Haavisto yhä kärjessä

Al-Holin leiriin liittyvä poliittinen keskustelu ei ole rapauttanut Pekka Haaviston suosiota. Sanna Marin on nousemassa presidenttikaavailuihin.

Grafiikka

Politiikka 14.02.2020 06:00
teksti tuomo lappalainen ja Heikki Vento Grafiikka Hannu kyyriäinen

Joka toinen suomalainen on valmis harkitsemaan Pekka Haaviston (vihr) äänestämistä vuoden 2024 presidentinvaaleissa. Suomen Kuvalehden Taloustutkimukselta tilaamassa kyselyssä vastaajat saivat poimia 26 mahdollisen ehdokkaan listalta niin monta nimeä kuin halusivat. Kaikkiaan 45 prosenttia mainitsi yhtenä vaihtoehtona Haaviston.

Toiseksi vahvin presidenttiehdokas on Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk). Hänen äänestämistään pitää mahdollisena 35 prosenttia.

Muista keskustalaisista Matti Vanhanen (25 %) ja Esko Aho (20 %) menestyivät kyselyssä kohtalaisesti. Sen sijaan Juha Sipilä (11 %) ei ole ainakaan vielä pystynyt karistamaan pääministerikauden rasitteita yltään.

Sipilän hyväksyy presidentiksi vain hieman useampi kuin Paavo Väyrysen (9 %). Väyrynen on toistaiseksi ainoa, joka on ilmoittanut pyrkivänsä presidentiksi, kun kokoomustaustaisen Sauli Niinistön kausi päättyy.

Kolmanneksi hyväksytyimmäksi kyselyssä nousi yllätysnimi: pääministeri Sanna Marin (sd). Hänen äänestämistään voisi harkita 28 prosenttia suomalaisista.

Marin peittoaa niukasti Sdp:n presidenttipörssissä pitkään pyörineet Jutta Urpilaisen (26 %) ja Eero Heinäluoman (24 %). Kesään asti puoluejohtajana jatkava varapuhemies Antti Rinne (9 %) häviää kärkikolmikolle selvästi.

 

Kokoomuksen kärki on leveä, mutta ei kovin terävä. Puolueen ykköskortti Jan Vapaavuori (23 %) keräsi kaikista kyselyssä vastaajille tarjotuista nimistä vasta kahdeksanneksi eniten mainintoja.

Vapaavuoren niskaan hengittävät entiset pääministerit ja puoluejohtajat Alexander Stubb (22 %) ja Jyrki Katainen (20 %) sekä nykyinen puheenjohtaja Petteri Orpo (18 %). Entinen puhemies Paula Risikko (12 %) jää jo kauemmas.

Perussuomalaiset eivät menesty presidenttigallupeissa yhtä hyvin kuin puolueiden kannatusta mittaavissa kyselyissä. Yksi viidesosa suomalaisista (19 %) olisi valmis harkitsemaan puheenjohtaja Jussi Halla-ahon äänestämistä. Viimeksi puolueen presidenttiehdokkaana olleen Laura Huhtasaaren mainitsi joka kymmenes (11 %).

Perussuomalaisista sinisiin loikannut Timo Soini on vihjaillut olevansa yhä kiinnostunut presidentinvaaleista, mutta suomalaiset eivät ole enää yhtä kiinnostuneita hänestä. Soinin mainitsee mahdollisena vaihtoehtona yhdeksän prosenttia, yhtä moni kuin Väyrysen.

Haaviston perässä nykyisistä ministereistä vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson (22 %) keräsi Marinin jälkeen eniten mainintoja. Sen sijaan keskustan ja vihreiden johtajat Katri Kulmuni (8 %) ja Maria Ohisalo (16 %) eivät toistaiseksi ole kasvaneet kovin monien äänestäjien silmissä presidentillisiin mittoihin.

Vihreiden kakkosnimi Haaviston jälkeen on europarlamentaarikko, puolueen entinen puheenjohtaja Ville Niinistö. Hänet nosti yhdeksi harkinnassa olevaksi vaihtoehdoksi joka neljäs, useampi kuin yhdenkään kokoomuslaisen.

