Muistiot paljastavat: Kansanedustajien sopeutumiseläkettä vaikea poistaa, omaisuudensuoja hidasteena
Sopeutumiseläkkeen poisto kirpaisisi vain kolmasosaa siitä nauttivista ex-kansanedustajista. Esimerkiksi Suvi Lindén selviäisi säikähdyksellä.
Kansanedustajien avokätisestä sopeutumiseläkkeestä on käyty viime päivät kiivasta keskustelua. Torstaina 5. huhtikuuta eduskuntaryhmät eivät onnistuneet ryhmäkokouksissaan löytämään vielä yhteistä säveltä siitä, millä tavalla sopeutumiseläkettä tulisi jatkossa muuttaa.
Pöydällä on ehdotus sopeutumiseläkkeen poistamisesta kokonaan.
Sen seurauksena kaikki tällä hetkellä sopeutumiseläkettä nauttivat entiset kansanedustajat ja myös ne, jotka olisivat oikeutettuja eläkkeeseen nyt tai tulevaisuudessa menettäisivät tämän edun. Tilalle tulisi määräaikainen sopeutumisraha, jota maksetaan kansanedustajan uran pituuden mukaan 2–3 vuoden ajan.
Toteutuessaan sopeutumiseläkkeen poistaminen olisi merkittävä muutos, sillä se tarkoittaisi pysyvän etuuden muuttamista määräaikaiseksi sopeutumisrahaksi. Tämän järjestelmän piirissä ovat jo nyt kaikki vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen aloittaneet kansanedustajat.
Eduskunnassa muutosta ajetaan erittäin kovassa paineessa ja tiukalla aikataululla.
Paine on syntynyt sekä sopeutumiseläkkeen poistamista vaatineen kansalaisaloitteen että mediassa esillä olleiden räikeiden sopeutumiseläkettä nauttivien entisten kansanedustajien tapauksista.
Lukuisat ex-kansanedustajat ovat nostaneet sopeutumiseläkettä samaan aikaan kun ovat harjoittaneet esimerkiksi yritystoimintaa ja nostaneet pääomatuloja. Tähän pääomatulokikkailuun on nyt tarkoitus puuttua.
Aikataulun tekee vaikeaksi se, että asia kuuluu jo entuudestaan sote-uudistuksen vuoksi täystyöllistetyn sosiaali- ja terveysvaliokunnan asialistalle.
Hanke sopeutumiseläkkeen poistamiseksi lähti liikkeelle Maria Lohelan (sin) istuessa vielä puhemiehenä syksyllä 2017. Lohela pani liikkeelle selvitysprosessin sopeutumiseläkkeen muuttamiseksi.
Nykyinen puhemies Paula Risikko (kok) peri Lohelan aloittaman työn ja on viime päivät näyttäytynyt julkisuudessa tiukkana sopeutumiseläkkeen leikkaajana.
Hanke ei ole kuitenkaan edennyt niin sopuisasti kuin ulospäin voisi kuvitella. Perussuomalaisten eduskuntaryhmää lukuunottamatta kaikissa muissa eduskuntaryhmissä on kansanedustajia, jotka olisivat oikeutettuja sopeutumiseläkkeeseen. Heitä on nykyisessä eduskunnassa yhteensä 64.
Sopeutumiseläkkeen poistamisen tiellä on vielä monia esteitä.
Yksi keskeisimmistä ongelmista liittyy sopeutumiseläkkeen takautuvaan muuttamiseen. Sen on koettu monissa eduskuntaryhmissä asettavan vaarallisen esimerkin monille tavallista kansalaista koskevien etuisuuksien heikennyksille.
Puhemies Risikko on pyrkinyt väistämään sudenkuopat etukäteen pyytämällä perustuslakiasiatuntijoilta ja kansanedustajien eläkkeistä vastaavalta Kevalta lausuntoja jo ennen lain valmistelua. Suomen Kuvalehti pääsi tutustumaan näihin lausuntoihin.
Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori katsoo lausunnossaan, että etenkin ansiosidonnaiset etuudet nauttivat Suomessa omaisuudensuojaa.
Kaikkein vaikeinta olisi puuttua nimenomaan hallintopäätöksellä toimeenpantuihin etuihin. Tällaisesta hankalasti leikattavasta edusta on kyse parhaillaan sopeutumiseläkettä nostavien kansanedustajien kohdalla, koska heille etu on jo luvattu.
Tuorin mukaan tällaiseen etuuteen voi puuttua jälkikäteen tavallisen lainsäädäntöjärjestyksen kautta, jos henkilö itse suostuu siihen tai eläkeoikeus säilyy jatkossakin kohtuullisena.
