Raha-automaattiyhdistyksen pelimainonta: luvattoman koukuttavaa?

Poliisihallitus on joutunut puuttumaan RAY:n kampanjoihin.
Kotimaa 16.5.2014 05:04
Mikko Niemelä
"Suosikkipelit" Kulta-Jaska ja Unelmaloma Helsingin Kampin Täyspotissa. © Martti Kainulainen / LK

Helsingin keskustassa kiskoja pitkin lipuu raitiovaunu, joka on vuorattu kokonaan RAY:n mainoksella. Jättimäistä logoa ei voi olla huomaamatta.

RAY:n 75-vuotiskampanjan tarkoitus on peliyhtiön mukaan tuoda kansalaisten tietoisuuteen RAY:n ”arvoketju”. Se alkaa pelaajasta ja päättyy avun saajiin.

RAY:n mainonnassa ja markkinoinnissa ei ole mitään väärin, kunhan se noudattaa arpajaislakia. Laissa todetaan muun muassa, että markkinointia ei saa kohdistaa alaikäisiin eikä markkinoinnilla saa luoda myönteistä mielikuvaa runsaasta pelaamisesta.

RAY:n mainos- ja markkinointitoimintaa valvoo Poliisihallitus.

Suomen Kuvalehti pyysi Poliisihallituksen lausuntoja ja kirjeitä, joita se on viime vuosina joutunut toistuvasti lähettämään RAY:lle kyseenalaisesta markkinoinnista. Lausunnoista käy ilmi, että RAY on muutaman vuoden ajan rikkonut useita arpajaislain säädöksiä.

Poliisihallitus on jopa joutunut uhkaamaan monopolipeliyhtiötä uhkasakolla. Uhkasakon suuruutta ei kerrota, mutta viranomaisen mukaan kyse on merkittävästä summasta.

RAY ei ole kuitenkaan joutunut maksamaan koskaan uhkasakkoa, sillä se on huomautusten jälkeen muuttanut toimintaansa markkinoinnin osalta.

 

Uhkasakkoukaasi liittyy asiakasviestintään, jossa RAY lähetti pelimaailma-nettipalvelun asiakkailleen sähköpostiviestejä. Niissä ilmoitettiin, että asiakkaalla on rahaa pelitilillä. Lisäksi RAY muistutti asiakasta, että asiakkaan viimeisestä pelikerrasta on kulunut aikaa.

Viesteissä markkinoitiin myös Kulta-Jaska-nimistä peliä ja muita ”suosikkipelejä”, jotka löytyvät RAY:n nettikasinolta. Viestit sisälsivät suorat linkit pelimaailman sisäänkirjautumiseen.

Arpajaislaissa on rajoitettu erityistä pelihaittojen vaaraa sisältävien rahapelien markkinointia (ns. punaiset pelit).

Kulta-Jaska luokitellaan juuri tällaiseksi peliksi: peli sisältää paljon valoja, ääniä ja muita ärsykkeitä. Nämä visuaaliset tehosteet koukuttavat joitakuita pelaajia jatkamaan pelaamista. Perinteisistä kolikkopeleistä ainoastaan Pajatso ei kuulu tähän kategorian.

Käytännössä kioskeilla, kaupoissa ja baareissa sijaitsevia peliautomaatteja ei siis saa mainostaa, peleistä voi antaa vain pelikohtaista tietoa, joka on luonteeltaan informatiivista.

Poliisihallituksen kirjeen mukaan Kulta-Jaskan markkinoinnista ei löytynyt mitään informatiivista.

 

Samaisessa Poliisihallituksen kirjelmässä tuodaan esille myös RAY:n markkinointi Sökö-pokeripelistä, joka myös luokitellaan ”punaiseksi peliksi”. RAY markkinoi peliä internetissä ja suoramarkkinointina joidenkin ihmisten kotiin.

Poliisihallituksen mukaan suoramarkkinointi toteutettiin postikorteilla, joihin RAY oli kirjoittanut tekstin: ”Sökö, Suomen kansallispokeri” ja ”Sökö, tuo kauan odotettu Suomen kansallispokeripeli on nyt täällä”.

Kortti sisälsi myös koodin, jolla pääsi pelaamaan Sököä vuorokausi ennen uuden pelin virallista aloittamisaikaa.