Vasemmistoliiton mahdollisina ehdokkaina on Anderssonin lisäksi mainittu muun muassa Paavo Arhinmäki ja vuoden 2018 vaaleissa presidentiksi pyrkinyt Merja Kyllönen. Kyselyn perusteella kumpikaan ei todennäköisesti menestyisi yhtä hyvin kuin Andersson. Arhinmäki kelpaa 12 prosentille, Kyllönen 11:lle.

Pienimmillä puolueilla ei ole vielä selviä ehdokkaita. Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (15 %) hyväksytään presidentiksi hieman laajemmin kuin kristillisdemokraattien Sari Essayah (10 %).

Haaviston suhteellinen asema vahvistui, kun vastaajat pakotettiin normaaliin vaalitilanteeseen, jossa on mahdollista valita vain yksi henkilö. Heille annettiin nimilista ja kysyttiin: ”Kuka näistä henkilöistä olisi mielestäsi paras seuraavaksi tasavallan presidentiksi?”

Sauli Niinistön seuraajaan otettiin innokkaasti kantaa. Vain kahdeksan prosenttia kyselyyn osallistuneista ei kertonut ehdokastaan, tai tämä ei ollut 26 nimen listalla.

Haavisto oli ykkönen 22 prosentin kannatuksellaan. Kilpailijat jäivät kauas taakse. Perussuomalaisten Halla-aho ja keskustan Rehn jakoivat kakkossijan. Kumpikin sai kahdeksan prosenttia.

Ulkoministeri on pysynyt mittausten suosikkina, vaikka hän on ollut yli kaksi kuukautta poliittisen kohun ytimessä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta selvittää, onko Haavisto toiminut moitittavasti al-Holin leirin suomalaisten kotiuttamisessa.

Ilta-Sanomien joulukuussa tilaamassa kyselyssä oli sama kärkikaksikko. Haavisto jäi 17 prosenttiin, ja Rehniä tuki joka kymmenes vastaaja. SK:n ja IS:n mittauksia ei voi suoraan verrata, koska kysymykset ja tarjotut vaihtoehdot poikkesivat toisistaan.

Muut vihreät jäävät Haaviston jalkoihin, kun äänestäjät voivat valita vain yhden ehdokkaan.

Puolueen entinen puheenjohtaja Ville Niinistö jäi SK:n kyselyssä kahteen prosenttiin ja nykyinen puoluejohtaja Maria Ohisalo nollakerhoon.

Rehnin jälkeen keskustalaisista menestyivät tälläkin mittaustavalla parhaiten entiset pääministerit ja puoluejohtajat, eduskunnan nykyinen puhemies Vanhanen ja Aho. Kumpaakin kannatti neljä prosenttia vastaajista.

Viime vaalikaudella pääministerinä toiminut Juha Sipilä ja keskustan nykyinen puheenjohtaja Katri Kulmuni saivat prosentin kannatuksen kumpikin.

Viisi kertaa presidentiksi pyrkineen keskustan entisen puheenjohtajan Paavo Väyrysen suosio jäi kolmeen prosenttiin. Kyselyä tehtäessä ei ollut tiedossa, että Väyrynen palaa keskustan jäseneksi.

 

Kahdesta perussuomalaisesta vaihtoehdosta Jussi Halla-aho keräsi selvästi enemmän ykkösmainintoja. Hänet mainittiin neljä kertaa useammin kuin Laura Huhtasaari, joka jäi kahteen prosenttiin.

Helsingin pormestari Vapaavuori menestyi kokoomuslaisista parhaiten myös silloin, kun vastaajia pyydettiin nimeämään ykkössuosikkinsa. Viisi prosenttia mainitsi hänet. Stubb jäi neljään ja Katainen kolmeen prosenttiin, Risikko ja Orpo kahteen.

Myöskään päähallituspuolue sosiaalidemokraattien kärkipoliitikoista kukaan ei noussut ylitse muiden, kun vastaajien annettiin valita vain yksi ehdokas.

Puolueen kaksi entistä puheenjohtajaa, EU-komissaari Jutta Urpilainen ja europarlamentaarikko Eero Heinäluoma, ylsivät molemmat neljään prosenttiin.

Tuleva puheenjohtaja Sanna Marin menetti tällä mittaustavalla etumatkansa ja jäi samoihin lukemiin kuin Urpilainen ja Heinäluoma. Heikoimmin meni kesäkuussa Sdp:n johdosta vetäytyvällä Rinteellä, jonka kannatus pyöristyi nollaan.

