Miksi veljeni on oikeistolainen?

Asta Leppä pohtii, mistä oma poliittinen identiteetti nykyisin syntyy.
Kotimaa 23.5.2014 05:05

© Vesa Tuukkanen

Pari vuotta sitten television vaalivalvojaisissa vilahti tuttu hahmo: veljeni. Oliko se todellakin hän? Silmä tihrusti hyvin pukeutuneen, hymyilevän väen joukkoon. Juuri kun kamera oli tarkentumassa häntä muistuttavaan tyyppiin, sinisten ilmapallojen vuo peitti kuvaruudun.

Ei, minun oli pakko nähdä harhoja.

Muutama kuukausi myöhemmin kuulin eräältä sukulaiselta, että veli piti mielipiteitäni vasemmistolaisina.

Hämmennyin entisestään. En ollut mieltänyt itseäni kovin vasemmistolaiseksi. Totta kyllä oli, etten kannattanut puoluetta, jonka vaalivalvojaisissa olin veljeni näkevinäni.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu