Vake palkkasi lobbaustoimiston selviytymistaisteluunsa, pääministerien ex-avustajat konsultteina

Valtionyhtiö maksoi Rud Pedersen -yhtiölle yhteensä yli 100 000 euroa reilun vuoden aikana. Summasta puolet kului yhtiön mukaan "sidosryhmäviestintään”.
Politiikka 3.10.2020 10:00
Riina Nevamäki toimi pääministeri Juha Sipilän (kesk) erityisavustajana. © Martti Kainulainen/Lehtikuva

Valtion kehitysyhtiö Vake palkkasi lobbaustoimiston avukseen, kun se alkoi taistella olemassaolostaan eduskuntavaalien jälkeen keväällä 2019.

Suomen Kuvalehti pyysi elokuussa Vakelta sen ostolaskudatan eli tiedot siitä, mihin hankintoihin yritys on käyttänyt sille annettuja julkisia varoja vuosina 2019 ja 2020.

SK kertoi 28. syyskuuta, että Vake oli kieltäytynyt luovuttamasta tietoja vedoten siihen, ettei julkisuuslaki koske sitä.

SK selvitti, että yksi suuri kuluerä on ollut lobbaustoimisto Rud Pedersenin palvelut. Lähteet eri ministeriöistä kertovat toimiston lobanneen poliittisia vaikuttajia Vaken säilyttämisen kannalle ja hyväksymään sen syksyllä 2019 valmistuneen strategian.

Yhtiö maksoi Rud Pedersenille toukokuun 2019 ja elokuun 2020 välillä yli 100 000 euroa. Laskusta noin 50 000 euroa muodostui Vaken mukaan ”sidosryhmäviestinnän” palveluista.

Vaken sidosryhmäjohtaja Saara Mattero kertoo palveluiden sisältäneen muun muassa kuukausittaisen ”yhteiskunnallisen tilannekatsauksen” ja yhteystietojen keräämistä Vaken omaan käyttöön. Lisäksi Rud Pedersen toimitti yritykselle analyysiä hallitusohjelmasta ja sen toimintasuunnitelmasta sekä EU-kärkihankkeista.

Mattero sanoo, että valtaosan useista sadoista eri alojen vaikuttajien tapaamisesta tekivät Vaken johtajat itse.

Projektia Rud Pedersenillä hoiti yhtiön Suomen-toimiston toimitusjohtaja ja osakas Esa Suominen. Demaritaustainen Suominen siirtyi toimistoon Antti Rinteen (sd) valtiosihteerin paikalta vuonna 2015.

Syksystä 2019 alkaen Vaken projektiin osallistui myös Riina Nevamäki, joka oli edeltävään kesäkuuhun saakka toiminut Juha Sipilän erityisavustajana. Hänestä tuli Rud Pedersenin osakas lokakuun alussa 2019.

Kehitysyhtiö Vake oli juuri Sipilän luomus: yhtiön oli määrä käyttää valtion omistuksia uusien sijoitusten tekemiseen. Yhtiö jäi kuitenkin käytännössä tuuliajolle eikä ehtinyt tehdä sijoituksia koko Sipilän hallituskauden aikana.

 

Esa Suominen kertoo, että Rud Pedersenin roolina oli toimia Vaken ”toimintaa tehostavana tai heidän toimintaedellytyksiään parantavana apuna”.

”Heille tehtiin erilaista paperia ja taustaa. He soittivat ja kyselivät, että mitä mieltä me ollaan tästä ja tästä.”

Suominen sanoo olleensa yhteydessä myös poliittisiin vaikuttajiin. Siinä tarkoituksena on hänen mukaansa ollut selvittää, ”mitä tapahtuu ja mistä kinnaa”.

”Olen ollut yhteyksissä sen verran, että olen kysellyt, mitä Vakelta toivotaan, mitä siltä odotetaan ja miten se prosessi etenee.”

Suomisen mukaan Vake kantoi itse päävastuun lobbauksesta.

”Saarahan (Mattero) on entinen lobbari, että hän hoiteli itse tämmöset hommat.”

Kokoomustaustainen Mattero on entinen poliittinen avustaja, joka on johtanut viestintätoimisto Kreabin lobbaustoimintaa.

 

Entä mikä oli entisen pääministerin avustajan Riina Nevamäen osuus Vaken lobbausoperaatiossa? Suomisen mukaan Nevamäki kertoi hänelle Vakeen liittyviä taustoja.

