Lobbaamisen harmaa alue

Suomi ei ole kehotuksista huolimatta suostunut kriminalisoimaan vaikutusvallan kauppaamista. Viimeksi sitä yritettiin viime hallituskaudella.

politiikka 24.05.2019 06:00
Jarno Liski
© JUSSI HELTTUNEN / LK

Käynnissä olevissa Suomen hallitusneuvotteluissa on puhuttu lobbarirekisteristä, jolla vaikuttamisen asiallisuutta turvattaisiin.

Asiattoman vaikuttamisen kriminalisoinnista ei ole keskusteltu, vaikka Suomi on saanut sen puuttumisesta moitteet.

 

Suomi hyväksyi vuonna 2002 lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen, mutta ei varauksetta. Kahdesta sopimukseen tehdystä varaumasta toinen koski vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia. Suomi ei halunnut tehdä sitä.

Sopimuksen mukaan Suomen olisi pitänyt säätää rangaistavaksi perusteettoman edun tarjoaminen palkkiona myös päätöksenteosta sivulliselle henkilölle, joka kuitenkin pystyy vaikuttamaan päätöksentekoon. Vastaavasti rangaistavaa olisi myös pyytää palkkiota siitä, että käyttää vaikutusvaltaansa päätöksentekijöihin.

Sisältö