Poliisihallituksen lausunnon mukaan Sökö-pelin markkinointi ei ollut informatiivista, vaan kyse oli peliin liittyvästä mielikuvan luomisesta. Arpajaislain mukaan merkityssisältöjen liittäminen erityistä pelihaittaa aiheuttavien pelien eli punaisten pelien yhteyteen on kielletty.

Näiden esimerkkitapausten lisäksi Poliisihallitus on huomauttanut useista RAY:n mainoskampanjoista ja puuttunut niihin.

 

Julkisuudessa RAY:n toimintaa ei juuri ole arvosteltu.

RAY on julkisoikeudellinen säätiö, joka on toiminut Suomessa vuodesta 1938. Se on kasvanut vuosien varrella merkittäväksi työllistäjäksi ja avustajaksi, joka jakaa voitoistaan veteraaneille, eri järjestöille ja säätiöille satoja miljoonia euroja vuosittain.

RAY:n vuosiraportista käy selville, että vuonna 2013 peliyhtiön tuotto oli lähes 800 miljoonaa euroa, josta se tilitti sosiaali- ja terveysministeriölle noin puolet. Ministeriö jakoi tästä summasta 300 miljoonaa järjestöille ja jätti loput valtion kassaan.

Loput miljoonat menivät myös ”yhteiseen hyvään”, muun muassa arpajaisveroon ja uusiin investointeihin, jotka usein luovat työpaikkoja. Muita kuluja RAY kirjasi vuosiraporttiinsa noin 84 miljoonaa euroa.

Näihin muihin kuluihin sisältyvät markkinointi- ja mainontakulut. RAY on vuodesta 2010 käyttänyt mainontaan noin 1,2 prosenttia tuotoistaan.

Kolmessa vuodessa RAY:n tuotot ovat paisuneet yli 100 miljoonaa euroa.

Samalla kolmessa vuodessa mainoksiin käytettävä rahamäärä on kasvanut yli kolmella miljoonalla 9,5 miljoonaan euroon vuodessa.

 

RAY:n mainonta ja markkinointi eivät välttämättä hetkauta ihmistä, joka ei pelejä pelaa eikä niistä ole kiinnostunut.

Ongelmapelaajia tai entisiä sellaisia on Suomessa kuitenkin tuhansia. Yksi heistä on Hanna, joka on ollut pelaamatta lähes kaksi vuotta.

Pelaamisen lopettamista ja kuntoutusta edelsi se, että hyvin toimeentuleva ja hyvässä työssä ollut Hanna pelasi omaisuutensa, menetti työnsä ja romutti sosiaaliset verkostonsa. Hanna ajautui pelaamaan työuupumuksen seurauksena.

Lopulta Hanna oli siinä pisteessä, että hän kavalsi rahaa pelatakseen.

”En missään vaiheessa ajatellut, että minulla on peliongelma tai että kavaltaminen on vakava rikos”, Hanna kertoo. ”Minulle oli ainoa asia se, että voin pelata ja uppoutua peleihin ja poistua arjesta.”

Nykyään Hanna toimii ongelmapelaajien tukihenkilönä.

Entisen ongelmapelaajan näkemys rahapelien mainostamisesta perustuu omiin ja kohtalotoverien kokemuksiin. Ne eivät anna aihetta kiitokseen.

Suurin ongelma pelien mainostamisessa on Hannan mukaan visuaaliset ärsykkeet.

”Mieleeni tulevat äänet, tunteet, kuvat, voittorivi, voiton sattuessa koneen antama ääni. Lisäksi peliminäni näkee mainoksissa mahdollisuuden voittaa, ei hävitä.”

Näyttääkin siltä, ettei ongelmapelaaja pääse helposti pelimainoksia karkuun. Esimerkiksi R-kioskien pelimainonta voi olla räikeää.

Hanna kertoo, että hän oli ostamassa kioskilta bussikorttiin arvoa, kun hän huomasi ison kyltin. Siinä kerrottiin, kuinka juuri tässä kioskissa laitettu Keno-rivi voitti 100 000 euroa. Kioskeissa myyjät myös usein yrittävät kaupata esimerkiksi Lottoa ostavalle arpoja tai muita Veikkauksen pelejä.

