittämään käyttämiään lakipalveluja viiden viimeisen vuoden ajalta tuntien ja minuuttien tarkkuudella.”

Viljanen sanoo, että kun päättäjillä ei ollut rohkeutta päättää, maksetaanko Pertti Eilavaaran lasku kunnan varoista vai ei, huomio siirrettiin toisaalle.

”Mutta virkamiesten hankintalain puitteissa käyttämillä lakipalveluilla – niiden määrällä – ei ole mitään tekemistä sen kanssa, pitääkö Eilavaaran lasku maksaa”, Viljanen korostaa.

”On täysin käsittämätöntä toimintaa yrittää rinnastaa nämä kysymykset, jotka eivät ole rinnastettavissa, sillä virkamiehillä on hallintosäännön mukaisesti oikeus asiantuntijapalveluiden hankintaan, kunnanhallituksen jäsenillä ei.”

Viljasen mielestä on virkamiesten työajan hukkaamista ja simputtamista pakottaa heidät selvittämään käyttämiään lakipalveluja.

”Tehdäänkö näin vain  siksi, että huomio Eilavaaran laskusta kiinnittyisi muualle?”

 

Keskusrikospoliisi tutkii parhaillaan sekä Levin hissiyhtiön hankintasotkuja että kuntapäättäjien toimia. Myös kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottaminen on liitetty osaksi tutkintaa.

Kittilässä käynnissä olevaan tutkintaan on suhtauduttu niin kuin sitä ei olisikaan. Kaikki päätöksiin osallistuneet kuntapäättäjät eivät ole edes jäävänneet itseään päätöksenteosta, joka koskee tutkinnassa olevia asioita.

Pekka Viljanen katsoo, että tähänkin tulisi olla puuttumiskeinoja kunnan ulkopuolelta.

”Parhaillaanhan Kittilän kuntapäättäjät riskeeraavat tekemiensä päätösten laillisuuden. Pidän tilannetta erittäin vakavana.”

Viljanen tiedostaa, että keskusteltaessa Lex Kittilästä kunnallisen itsehallinnon perustuslain suoja tulee vastaan.

”Olen korostanut tähän asti, että kunnallinen itsehallinto ei voi tarkoittaa kunnan päättäjille oikeutta tehdä lakien vastaisia päätöksiä. Kyllä kunnallisen itsehallinnon perusta on oikeus itsehallintoon valtakunnan lakeja noudattaen. Niin pyhä kunnallisen itsehallinnon suoja ei saa olla, että se sallisi kuntia velvoittavien lakien rikkomisen.”

Pekka Viljanen nosti Lex Kittilän tarpeellisuuden keskusteluun ensi kerran syyskuussa valtuuston puheenjohtajan Inkeri Yrityksen jouduttua pidättämään kunnanhallituksen jäsenet päätöksenteosta, joka koski keskusrikospoliisin tutkinnassa olevia asioita.