Vihreiden suosio: Nuoret kannattivat puoluetta jo 1990-luvulla – Nyt vihertävät myös entiset nuoret

Puolueen nuoret kannattajat ovat myös vasemmistolaisempia kuin demarit.
Vihreiden puoluekokous valitsi Touko Aallon puheenjohtajaksi Tampereella 17. kesäkuuta 2017.
Vihreiden puoluekokous valitsi Touko Aallon puheenjohtajaksi Tampereella 17. kesäkuuta 2017. © RONI REKOMAA / Lehtikuva

Ylen uusimman kannatusmittauksen mukaan vihreät jatkavat toiseksi suosituimpana puolueena 17,8 prosentin kannatuksella. 

Vihreiden kannatuslukemat ovat nousseet kaikkien aikojen ennätykseen. Vihreät ohittivat ensimmäistä kertaa keskustan ja SDP:n Ylen kyselyssä heinä-elokuussa.

Vihreiden ”jytkyä” pidettiin yllättävänä. Valtion nuorisoneuvoston Nuoret eduskuntavaaleissa -tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, että vihreät ovat olleet jo pitkään suosituimpien puolueiden kärkikolmikossa erityisesti nuorten, 18–29-vuotiaiden äänestäjien kohdalla. 

Kyseisen tutkimuksen mukaan vihreiden kannatus nuorten äänestäjien keskuudessa vuonna 2003 oli 20,1 prosenttia, 20,4 prosenttia vuonna  2007  ja 16,1 prosenttia vuonna 2011.

Nuorisotutkimusseuran tilastotutkijan Sami Myllyniemen mukaan vihreiden nousu nuorten äänestäjien ikäryhmässä alkoi jo 1990-luvulla. Myllyniemi pitääkin vihreiden nykyistä kannatusta pitkään jatkuneen trendin lopputuloksena.

Kannatus on saattanut nousta, koska vihreitä nuorena äänestäneet eivät välttämättä ole vanhetessaan vaihtaneet puoluetta, vaan pysyneet vihreinä. 

Myllyniemen mukaan äänestyskäyttäytymisessä ei olekaan kyse vain äänestäjien iästä, vaan sukupolvesta.

 

Vihreiden nousu on näkynyt myös Allianssin nuorisovaaleissa. Puolue on pitänyt nuorisovaalien eduskuntavaaleissa kolmanneksi suosituimman puolueen paikkaa vuodesta 2003. Kärkipaikat ovat vaihdelleet Kokoomuksen ja Keskustan välillä. 

Allianssin järjestämät nuorisovaalit pidetään yläkoululaisille sekä lukioiden ja ammattillisten oppilaitosten nuorille.

Allianssin puheenjohtajan Eero Rämön mukaan nuorisovaalit eivät ole vertailukelpoisia varsinaisten vaalien kanssa, vaan nuorisovaalien tarkoitus on tutustuttaa nuoret äänestämiseen.

Nuorisovaalien perusteella ei voikaan suoraan päätellä, mitkä puolueet menestyvät tulevaisuudessa ja mitä nuoret tulevat täysi-ikäistyttyään äänestämään.

”On vaikea sanoa, pysyvätkö nuoret puolueuskollisina. Liikkuvia äänestäjiä löytyy kaikista puolueista ja ikäryhmistä”, Rämö sanoo.

Jos nykyinen trendi jatkuu, vetoaminen nuoriin voi kuitenkin luvata puolueelle hyvää jatkossakin.

Valtion nuorisoneuvosto kysyi maaliskuussa 2017, mitä puolueita nuoret aikovat äänestää kuntavaaleissa. Vihreät oli suosituin puolue kantansa kertoneiden 18–29-vuotiaiden keskuudessa ja johti mielipidemittausta yli 30 prosentin kannatuksella. 

 

Miksi nuoret sitten kannattavat vihreitä?

Rämön mukaan vihreiden agendalla olevat kysymykset kuten ilmastonmuutos ja ympäristö ovat myös nuorta sukupolvea kiinnostavia tulevaisuuden kysymyksiä.

”Vihreät ovat erityisen suosittuja myös isoissa ja kasvavissa kaupungeissa, ja ottavat kantaa kaupunkipolitiikan kysymyksiin”, Rämö sanoo.