Vasemmistoliiton jäsentenvälisissä opetusministeri ja nykyinen puheenjohtaja Li Andersson peittosi toistamiseen edeltäjänsä Arhinmäen. Andersson sai neljän prosentin kannatuksen, kun Arhinmäki jäi nollakerhoon.

Entistä ulkoministeriä ja perussuomalaisten kaksinkertaista ehdokasta Soinia piti parhaana vaihtoehtona vain yksi prosentti vastanneista.

 

Kyselyn kärkinimistä Haavisto ja Rehn ovat selvästi suosituimpia myös omissa puolueissaan riippumatta siitä, saiko vastaaja mainita yhden tai useamman nimen.

Yhdeksän kymmenestä vihreiden kannattajasta on valmis harkitsemaan Haaviston ja 69 prosenttia keskustalaisista Rehnin äänestämistä.

Vihreistä kaksi kolmasosaa pitää Haavistoa ja keskustalaisista neljännes Rehniä kaikkein parhaana vaihtoehtona.

Kokoomuslaisten keskuudessa Vapaavuori on suosituin, mutta ei itsestään selvä ykkösnimi. Yli puolet puolueen kannattajista on valmis harkitsemaan myös Stubbin, Kataisen tai Orpon äänestämistä.

Sdp:ssäkin peli on aivan auki. Urpilainen keräsi enemmän ykkösmainintoja kuin Heinäluoma ja Marin, mutta Heinäluoma nousi kärkeen, kun vastaajat saivat nimetä useampia mahdollisia ehdokkaita.

Suurimmista puolueista Sdp ja perussuomalaiset eivät voi luottaa kovin lujasti omiensa uskollisuuteen. Molempien kannattajista yli puolet nimesi mieluisimmaksi ehdokkaaksi jonkin toisen puolueen edustajan.

Sdp:n pakkaa sekoittaa Pekka Haavisto, jota pitää ykkössuosikkinaan vielä useampi demari kuin Urpilaista. Sama asema Haavistolla on myös vasemmistoliitossa, ja vieläpä selvällä erolla Anderssoniin.

Halla-ahon kiusankappale on Väyrynen, jolla on nykyisin perussuomalaisissa enemmän kannattajia kuin keskustassa. Sen sijaan Soinin mahdollinen ehdokkuus tuskin hajottaa kovin pahasti perussuomalaisten rivejä.

Vain joka kuudes perussuomalainen kertoo edes harkitsevansa Soinin äänestämistä. Kristillisdemokraattien kynnys äänestää Soinia on kyselyn perusteella matalampi.

Kokoomuksessa ei ole toistaiseksi ketään, joka olisi suosittu yli puoluerajojen.

Haaviston lisäksi myös Rehn kerää ääniä tiheällä haravalla yli puoluerajojen.

Kokoomuslaisten keskuudessa vain Vapaavuori kerää selvästi häntä enemmän ykkösmainintoja. Rkp:ssäkin lähes joka toinen kertoo voivansa harkita Rehnin äänestämistä.

Sanna Marinin nopea nousu presidenttipörssissä perustuu ennen kaikkea vasemmistoliiton ja vihreiden sympatioihin. Kummankin puolueen kannattajista peräti 60 prosenttia näkee hänessä presidenttiainesta. Sdp:ssä tätä mieltä olevia on yllättäen selvästi vähemmän.

Marinin tavoin myös Heinäluomasta pidetään vasemmalla, Urpilaisesta puolestaan kokoomuksessa ja vihreissä.

Kokoomuksessa ei ole toistaiseksi ketään, joka olisi kovin suosittu yli puoluerajojen.

Vapaavuorella on jonkin verran kannatusta Rkp:ssä, perussuomalaisissa ja vihreissä, muttei juuri keskustassa. Perussuomalaisten mahdollisuudet saada ääniä muiden puolueiden kannattajilta ovat vielä pienemmät kuin kokoomuslaisten.

Sipilän ja Rinteen pudotus huipulta on ollut nopea myös omiensa keskuudessa.

Keskustalaisista Sipilän nimeää ykköseksi vaivaiset kolme prosenttia, ja 38 prosenttia on ylipäätään edes valmis harkitsemaan hänen äänestämistään.

Rinne on mieluisin presidenttiehdokas neljälle prosentille demareista ja vain joka kolmannelle paremman puutteessa mahdollinen.

