Rinteen vappusatanen tuli yllätyksenä tovereille, rahoitussuunnitelma petti jo hallitusneuvotteluissa
Analyysi: Pääministeri Antti Rinne ajoi itsensä ja hallituksensa kalliiseen umpikujaan.
Toukokuun ensimmäisenä päivänä 2018 SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne piti mahdollisesti uransa kalleimman puheen. Heinolassa pitämässään vappupuheessa hän lupasi 100 euroa puhtaana käteen kaikille alle 1 400 euron kuukausieläkettä saaville.
”Lupaan 100 euroa nettona kuukaudessa useamman vuoden ohjelmalla toteuttaen alle 1 400 euron eläkkeisiin.”
Lupaus oli selkeä. Ei mitään muttia: 100 euroa olisi tulossa ”useamman vuoden” aikana.
Rinne päätyi heti etenkin hallituksen hampaisiin. Lupausta moitittiin populistiseksi. Myös hintalappu näytti muodostuvan todella korkeaksi. Esimerkiksi Telan ekonomisti Mauri Kotamäki laski, että Rinteen lupaus maksaisi jopa 900 miljoonaa euroa.
Seuraavana päivänä Uuden Suomen haastattelussa Rinne arvioi kustannukseksi 700 miljoonaa euroa ja lisäsi lupaukseensa muutaman liudennuksen.
Rinne arvioi korotuksen toteuttamisen aikatauluksi yhtä tai kahta vaalikautta. Lisäksi hän alisti lupauksen taloustilanteelle.
”Mitä tahansa investointeja tehdäänkin, ne on sovitettava budjettiin”, Rinne sanoi lehdelle.
Rinteen lupaus ei yllättänyt ainoastaan kilpailevia puolueita ja hallitusta. Puolueen omat elimet, kuten eläkeläisköyhyyttä pohtiva työryhmä, eivät olleet etukäteen lainkaan tietoisia Rinteen avauksesta.
Kesäkuussa 2018 haastattelin Rinnettä vappusatasen rahoituksesta Iltalehteen.
Tuolloin hän kertoi, että ajatuksena ei ollut maksattaa eläkkeiden korotusta työssäkäyvien ikäluokkien lompakoista. Tarkoitus oli, että rahat lupauksen toteuttamiseen haalittaisiin esimerkiksi osinko- ja pääomatulojen verotuksesta.
Rinne sanoi, että demareiden vero-ohjelman kautta olisi saatavissa 1,1–1,2 miljardia euroa lisätuloja valtion kassaan. Vappusatasen toteuttaminen olisi syönyt suurimman osan tuosta potista.
Kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen Rinne ryhtyi kasaamaan hallitusta. Helsingin Sanomien haastattelussa toukokuussa hän uhkui vaalivoittajan itsevarmuutta. Vaalien jälkeen Rinteellä olisi ollut mahdollisuus liudentaa sadan euron lupaustaan. Sen sijaan hän päätyi toistamaan lupauksensa ja vieläpä sitoutui toteuttamaan sen yhden vaalikauden aikana.
”Korotus on määrä toteuttaa vaalikauden aikana, ellei huono talouskehitys viivästytä aikataulua hieman. Ja voit kirjoittaa lehteen, että satanen tulee puhtaana käteen eikä se ole pois esimerkiksi asumistuista”, Rinne ilmoitti.
Hallitusneuvotteluissa kaikki puolueet joutuivat tinkimään tavoitteistaan. Näin kävi myös demareiden vero-ohjelmalle, josta vappusatanen oli määrä rahoittaa. Ohjelma kuihtui suunniteltua vaatimattomammaksi.
Moni demareiden vaade, esimerkiksi ulkomaisten rahastojen verollepano, väljentyi hallitusohjelmassa muotoon “selvitetään”.
Tämä tarkoitti ongelmia myös Rinteen eläkelupauksen rahoitukselle. Mistään ei ollut löydettävissä lähes miljardia euroa sen kattamiseksi.
Hallitusohjelmaan saatiin lopulta kirjaus 183 miljoonasta eurosta, jolla olisi tarkoitus korottaa alle 1 000 euron eläkkeitä kansaneläke- ja takuueläkejärjestelmän kautta. Se tarkoittaisi nettomääräisesti noin 50 euroa eläkeläistä kohden.
Rinteen eläkedilemman ratkaisijoiksi kaavaillut järjestöt saivat lukea asiasta hallitusohjelmasta.
Viime viikolla asia nytkähti eteenpäin, kun hallitus sai lausuntokierrokselle esitysluonnoksensa. Esityksessä korotus on porrastettu. Esimerkiksi pelkän takuueläkkeen varassa elävä saisi 50 euron korotuksen, tuhannen euron eläkettä saava tulisi käteen 19 euroa enemmän ja 1 200 euron kohdalla korotus olisi vain muutamia euroja.
Siitä on vielä pitkä ja kallis matka Rinteen lupaamaan sataseen kaikille alle 1 400 euron kuukausieläkettä saaville.
Viime viikolla Ylen haastattelussa Rinne toivoi loppujen rahojen löytyvän kolmikantaisesti. Hän viittasi hallitusohjelmakirjaukseen, josta näyttää tulevan Rinteen viimeinen oljenkorsi saada vappusatanen täytettyä.
”Käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa. Osana tätä selvitystä selvitetään keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta”, hallitusohjelmassa todetaan.
Ajatus siis on, että rahat eläkkeiden korotukseen löytyisivät eläkejärjestelmän sisältä. Käytännössä se voisi tarkoittaa, että korkeammista eläkkeistä tingittäisiin pienempien eläkkeiden hyväksi.
Näyttää siltä, että Rinne yrittää livahtaa vastuustaan sysäämällä vappusatasen rahoituksen työmarkkinajärjestöjen ongelmaksi.
Avaus sai työmarkkinajärjestöiltä kylmää palautetta ja esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto tyrmäsi ehdotuksen suorilta käsin.
Jos Rinteen vappusatanen tuli yllätyksenä muille demareille, niin hallitusohjelman kirjaus puolestaan yllätti täydellisesti työmarkkinajärjestöt. Rinteen eläkedilemman ratkaisijoiksi kaavaillut järjestöt saivat lukea asiasta hallitusohjelmasta.
Rinteen holtittomista eläkepuheista on hyvää vauhtia syntymässä painolasti hallitukselle. Tältä kaikelta olisi vältytty, mikäli Rinne ei olisi vappuna 2018 mennyt lupaamaan sadan euron korotusta.
Mikäli Rinne olisi malttanut luvata tuolloin ainoastaan saman 30 euron korotuksen – joka löytyi jo tuolloin puolueen vaihtoehtobudjetista – tulisi lupaus nyt hoidettua kokonaan. Sen hintalappu olisi ollut kutakuinkin sama kuin nyt lausuntokierrokselle lähetetyn esityksen.
Kysymys eläkkeiden korotuksesta tulee seuraamaan Rinteen hallitusta, kunnes 100 euroa on saatu kasaan. Vaikka taloudesta löytyisikin pelivaraa, muut menokohteet saattavat joutua väistämään niin kauan, että eläkeläiset ovat saaneet, mitä heille on luvattu.
Lupauksesta perääntyminen on hankalaa, sillä juuri eläkeläiset ovat SDP:n vahvinta kannattajakuntaa.