Miten sopeutumiseläke voitaisiin tästä huolimatta korvata määräaikaisella sopeutumisrahalla, jos eläkkeiden katsotaan olevan varsin suojattuja? Ratkaisu löytyy sopeutumiseläkkeen määrittelystä.
Sekä Tuori että Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen ovat puhemiehelle antamissaan lausunnoissa sitä mieltä, että sopeutumiseläke ei ole eläke vaan työttömyysturvaa.
”Pidän perustellumpana rinnastaa sopeutumiseläke ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kuin ansioperusteiseen vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeeseen”, Tuori kirjoittaa.
Näin ollen muutoksia voidaan tehdä takautuvasti, mutta ei rajattomasti. Sopeutumiseläkkeellä olevien kansanedustajien saamaa taloudellista iskua pehmennetään 2–3 vuoden mittaisella sopeutumisrahalla. Sen aikana suurin osa nyt sopeutumiseläkettä nauttivista ex-kansanedustajista ehtisi täyttää 59 vuotta ja näin pelastautua eläkeputkeen.
Tällaisia entisiä kansanedustajia olisivat esimerkiksi kielteisissä otsikoissa olleet Tuija Nurmi (kok) ja Suvi Lindén (kok). He saisivat jatkaa sopeutumiseläkettä 65 vuoden ikään asti. Vain etuuden nimi muuttuisi ja pääomatuloilla kikkailu estettäisiin.
Asia selviää Kevan eduskunnan puhemiehelle toimittamasta muistiosta. Muistiosta ilmenee, että mikäli sopeutumiseläke korvattaisiin sopeutumisrahalla keväällä 2019, se koskisi hyvin pientä joukkoa. Tällä hetkellä sopeutumiseläkettä saavista kolmestakymmenestä ex-kansanedustajasta vain yksitoista henkilöä putoaisi pois anteliaan tuen piiristä.
Tämän lisäksi sopeutumiseläkettä on saanut, mutta keskeyttänyt sen nostamisen töiden tai uuden kansanedustajakauden vuoksi yhteensä 38 henkilöä. Heistä 18 ehtisi täyttää siirtymäajan sisällä 59 vuotta.
Vaikka muutos näyttää koskettavan hyvin pientä joukkoa ja on myös euromääräisesti lähes olematon – kyse on noin kahden miljoonan euron vuotuisesta menoerästä – on asialla laajempia vaikutuksia.
Molemmat perustuslakiasiantuntijat viittaavat lausunnoissaan vuonna 2011 voimaan astuneeseen lakiuudistukseen, jossa otettiin käyttöön määräaikainen, 1–3 vuotta kestävä, sopeutumisraha. Sopeutumiseläkkeitä ei tuolloin poistettu kokonaan vaan ne jätettiin voimaan edun jo ansainneille kansanedustajille.
Kyseisen lain perusteluissa todetaan sopeutumiseläkkeen olevan ”eräänlainen työttömyysetuus, joka perustuu edustajauran pituuteen ja uran aikana saatuun edustajapalkkioon.”
Sopeutumiseläke on kuitenkin paljon vanhempi keksintö. Se astui voimaan jo vuonna 1983. Ennen vuotta 2010 sopeutumiseläkkeitä ei ole pyritty lokeroimaan työttömyysturvaksi vaan päinvastoin.
Esimerkiksi eduskunnan kanslian vuonna 2003 Valtiokonttorilta tilaamassa kansanedustajien eläkkeitä koskevassa selvityksessä todetaan yksiselitteisesti, että ”sopeutumiseläke on eläkejuridiselta muodoltaan vanhuuseläke.”
Sopeutumiseläkkeen eläkemäinen piirre on lisäksi se, että se karttuu samalla tavalla kuin työeläke, mutta huomattavasti paremmalla karttumaprosentilla. Erona työeläkkeeseen on se, että sopeutumiseläkkeen perusteena ei ole palkka vaan kansanedustajan toimesta maksettu palkkio, josta peritään myös eläkemaksua.
Perustuslakivaliokunta joutuu todennäköisesti arvioimaan, mihin kategoriaan sopeutumiseläkkeet putoavat. Jos ne ovat rinnastettavissa työeläkkeisiin, herää kysymys, voidaanko myös maksussa olevia työeläkkeitä tulevaisuudessa leikata.
Tällä hetkellä monista eduskuntaryhmistä vakuutellaan, että sopeutumiseläkkeen poistosta ei saa tulla esimerkkiä työeläkkeeseen tai ansiosidonnaisiin etuisuuksien taannehtivalle puuttumiselle. Sen vuoksi sopeutumiseläke on välttämätöntä taivuttaa työttömyysturvan muotoon.