Rämön mukaan puolueen tulee puhua nuorille tärkeistä asioista vedotakseen nuoreen, ja tarjota samaistuttavia ehdokkaita.

”Jos ehdokkaiden keski-ikä lähentelee 45 vuotta, nuoren on vaikea löytää ehdokas, johon samaistua. Jos katsomme vihreiden ehdokasasettelua, se on suhteellisen nuorta ja naisvoittoista.”

 

Vihreiden aktiivisuus järjestöissä saattaa olla yksi syy siihen, miksi nuoret äänestäjät ovat löytäneet vihreät, sanoo taloussosiologian tutkija Aki Koivula Turun yliopistosta.

”Sekä vihreiden jäsenet että kannattajat ovat olleet hyvin aktiivisia järjestökentällä, erityisesti kulttuuri-, ihmisoikeus- ympäristö- ja opiskelijajärjestöissä.” 

Koivulan mukaan myös ammattirakenteiden pitkän ajan muutos ja palvelusektorin laajentuminen ovat nostaneet vihreiden suosiota.

”Vihreät on suosittu puolue toimistotyöntekijä- ja asiantuntija-ammattien osalta, ja ne ovat lisääntyneet Suomessa pidemmän aikaa.”

Koivulan mukaan on harvinaista, että sama puolue yhdistää sekä sosiaali- ja kulttuuriasioiden että teknisten alojen asiantuntijat. Vihreät on tässä onnistunut.

Puolue erottuu Koivulan mukaan muista siinä, että sen jäsenissä ja kannattajissa on huomattavasti vähemmän ammattiliittojen jäseniä kuin perinteisten puolueiden kannattajakunnassa. Vihreitä leimaakin enemmän irrallisuus ja yksilöllisyys kuin siteet ammattiyhdistysliikkeeseen.

Poliittista aatetta ei enää peritä kotoa, kuten ennen.

 vihreiden nousuun on Koivulan mukaan vaikuttanut myös se, että poliittista aatetta ei enää peritä kotoa, kuten ennen.

”Ystäväpiiri vaikuttaa yhä enemmän puoluevalintaan.”

Vihreät ovat lisäksi toimineet välittäjäpuolueena vasemmiston ja oikeiston välillä, ja vanhoihin puolueisiin tyytymättömien on helppo siirtyä vihreisiin.

”Vihreät eivät ole vain nuorten puolue, vaan nyt myös vanhemmat äänestäjät ovat siirtymässä vihreiden kannattajiksi.”

Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen kommentoi Ylelle, ettei vihreiden nousukiito voi jatkua loputtomiin. Puolueen tuleekin Pajusen mielestä vedota nuorten ja yliopistokoulutettujen lisäksi myös uusiin kannattajiin.

 

Nuoret eivät kuitenkaan ole pelkästään vihertyneet. 

Toisin kuin viimeisimpien eduskuntavaalien tuloksista voisi päätellä, nuoret ovat Sami Myllyniemen mukaan yhä vasemmistolaisempia.

Tutkimuksissa, joissa on kysytty sekä nuorten äänestäjien puoluekantaa että sijoittumista vasemmisto–oikeisto-akselille, vihreitä äänestävät sijoittavat itsensä enemmän vasemmalle kuin demarit.

”Tämä on mielenkiintoista, koska vihreitä ei lasketa eduskunnassa mukaan vasemmiston yhteiskannatukseen”, sanoo Sami Myllyniemi.

Koska nuorten ikäryhmä on pieni ja nuorissa on paljon passiivisia äänestäjiä, vasemmistolaisuus ei näy vaalituloksissa.

”Toisaalta nuorten suosimat puolueet, vihreät ja perussuomalaiset, eivät sijoitu perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille”, Myllyniemi lisää.

 

Vihreiden suhde vasemmistolaisuuteen on kuitenkin avoin kysymys: tuore puheenjohtaja Touko Aalto tulee hyvin toimeen kokoomuksen kanssa.

Aalto ja kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen jopa valmistelivat yhteistä vaihtoehtobudjettia, mutta valmistelut keskeytyivät, kun Mykkäsestä tuli ministeri ja Aallosta puheenjohtaja.  

Mikäli sinivihreä yhteistyö syvenee, kaikkoavatko vihreiden nuoret, vasemmalle suuntautuvat kannattajat?