Korona lykkää muita lakeja

Eduskunta on kuullut yli kahtasataa asiantuntijaa valmistellessaan koronalakeja. Valtiosääntöoikeuden professoria Tuomas Ojasta on kuultu kaikkein useimmin.

politiikka 12.06.2020 06:00
tuomo lappalainen heikki vento
Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen on tuttu näky eduskunnassa.
Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen on tuttu näky eduskunnassa. © VESA MOILANEN/LK

Korona pani uusiksi Sanna Marinin (sd) hallituksen lainsäädäntösuunnitelman, johon kootaan eduskunnalle kevät- ja syysistuntokaudella annettavat esitykset.

Pandemian ja sen talousvaikutusten vuoksi hallitus on tehnyt pikavauhtia kymmeniä uusia esityksiä. Eniten niitä on valmisteltu valtiovarainministeriössä, sosiaali- ja terveysministeriössä ja työ- ja elinkeinoministeriössä.

Sosiaali- ja terveysministeriön esitykset liittyvät pandemian hoitoon. Valtiovarainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat puolestaan valmistelleet lukuisia poikkeuksia verolakeihin ja yritystukiin, joilla pyritään auttamaan koronakriisissä vaikeuksiin joutuneita julkisen sektorin yhteisöjä ja yrityksiä.

Keväälle suunnitelluista yli 180 lakihankkeesta noin neljäkymmentä on siirretty annettaviksi syksyllä. Lisäksi kymmenien esitysten valmistuminen on viivästynyt. Lykkääntyneistä esityksistä valtaosa ei herätä suuria intohimoja, mutta joukossa on myös poliittisesti herkkä oppivelvollisuusiän korotus 18 ikävuoteen.

 

Koronapäätöksiä on valmisteltu laajalla pohjalla. Valiokunnat kuulivat koronalakien yhteydessä 17.3.–31.5. yli kahtasataa asiantuntijaa, jotka edustivat 182 eri tahoa.

Tarkastelujakso alkoi pian sen jälkeen, kun hallitus totesi Suomen olevan poikkeusoloissa. Jakson aikana koronakriisi heijastui melkein kaikkien valiokuntien työhön. Eduskunnan koronakiireet ovat jatkuneet sen jälkeen vielä kesäkuussakin.

Suurin eduskunnassa kuultu ryhmä koostuu ministeriöiden ja virastojen virkamiehistä, joista monet valmistelivat koronalakeja ennen kuin ne tuotiin eduskuntaan. Lisäksi eduskunnassa on käynyt kymmenien etujärjestöjen edustajia ja jopa muutamien yritysten johtoa. Kolmannen suuren ryhmän muodostavat yliopistoissa ja eri alojen tutkimuslaitoksissa työskentelevät.

Aineistossa ovat mukana sekä asiantuntijoiden suulliset kuulemiset että valiokunnille jätetyt kirjalliset lausunnot sellaisista esityksistä, joiden antamisen ensisijaisena syynä on ollut koronapandemia.

 

Poikkeuslainsäädännön käyttöönottoon ja soveltamiseen on liittynyt paljon herkkiä perustuslakien tulkintaa koskevia kysymyksiä. Perustuslakivaliokunta onkin ollut koronakriisissä yksi ruuhkaisimmista. Pieni valtiosääntöasiantuntijoiden kärkikaarti on ollut täystyöllistetty.

Korona-asioissakin perustuslakivaliokunta on luottanut tuttuihin nimiin: Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professoriin Tuomas Ojaseen, samaa oppituolia Turussa hoitavaan Veli-Pekka Viljaseen ja Turun yliopiston julkisoikeuden professoriin Janne Salmiseen. Viljasta ja Salmista on kuultu valiokunnassa pariinkymmeneen otteeseen ja Ojasta kolmisenkymmentä kertaa.

Muita koronajuridiikan paljon käytettyjä tulkitsijoita ovat olleet emeritusprofessorit Kaarlo Tuori ja Mikael Hidén, hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ja eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg. Viime vuosien vakioasiantuntijoista Juha Lavapuro puuttuu nyt listalta, sillä hän siirtyi vuodenvaihteessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Terveydenhuollon asiantuntijoista perustuslakivaliokunnassa ovat olleet useimmin kuultavina THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen ja Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Suomen Yrittäjiä on kuultu etujärjestöistä useimmin.

Etujärjestöt ovat päässeet vaikuttamaan koronalakeihin erikoisvaliokunnissa. Elinkeinoelämän keskusliiton ja kaikkien kolmen palkansaajakeskusjärjestön edustajat ovat olleet äänessä varsinkin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, Suomen Yrittäjien – useimmin kuullun järjestön – väki talousvaliokunnassa. Maa- ja metsätalousvaliokunta on kuullut MTK:ta ja sen ruotsinkielistä sisarjärjestöä SLC:tä lähes yhtä usein kuin maa- ja metsätalousministeriön virkamiehiä.

SY:stä kysyntää on ollut muun muassa ekonomisteilla. Petri Malisen arvioita on kuultu valiokunnissa neljästi ja Mika Kuismasen kahdesti. Muista talousviisaista myös ainakin Vesa Vihriälä, Mika Maliranta ja Vesa Puttonen ovat jakaneet näkemyksiään kansanedustajille useammin kuin kerran.

Keskusjärjestöjen lisäksi valiokunnissa on kuultu myös sellaisia ammatti- ja työnantajaliittoja, joiden edustamia aloja koronakriisi on kohdellut erityisen kaltoin. Eniten vierailukutsuja on mennyt tällä perusteella matkailu- ja ravintolatyönantajia edustavalle MaRalle sekä palkansaajapuolella palvelualojen Pamille. Finanssiala ry:n asiantuntijat ovat puolestaan käyneet kertomassa kansanedustajille siitä, miten pandemia vaikuttaa yleisesti talouteen.

Toisin kuin useimmilta muilta etujärjestöiltä, MaRalta ja Pamilta on ollut eduskunnassa myös niiden terävin kärki: toimitusjohtaja Timo Lappi kolmesti ja puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen (sd) kahdesti.

Kuultujen järjestöjen kirjo kuvaa hyvin kriisin eri puolia. Joukko ylettyy Pörssisäätiöstä Pakolaisapuun ja Lukiolaisten liitosta omaishoitajiin ja vapaa-ajan kalastajiin.

Eniten valiokunnissa ovat ravanneet niiden omien vastinministeriöiden virkamiehet. Ministeriöistä on kuultu useimmin sosiaali- ja terveys-, valtiovarain- ja työ- ja elinkeinoministeriöitä ja yksittäisistä virkamiehistä valtioneuvoston kanslian Timo Lankista ja Sanna Helopuroa, opetus- ja kulttuuriministeriön Eerikki Nurmea ja työ- ja elinkeinoministeriön Eliisa Hujalaa. Kansliapäälliköistä on useimmin ollut kuultavana sosiaali- ja terveysministeriön Kirsi Varhila.

 

Sisältö