Oikeistolaidan liberaali kiilasi ykköseksi vihreiden vaalissa – Puolueessa unelmia pääministeri­paikasta vuonna 2023

Analyysi: Puheenjohtaja Maria Ohisalo sivuutti poliittisessa katsauksessaan heikosti menneet kuntavaalit.
Politiikka 11.9.2021 21:46
Varapuheenjohtajavaalissa ensimmäisenä valittu Atte Harjanne puhui puoluekokouksessa Helsingissä 11. syyskuuta 2021. © Heikki Saukkomaa/Lehtikuva

Vihreiden varapuheenjohtajien vaalista tuli puoluekokouksessa pienimuotoinen linjavaali. Osa puolueväestä on huolissaan vihreiden siirtymisestä vasemmalle ja keskittymisestä liiaksi ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ympäristöpolitiikkaan.

Ensimmäisenä vihreiden tunteja kestäneen vaalitoimituksen läpäisi kansanedustaja Atte Harjanne. Hänet sijoitetaan puolueen oikeistoon. Helsinkiläisen markkinaliberaalin lisäksi varapuheenjohtajiksi valittiin kansanedustajat Iiris Suomela ja Hanna Holopainen.

Tamperelainen Suomela on vihreiden feministivasemmistoa. Lappeenrantalainen Holopainen korosti esittelypuheenvuorossaan puolueen moniäänisyyttä. Hän arvosteli vihreitä liian Helsinki-keskeiseksi ja muistutti, että maakunnissa saatetaan tehdä toisenlaista vihreää politiikkaa.

Vihreät vaihtoi koko varapuheenjohtajiston. Ehdolla olleet Fatim Diarra ja Jaakko Mustakallio putosivat puoluejohdosta. Riikka Karppinen jätti varapuheenjohtajan tehtävän vapaaehtoisesti.

Varapuheenjohtajien joukosta valitaan raskaana olevan puheenjohtajan Maria Ohisalon sijainen puoluejohtajan tehtävään ja uusi sisäministeri.

 

Oikeistolaitaa edustavan Harjanteen valinnasta huolimatta vihreiden etänä pidettävän kokouksen avauspäivän puheenvuorot vahvistivat kuvaa vasemmistohenkisestä ympäristöpuolueesta. Kentän arvosteluun varautunut puoluejohto yritti kokouksen alussa luoda tunnelmaa, jossa ikäviä asioita ei olisi helppo ottaa keskusteluun.

Ohisalo ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari nostivat puheenvuoroissaan ilmastonmuutoksen torjunnan rinnalle luontokadon.

Poliittisen katsauksen pitänyt Ohisalo ei käsitellyt lainkaan heikosti menneitä kuntavaaleja tai talouspolitiikkaa. Hän oli uskollinen ympäristöteemalle.

Mahdollisille arvostelijoille Ohisalo heitti, että talouspolitiikka oli ennen politiikan vakavin asia. Hän luetteli litanian eri hallitusten tekemiä ympäristöpäätöksiä, jotka hän siekailematta laski vihreiden ansioksi.

Ohisalo joutui selittämään hallituksen budjettineuvotteluita. Vihreät halusi neuvotteluista ilmastopäätöksiä, mutta sai vain perälaudan eli lupauksen, että hallitus tekee keväällä uusia ratkaisuja, jos ilmastotavoitteet eivät edisty toivotusti.

”Jos eivät, hallitus tekee niin sanotusti laiskanläksyä ja päätämme uusista tarvittavista rahallisista ja lainsäädännöllisistä ohjauskeinoista.”

 

Puheenjohtajaksi yksimielisesti valittu Ohisalo herkistyi kyyneliin, kun hän kehui puolueväkeään ja julisti, että vihreät aikovat torjua ilmastokriisin ja tavoitella feminististä ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari jatkoi kuin hartaustilaisuudessa, kun hän vakuutti vihreiden tehneen kaikkensa budjettineuvotteluissa. Kari nosti ilmastonmuutoksen torjunnan rinnalle luontokadon, joka on yhtä suuri kriisi kuin ilmastonmuutos.

Kari liitti uhanalaisten eläinten katoamisen lastensa syntymävuosiin ja kytki puheeseensa myös Ohisalon raskauden.

”Kun Marian vauva loppuvuodesta syntyy, Suomen metsissä elää hömötiainen.”

 

Yksituumaisuudesta huolimatta soraääniäkin oli. Muutama kokousedustaja kaipasi puolueelta näkyvämpää talous- tai maatalouspolitiikkaa.

Kansanedustajista Jenni Pitko epäili varovasti, onko puolue täysin oikealla kurssilla. Hänen mukaansa kriittisyys omaa toimintaa kohtaan pitää vihreät kiinni arjessa.

Kehnosti menneistä kuntavaaleista huolimatta vihreillä on vahva usko menestykseen. Useassa puheenvuorossa unelmoitiin, että 2023 eduskuntavaalien jälkeen maahan kootaan vihreän pääministerin johtama hallitus.