”Että mikä se historia oli silloin, kun hän oli vielä (pääministerillä) hommissa, mitä siltä silloin toivottiin ja tämmöstä.”

Nevamäki tuli siis Vaken luoneesta pääministerin kabinetista vain vajaat neljä kuukautta myöhemmin edistämään Vaken asiaa lobbaustoimistossa – Vaken kustannuksella.

Suomisen mukaan Rud Pedersenillä mietittiin mahdollisia intressiristiriitoja.

”Hän (Nevamäki) oli itse aika tarkka siitä, että tämä on niin kuin korostuneesti minun hoidossani tämä asiakkuus.”

”Palomuuri oli siinä mielessä, että ei hän ole tuolla missään käynyt kenellekään sanomassa, että nyt Vake pitää säilyttää – tai ei ainakaan mulla ole sellaista käsitystä – mutta totta kai minua työnantajana tai asiakkaan hoitajana kiinnosti hänen näkemyksensä siitä.”

Nevamäki ei vastannut SK:n puheluihin, vaan suostui kommentoimaan rooliaan vain sähköpostilla.

SK kysyi häneltä kahdesti, kiistääkö hän kaiken yhteydenpidon poliittisiin vaikuttajiin Vaken asioissa. Nevamäki ei vastannut kysymykseen suoraan.

”En ole ollut mukana Vakeen liittyvissä vaikuttajaviestinnän tapaamisissa”, hän toisti.

 

Vaken Matteron mukaan vaikuttajien tapaamiset olivat yhtiön hallituksen elokuussa 2019 valitseman lähestymistavan mukaista strategiatyötä.

”Yhtiössä oli voimakkaasti käsitys, että parempaan strategiaehdotukseen päästään, jos näissä kysymyksissä kuullaan sidosryhmiä laajasti eikä pohdita vastauksia pelkästään yhtiön tai pienen suljetun porukan piirissä.”

Matteron mukaan yhtiön johto tapasi itse yli 300 vaikuttajaa, joista noin kymmenes oli poliittisia vaikuttajia. Muita hallituksen valitsemia kohderyhmiä olivat innovaatiorahoittajat ja -tutkijat, työmarkkinajärjestöt ja liike-elämä, pääomasijoittajat ja rahoitusala sekä valtion virkamiehet.

Yhtiö ei julkista tarkempaa tietoa tapaamisista eikä ota kantaa siihen, keitä Rud Pedersenin lobbarit ovat Vaken laskuun tavanneet ja miksi.

 

Vake onnistui säilyttämään itsenäisen asemansa ja miljardipääomansa hallituksen vaihtumisen jälkeenkin. Rud Pedersenin kanssa edistetyssä Vaken strategiassa linjattiin lopulta, että yhtiö keskittyisi ilmastonmuutoksen torjuntaan ja digitalisaation edistämiseen.

Tätä tavoitetta hoidettaisiin tekemällä merkittäviä sijoituksia kasvuyrityksiin sekä osallistumalla julkisen sektorin hankkeisiin, joilla edistetään uuden liiketoiminnan syntymistä.

Vaken oma esitys muistuttaakin hyvin paljon Sanna Marinin (sd) hallituksen helmikuussa 2020 hyväksymää tehtävää tulevalle ilmastorahastolle.

Syyskuun 2020 budjettiriihessä hallitus linjasi, että Vake Oy muutetaan Ilmastorahasto Oy:ksi.

Yritykselle jätetään pääomaksi siellä jo olevat noin kolmen miljardin euron arvoiset Nesteen osakkeet, minkä lisäksi sille annetaan lisäbudjetilla 300 miljoonaa euroa pääomaa.

 

Poliittisten vaikuttajien ja lobbaustoimistojen suhde on herättänyt viime vuosina yhteiskunnallista keskustelua. Monet entiset erityisavustajat ja muut poliittiset vaikuttajat työskentelevät hallituskausien välissä vaikuttajaviestintätoimistoissa.

Toimistot eivät tyypillisesti kerro asiakkaitaan, jolloin lobbaustehtävissä toimivien poliitikkojen sidonnaisuudet eivät tule julkisiksi.

SK kertoi 2. syyskuuta, että Satakunnan maakuntaliitto oli ostanut yhtiöltä vaikuttamistyötä hallitusohjelman suhteen. Kaksi toimiston lobbaria oli samanaikaisesti puolueidensa nimeämiä hallitusneuvottelijoita.