Sauli Niinistö käy kuukauden kampanjan

Presidentti antaa rukkaset kokoomukselle ja ryhtyy valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi.

Mauno Koivisto
Teksti
Heikki Vento
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Presidentti Sauli Niinistö pyrkii toiselle kaudelle kansalaisliikkeen ehdokkaana. Niinistö haluaa pitää puolueet loitolla vaalityönsä ydinjoukosta. Tavoitteena on tulla valituksi 28. tammikuuta 2018 pidettävässä ensimmäisessä äänestyksessä.

Niinistö perusteli maanantaina 29. toukokuuta päätöstään sillä, että hän haluaa välttää presidentin valinnan ja samaan aikaan pidettävien maakuntavaalien kytkeytymisen toisiinsa. Se tarkoittaa sitä, että Niinistö kampanjoi valitsijayhdistyksen eikä minkään puolueen ehdokkaana.

Kokoomukselle annettuja rukkasia Niinistö selitti sillä, että presidentin sisäpoliittisia valtaoikeuksia on karsittu ja presidentti on etääntynyt puoluepolitiikasta.

Toista syytä Niinistö ei kertonut. Se syy on mahdollisimman hyvä vaalitulos.

”Miltä tuntuisi, jos presidenttiehdokkaan takana olisikin valitsijayhdistys. Se on tuntunut monesta aika hyvältä. Minua hivenen kiehtoo, kuinka laaja-alaisesti suomalaiset olisivat tukenani”, Niinistö kertoi virka-asunnollaan Mäntyniemessä Helsingissä.

Niinistön mukaan kokoomus tai muut puolueet voivat asettaa hänet ehdokkaaksi. Ratkaisevaa on valitsijayhdistyksen toiminta, jonka tavoitteena on aluksi kerätä ehdokkuuteen tarvittavat 20 000 kannattajaa.

”Jos nimiä ei saada kasaan, mitäpä minä niissä vaaleissa tekemään”, presidentti sanoi.

 

Kokoomus tukee avoimesti Niinistöä. Suurista puolueista perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien ratkaisut ovat täysin auki.

Keskustan presidenttiehdokas on kansanedustaja Matti Vanhanen, vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto ja vasemmistoliiton europarlamentaarikko Merja Kyllönen.

Niinistön suunnitelmat muistuttavat hyvin paljon presidenttivaalikampanjaa vuonna 1988. Mauno Koivistolla oli oma vaaliliitto, jossa olivat mukana pro Koivisto -liike, sosiaalidemokraatit, maaseudun puolue ja Ålandsk samling.

Koivisto jäi niukasti suorasta valinnasta. Hän sai kansanvaalissa 48,9 prosenttia äänistä. Presidentiksi Koiviston valitsivat suoran vaalin yhteydessä valitut valitsijamiehet.

Presidentti Koivisto kävi lyhyen kampanjan. Hän ei halunnut ryhtyä väittelemään julkisesti keskustan Paavo Väyrysen kanssa.

Niinistöllä on samanlainen suunnitelma. Hän vetosi Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhliin ja arveli pystyvänsä kampanjoimaan vasta itsenäisyyspäivän jälkeen. Se tarkoittanee kuukauden maakuntakierrosta ja muutamaa julkista tenttiä ennen 28. tammikuuta pidettävää ensimmäistä vaalia.

 

Presidentti kommentoi lyhyesti Saksan liittokansleri Angela Merkelin arviota, että Eurooppa ei voi luottaa muiden apuun.

Merkel pohdiskeli 28. toukokuuta maanosan asemaa pian Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Euroopan-vierailun jälkeen.

Niinistön mukaan EU:ssa on saanut helposti vastauksen, että Nato hoitaa puolustuksen.

”Tällainen peruskäsitys ei ollutkaan ihan niin muurattu kuin oli ajateltu. Euroopassa ollaan selvästi menossa vahvistaman yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Mihin se sitten johtaa, saattaa olla aikojen kysymys. Viime päivien uutisista se saa uutta mietittävää.”