 

Kärkiehdokkaat vetoavat kaikki hieman erilaisiin kannattajaryhmiin. Haavistoa suosivat naiset, nuoret ja toimihenkilöt. Rehnillä taas on keskimääräistä enemmän kannattajia muun muassa miesten, eläkeikäisten ja keskustan perinteisen ydinkannattajakunnan eli viljelijäväestön keskuudessa.

Halla-ahon kannattajakunta on kaikkein sukupuolittunein. Miehistä hänet nimesi ykkössuosikikseen 13 prosenttia, naisista vain kolme prosenttia. Myös Vapaavuoren kannattajissa miehillä on selvä yliedustus.

Kokoomuksen jäsentenvälisissä Vapaavuori on erityisesti johtavassa asemassa olevien ja eläkeläisten suosikki, Stubb puolestaan opiskelijoiden, koululaisten ja kotivanhempien ykkösnimi. Katainen vetoaa ylempiin toimihenkilöihin ja asiantuntijatehtävissä työskenteleviin hieman enemmän kuin muut.

Sdp:ssä Urpilainen vetoaa muita enemmän toimihenkilöihin ja johtavassa asemassa oleviin, Heinäluoma työntekijöihin ja eläkeläisiin. Marinia tukevat nuoret ja naiset.

Entiset pääministerit eivät enää nauti juuri minkäänlaista kannatusta edes omissa taustaryhmissään. Vain yksi prosentti työntekijöistä pitää ay-pomona kunnostautunutta Rinnettä parhaana vaihtoehtona. Sipilän kannatus yrittäjien keskuudessa on pyöreä nolla.

 

Näin tutkittiin: Taloustutkimus haastatteli SK:n toimeksiannosta 1 332 henkilöä 3.–4.2.2020. Kysely tehtiin internetpaneelissa. Otos edustaa Suomen aikuisväestöä. Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väes- tötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

 

Suurten vaalit

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) on keikkunut kuukausia kannatusmittausten kärjessä, vaikka suuret puolueet perinteisesti menestyvät presidentinvaaleissa. Asetelmaan vaikuttaa Haaviston henkilökohtainen suosio ja se, että puolueiden ehdokaskuviot ovat täysin auki.

Jos historia toistaisi itseään, Haaviston pahimpien haastajien pitäisi löytyä perussuomalaisista ja kokoomuksesta. Puolueiden kannatusluvuissa voi toki tapahtua suuria muutoksia ennen 2024 presidentinvaaleja.

Ensi vuonna järjestetään kuntavaalit ja 2023 valitaan seuraava eduskunta. Eduskuntavaalit vaikuttavat myös siihen, ketkä nimetään puolueiden presidenttiehdokkaiksi.

Vuodesta 1988 käytössä olleen suoran vaalin aikana kansa on käytännössä aina valinnut presidentiksi suuren puolueen ehdokkaan. Pienet puolueet ovat menestyneet hyvin, mutta kertaakaan niiden ehdokas ei ole voittanut toisen kierroksen äänestyksessä.

Vuoden 2024 vaaleissa kamppailu on avoin, koska presidentti Sauli Niinistö ei ole ehdolla.

Vain kerran suurimman eduskuntapuolueen ehdokas on jäänyt valitsematta silloin, kun kautensa päättävä presidentti ei ole ollut ehdolla.

Sosiaalidemokraattien Martti Ahtisaari nousi presidentiksi 1994, vaikka keskusta oli suurin puolue. Kannatusmittauksissa keskusta oli alamaissa, ja Sdp:n suosio oli 30 prosentin tuntumassa. Keskustan ehdokas Paavo Väyrynen hävisi myös Elisabeth Rehnille (r).

Vuonna 2000 loppusuoralla olivat kahden suurimman puolueen ehdokkaat, Sdp:n Tarja Halonen ja keskustan Esko Aho. Toinen kierros oli kaikkien aikojen tasaisin. Halonen sai 51,6 ja Aho 48,4 prosenttia äänistä.

Niinistö valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi 2012, jolloin kokoomus oli eduskunnan johtava puolue. Hän on kukistanut vihreiden Haaviston kahdesti. Vuonna 2018 valitsijayhdistyksen kautta ehdolla ollut Niinistö sai jo ensimmäisellä kierroksella enemmistön äänistä.

Sisältö