Helsingin Rautatieasemalla puolestaan mainostetaan RAY:n Kasinoa. Isot kyltit nuolineen kertovat suunnan minne mennä.

”Me peliongelmaiset taistelemme arjessa pelejä vastaan, ja mainonta ei todellakaan edesauta tätä taistelua. Lähes kaikki retkahtavat matkalla pelaamattomuuteen”, Hanna sanoo.

 

Peluuri-palvelu on peliongelmien asiantuntija Suomessa. Palvelun työntekijät kohtaavat vuosittain noin 1 500–2 000 ongelmallisesti pelaavaa henkilöä ja heidän läheistään.

Peluurin kehittämispäällikkö Mari Pajulan mielestä RAY:n markkinointi on ollut jo pitkään kyseenalaista.

”Markkinointi vaikuttaa osaltaan pelaamisen haittoihin. Rahapelejä markkinoidaan aggressiivisesti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, joka tavoittaa paljon alle 18-vuotiaita.”

”RAY on myös laittanut sellaisia tiedotteita ulos, joilla pyritään luomaan kuvaa, että raha-automaatteja pelaamalla voi muuttaa elämänsä voittamalla suuria summia rahaa. Näinhän ei ole”, Pajula sanoo.

RAY:n maine kansanterveyden tukipilarina ja järjestöjen avustajana on niin vahva, että Pajulan mielestä todellisilta ongelmilta suljetaan helposti silmät. Pajulan mukaan kaksi prosenttia pelaajista tuo kolmanneksen RAY:n tuotosta. Tässä joukossa on paljon ongelmapelaajia.

”Yleensä ajatellaan vain sitä, mihin tuottoja käytetään eikä oteta huomioon sitä, että suuri osa tuotoista tulee ongelmapelaajien taskuista.”

RAY, Veikkaus ja Fintoto ovat lain mukaan ainoat peliyhtiöt, jotka saavat pelejä mainostaa ja toteuttaa Suomessa, arpajaislakia noudattaen. Yhtiöt ovat panostaneet viime vuosina voimakkaasti nettipelaamisen markkinointiin, sillä ulkomaiset peliyhtiöt houkuttelevat pääosin pelaajia netissä.

Suomalaisten rahapelien mainostaminen hipoo Pajulan mielestä hyvän maun rajaa, eikä hän usko, että mainostaminen vähenee lähivuosina.

RAY:n ja muiden suomalaisten peliyhtiöiden, kuten Veikkauksen ja Fintoton, asemaa halutaankin suhteessa ulkomaiseen pelitarjontaan entisestään vahvistaa.

 

Esimerkiksi talouspoliittinen ministerivaliokunta on linjannut, että kansalaisten tietoisuutta turvallisesta ja laillisesta rahapelaamisesta pitäisi lisätä. Ministerivaliokunnan linjausten taustalla on Euroopan komission päätös olla puuttumatta Suomen rahapelimonopolin laillisuuteen.

Peluurin kehittämispäällikkö Mari Pajula sanoo, että linjaus tarkoittaa sitä, että suomalaisia rahapelejä kannustetaan markkinoimaan yhä enemmän.

Mainostamista perustellaan sillä, että suomalaisia pelaajia ohjataan pelaamaan kotimaisia rahapelejä, joita pidetään turvallisempana ja vastuullisempana vaihtoehtona kuin ulkomaalaisia rahapelejä.

”Monopolijärjestelmä on EU-kontekstissa oikeutettu, jos sen tarkoitus on ehkäistä haittoja ja jos se toimii aidosti tämän tavoitteen mukaisesti”, Pajula muistuttaa.

Poliisihallituksen mielestä markkinoinnin valvominen on jatkossakin haasteellista, sillä lain tulkinta siitä, mikä on arpajaislaissa sallittua pelikohtaista informaatiota ja milloin kyse on tavanomaisesta markkinoinnista, on ongelmallista.

Monopolipeliyhtiöiden mainosten ennakkotarkastus olisi yksi keino välttää ylilyöntejä, mutta siihen suuntaan tuskin ollaan menossa. RAY ja muut lailliset peliyhtiöt näkyvät todennäköisesti jatkossakin eri medioissa ja katukuvassa.