Sote-kritiikki yltyy
Hallituksen ehdotus antaisi valtiolle huomattavan kontrollin sote-maakuntien toimintaan, sanoo kunnallispolitiikan professori Arto Haveri.
Kun Juha Sipilän (kesk) hallitusta syytettiin sote-palvelujen liiallisesta yksityistämishalusta, on Sanna Marinin (sd) hallitus ajamassa sote-palveluja yhä enemmän valtion ja sosiaali- ja terveysministeriön hallintaan.
”En uskaltaisi enää puhua palvelujen parantamisesta. Pikemminkin on kysymys siitä, että saadaan jonkinlainen palvelujen perustaso säilytettyä ja pystytään muuttamaan palveluverkkoja niin, että sote-palveluiden kysyntä ja tarjonta kohtaavat”, sanoo kunnallispolitiikan professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta.
Haveri kuului jo Sipilän hallituskaudella Tuomas Pöystin johtamaan sote-selvitysryhmään. Haverin mielestä ehdotus laiksi on muuttunut matkan varrella huonoon suuntaan.
”Uudistuksen tavoitteista on lipsuttu ja keinoista monet palveluja parantavat elementit ovat poistuneet, muun muassa yhteistyö yritysten ja järjestöjen kanssa.”
Sotea koskeva lausuntokierros päättyy 25. syyskuuta. Lausuntopalveluun saapuneista vastauksista käy ilmi, että etenkin suuret kaupungit ovat huolissaan sote-palveluiden rahoitusmallista.
Professori Haverin mielestä rahoituksen jakamisessa käytettävät kriteerit näyttävät tasaavan alueellisia eroja, kun ne huomioivat palvelutarpeeseen ja olosuhteisiin liittyviä tekijöitä. Ongelma on kuitenkin siinä, että valtio jakaa rahaa, jolloin kannustimet tehokkuuteen jäävät heikoiksi ja maakuntapoliitikoista tulee lobbaajia valtion suuntaan. Maakuntien verotusoikeutta vasta suunnitellaan.
”Korona vaikuttaa huomattavasti kuntien talouteen lähivuosina. Siksi uudistuksen kuntarahoituksen tasausta koskevat laskelmat ovat epäluotettavia. Nykyolosuhteissa olisi erityisen tärkeää välttää ylimääräisiä rasituksia kuntien talouteen.”
Haverin mukaan ongelmallista on sekin, että hallitus näyttää keskittävän valtaa sote-asioissa valtiolle ja etenkin sosiaali- ja terveysministeriölle.
”Ehdotuksen mukaan valtio saisi huomattavan kontrollin sote-maakuntien toimintaan. Kun tähän lisätään sote-maakuntien toiminnan voimakas sääntely, on kyseenalaista, voidaanko puhua itsehallintoalueista.”
Hallituksen sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille. Lisäksi halutaan parantaa palveluiden saatavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti ja hillitä kustannusten kasvua. Myös pelastustoimen järjestäminen siirtyy maakuntien tehtäväksi.
Kunnianhimon puutteesta hallitusta ei voi syyttää. Eri hallitukset ovat yrittäneet saada sotea aikaiseksi noin 15 vuoden ajan eri kokoonpanoilla. Sipilän kaudella uudistus kaatui lopulta perustuslaillisiin ongelmiin. Rahaakin kului eri sote-hankkeisiin ja byrokratiaan yli 200 miljoonaa euroa.
Kunnallispolitiikan professori Haveri huomauttaa, että uudistuksessa on edelleen liian suuri määrä maakuntia. Ehdotuksen mukaan Suomeen on tulossa 18 itsehallinnollista maakuntaa, joille sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy kunnilta. Lisäksi Uudellemaalle tehdään erillisratkaisu, jossa maakunta jaetaan neljään itsehallintoalueeseen ja Helsingin kaupunkiin.
”Kritisoin jo vuonna 2015, että maakuntia on liikaa. Nyt niitä on vielä enemmän. Aluejako ei missään nimessä ole ajallisesti kestävä, kun näkymän pitäisi olla 30–40 vuotta.”
”Ehkä uudistamisen suurin ongelma on se, että sen katse on lähitulevaisuudessa, vaikka pitäisi uskaltaa visioida kauas eteenpäin”, Haveri sanoo.
Maakuntien on määrä aloittaa toimintansa tammikuussa 2023, jolloin niiden käyttöön siirtyisivät myös kuntien sote-kiinteistöt.
Ennen tätä pitäisi ratkaista rahoituskuviot ja koko lakiuudistus täytyisi hyväksyä eduskunnassa. Lisäksi tulisi järjestää maakuntavaalit, joiden ajankohdaksi on kaavailtu alkuvuotta 2022.