”Rautanyrkki silkkihansikkaassa” – lentoemännät loikkaamassa lakkoherkkään AKT:hen?

Liiton johto vastustaa liittymistä, mutta valtuuston enemmistö ajaa sitä kiivaasti.
Kotimaa 25.6.2015 19:17
Lentoemäntä työssään. Arkistokuva. © Roni Rekomaa / Lehtikuva

Sisäinen kiistely liittymisestä kuljetusalan ammattiliiton AKT:n jäseneksi repii suomalaisten ja Suomessa toimivien ulkomaisten lentoyhtiöiden matkustamohenkilökunnan ammattiliittoa Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistystä (SLSY).

Liiton johto vastustaa liittymistä, mutta valtuuston enemmistö ajaa sitä kiivaasti. Asiasta on tarkoitus päättää ylimääräisessä valtuuston kokouksessa heinäkuun alkupuolella.

Yli 50 000 jäsenen AKT toivottaa noin 1700-jäsenisen liiton avosylin tervetulleeksi.

”Neuvotteluja on käyty, mutta asia on vielä kesken, joten en halua sitä tarkemmin kommentoida. Mutta totta kai näkisimme mielellämme SLSY:n jäsenyyden toteutuvan”, sanoo AKT:n toinen puheenjohtaja Harri Pasanen.

Työnantajaleirissä lentoemäntien loikka lakkoherkäksi tunnetun kuljetusliiton syliin herättää suurta epäluuloa ellei peräti kauhua.

AKT:n jäseniksi liittyneet lentoemännät nähdään työnantajapuolella eräänlaisena rautanyrkkinä silkkihansikkaassa. Pieni liitto voi tarvittaessa aiheuttaa suurta vahinkoa, joten sen avulla voidaan ajaa kaikenlaisia emoliiton tärkeiksi kokemia asioita.

Tässä roolissa ovat perinteisesti olleet satamien ahtaajat. Lentoliikenteen pysäytysuhka on kuitenkin vähintään yhtä tehokas painostuskeino kuin satamienkin lamaannuttaminen.

Jo ennakkoilmoitus lakosta romahduttaa lentojen ennakkovaraukset ja tulee hyvin kalliiksi lentoyhtiöille.

 

AKT-jäsenyyttä on SLSY:ssä pohdittu ja siitä on neuvoteltukin jo pitkään.

”Asia oli esillä jo tullessani töihin tänne liittoon 2006”, Harri Pasanen muistelee.

Siitä keskusteltiin myös pari vuotta sitten kaatuneen kuljetusliittojen yhdistämishankkeen yhteydessä. SLSY:n puheenjohtajan Thelma Åkersin mukaan silloin kaavailtiin julkisalojen työntekijäliiton JHL:n mallin mukaista yhteisöjäsenyyttä, jonka AKT:n säännöt kuitenkin tuolloin kielsivät.

Niinpä AKT muutti sääntöjään, eikä niissä Pasasenkaan mukaan ole nykyisin estettä varsinaista jäsenyyttä löyhemmälle yhteisöjäsenyydelle.

AKT alkoi Åkersin mukaan kuitenkin painottaa yhä vahvemmin täysjäsenyyttä.

Samalla AKT painotti, ettei SLSY:n pitäisi hyväksyä Finnairin suuren säästöohjelman mukaisia rajuja säästövaatimuksia. Yhtiö ajoi ne kuitenkin läpi viime syksynä. Vain kahden kaukoreitin matkustamopalvelut ehdittiin ulkoistaa ennen kuin SLSY taipui 18 miljoonan euron säästöihin ja sai vastikkeeksi kahden vuoden ulkoistamis- ja irtisanomissuojan.

AKT ilmoitti Åkersin mukaan sen jälkeen yksikantaan, ettei tällaisia säästösopimuksia enää tehdä, jos SLSY on AKT:n jäsen.

Yhdistyksen neuvottelukunta katsoi näin ollen, ettei neuvotteluja täysjäsenyydestä enää kannata jatkaa ja ilmoitti kantansa SLSY:n valtuustolle. Myös SLSY:n hallitus oli yhtä jäsentä lukuun ottamatta sitä mieltä, että jäsenyysasian annetaan raueta.

Valtuustossa oltiin kuitenkin toista mieltä. Puheenjohtajansa johdolla se vaati nopeaa liittymistä AKT:hon.

Äimistynyt Åkers järjesti jäsenäänestyksen. Yli 600 jäsentä eli 40 prosenttia äänioikeutetuista äänesti, yli 80 prosenttia heistä Åkersin mukaan täysjäsenyyttä vastaan. Silti valtuusto saattaa hyvinkin päättää liittymisestä heinäkuun kokouksessaan.