Uusi vaihtoehto -ryhmä joutuu venyttämään penniä – Lex Vennamon palauttaminen ratkaisisi rahahuolet
Eduskunta huolehtii, että ryhmä kykenee hoitamaan velvoitteensa. Ongelmia syntyy, kun mahdollinen puolue osallistuu vaaleihin.
Perussuomalaisista irtaantuneen Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän ja sen pohjalta mahdollisesti käyntiin polkaistavan puolueen rahoitus on tällä hetkellä kapealla pohjalla verrattuna muihin puolueisiin.
Eduskunta hoitaa uudelle ryhmälle, työhuoneet, kokoushuoneen ja tilat ryhmäkansliaa varten sekä maksaa edelleen kansanedustajien avustajien palkat.
Lisäksi eduskunta maksaa ryhmälle tukea jokaista kansanedustajaa kohden 1 575 euroa kuukaudessa. Kun Uusi vaihtoehto -ryhmän koko on 20 kansanedustajaa, kertyy rahaa toiminnan pyörittämiseen 31 500 euroa kuukaudessa.
Tuolla summalla pitäisi saada palkattua kaikki ryhmäkanslian työntekijät, kuten lainsäädäntösihteerit ja asiantuntijat. Muilla eduskuntaryhmillä on käytössään puolueorganisaatioidensa tuki. Sellaista ei Uusi vaihtoehto -ryhmällä vielä ole.
Käytännössä eduskunta takaa sen, että kesken vaalikauden irtautunut ryhmä kykenee toimimaan ja hoitamaan valtiopäivätyöhön liittyvät velvoitteensa. Ongelmia syntyy siinä vaiheessa, kun puolue osallistuu vaaleihin.
Tällöin taustalla pitäisi olla mieluusti puoluetoimisto, koko maan kattava puolueorganisaatio ja rutkasti rahaa.
Esimerkiksi viime vuonna perussuomalaisten budjetista upposi henkilöstökuluihin 1,1 miljoonaa euroa sekä piiriavustuksiin, naisten ja nuorten toimintaan yli 1,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 eduskuntavaaleihin puolue puolestaan käytti 587 000 euroa.
Tällaisiin rahoihin Soinin porukalla ei ole enää pääsyä.
Uusi vaihtoehto -ryhmän varapuheenjohtaja Tiina Elovaara kertoo ettei heillä ole vielä toiminnan rahoittamista koskevia suunnitelmia. Kysymys on akuutti, sillä maakuntavaalit pidetään jo tammikuussa.
Elovaara uskoo, että Uusi vaihtoehto on mukana maakuntavaaleissa, jos puolueen perustaminen toteutuu ja kannatusta löytyy. Vaaleihin lähtemisestä ryhmällä ei ole vielä virallista kantaa.
Säätiö on ja pysyy vahvasti soinilaisten käsissä.
Näköpiirissä on hyvin vähän vaihtoehtoja pitkäjänteisen puoluetoiminnan rahoittamiseksi. Julkisuudessa on nostettu esiin Perussuomalaisten tukisäätiön varallisuus ja sen käyttäminen Uusi vaihtoehdon rahoittamiseen.
Tukisäätiön hallituksen puheenjohtajana on perussuomalaisten pitkän linjan kansanedustaja ja Smp-veteraani Raimo Vistbacka. Myös Timo Soini istuu säätiön hallituksessa. Säätiön säännöistä käy ilmi, että hallitus täydentää itse itseään, joten säätiö on ja pysyy vahvasti soinilaisten käsissä.
Säätiön toiminta oli hyvin pienimuotoista aina vuoden 2011 perussuomalaisten valtavaan vaalivoittoon saakka. Jytkyn jälkeen säätiö otti puolueelta 1,5 miljoonan euron lainan, jonka turvin säätiö osti ja kunnosti puolueen käyttöön hulppeat toimitilat Helsingin keskustasta.
Puolue maksaa säätiölle vuokraa noin 150 000 euroa vuodessa aina vuoteen 2021 saakka, jolloin vuokrasopimus on katkolla. Vuokratuotoilla säätiö on saanut lyhennettyä lainan alle miljoonaan euroon.
Tällä hetkellä säätiön varallisuuden käytöstä käydään kovaa vääntöä halla-aholaisten ja soinilaisten välillä. Vaikka Uusi vaihtoehto ja sen rinnalle perustettava puolue saisivat säätiöstä varallisuutta käyttöönsä, puoluetta sillä ei vielä pyöritetä.
Yksi tapa turvata uuden puolueen rahoitus on, että Soini kääntäisi takkinsa vielä kerran.
Kun nykyinen hallitusohjelma sovittiin keväällä 2015, Soini vaati siihen pöytäkirjamerkinnän. Sen tavoite oli vuonna 1972 säädetyn ”Lex Vennamon” kumoaminen.
Lex Vennamo takasi, että puolueesta loikanneet kansanedustajat saivat viedä mennessään osuutensa puoluetuesta. Siitä syntyi termi ”seteliselkärankaiset”.
Joulukuussa 2015 niin Soini, Sampo Terho kuin Simon Elo riemuitsivat eduskunnan täysistunnossa häpeälliseksi kutsutun Lex Vennamon peruuttamista.
”Nyt palataan siihen alkuperäisen lain henkeen ja myöskin kirjaimeen, että vaaleissa valittu edustus on myöskin se peruste, millä tämä puoluetuki määräytyy”, Soini ylisti.
Sampo Terho puolestaan kuvaili Lex Vennamoa ”vanhan valtapelin luomaksi tunkkaiseksi tuotokseksi”.
”Viime kädessä nimenomaan aatetta ja liikettä äänestetään. Silloin loikkaaminen on selvä äänestystoimen ja äänestyskäyttäytymisen mitätöinti”, Terho kiteytti.
Mikäli Lex Soini peruutetaan vielä tämän vuoden aikana, voisi Uusi vaihtoehto puolueena saada jopa kolmen miljoonan euron puoluetuet ensi vuodesta alkaen. Summa olisi pois Halla-ahon johtamilta perussuomalaisilta.
Miljoonien eurojen tuki mahdollistaisi puolueen osallistumisen täysipainoisesti lähestyviin maakunta- ja presidentinvaaleihin sekä alle kahden vuoden päässä odottaviin eduskuntavaaleihin.
Hallituskumppani kokoomus suhtautuu Lex Soinin peruuttamiseen kielteisesti. Puoluesihteeri Janne Pesonen toteaa, että puolueet ovat sitoutuneet hallitusohjelman kirjauksiin puoluetuen osalta ja muuttamisesta ei ole käyty keskusteluja.
Keskustasta puolestaan kerrotaan, ettei puoluetuen muuttamisesta ole suunnitelmia.
Myös Uusi vaihtoehto -ryhmästä Lex Soinin peruuttaminen torpataan.
”Ei, ei, ei. Lex Soini varmistaa, ettei me tehty sitä [loikkaamista] rahasta. Meille jäi selkäranka, mutta me ei saatu seteleitä”, varapuheenjohtaja Elovaara vakuuttaa.
Rahaton puolue on vaalien jälkeen nopeasti entinen. Sen tietää myös Smp:n konkurssin nähnyt Soini.