Kertoimet kääntyivät: Vedonlyönti povaa nyt Halla-ahon voittoa

Asiantuntija vertaa vedonlyöjien reaktioita vesipannun poreiluun ennen kiehumista.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Vedonlyöjät näyttävät vaihtaneen Jussi Halla-ahon suosikikseen perussuomalaisten puheenjohtajakisassa. Kansainvälinen vedonlyöntiyhtiö Unibet antaa Jussi Halla-aholle kertoimeksi 1,5 ja Sampo Terholle 2,4. Muun ehdokkaan voitolle kerroin on 11.

Toisin sanoen, jos pelaaja lyö sadalla eurolla vetoa Halla-ahon puolesta ja tämä tulee valituksi puheenjohtaksi, pelaaja tienaa 150 euroa. Terhon osalta vastaava pelisumma toisi 240 euroa.

Näiden kertoimien valossa Halla-ahon voitto olisi todennäköisempi. Asetelma oli maaliskuun puolivälissä toisinpäin: silloin Terhon voitto näytti todennäköisemmältä.

 

Onko tällä mitään merkitystä, vedonlyönnin asiantuntija ja alan yrittäjä Jorma Vuoksenmaa?

”Se on aika iso muutos. Se tarkoittaa jo sitä, että markkinavoimat pitävät pyöreästi 60 prosentin todennäköisyytenä, että Halla-aho voittaa.”

Vuoksenmaan mukaan nimenomaan poliittisessa vedonlyönnissä kertoimet ennustavat yllättävän hyvin vaalien tai pienempien valintaäänestysten lopputulosta.

”Siinä on se taika, että jos mielipidetiedustelussa kysytään, saatamme vastata fiiliksellä, mutta kun ihmiset laittavat pieniäkin panoksia oikeaa rahaa vedonlyöntiin, he valitsevat harkitumman tai mietitymmän vaihtoehdon.”

Mielipidetiedustelussa ihmiset voivat vastata kohteliaasti jotain, eivätkä käytä mielellään ”en osaa sanoa” -tyyppisiä vaihtoehtoja. Kun käytössä on oma raha, kynnys lyödä vetoa on korkeampi.

”Kun ihmiset tekevät päätöksiä, ne perustuvat laatumedian ja sosiaalisen median kaikkeen pauhuun. Kun yksilö on päätymässä pelipäätökseen, se sama impulssi ja informaatio on voinut tulla muillekin: jos se on vaikuttanut Pekkaan, se on voinut vaikuttaa Päiviin.”

”Ne jotka eivät osallistu vedonlyöntiin, ovat mahdollisesti tekemässä samankaltaisia päätöksiä”, Vuoksenmaa selittää.

Aktiiviset vedonlyöjät ovat hitusen koulutetumpia, kaupunkilaisia.

Kuinka isoon vedonlyöjien määrään kertoimien muuttuminen perustuu, sitä ei tiedetä. Vuoksenmaan mukaan vedonvälittäjät ovat nihkeitä kertomaan luvuistaan.

”Tämänkaltaiset vedonlyöntimarkkinat ovat varsin ohuita. Vedonvälittäjät eivät halua edes ottaa kovin isoja vetoja, mutta eivät he halua tahallaan hävitä pieniäkään vetoja. Jos välittäjä ottaa hirveästi turpiin, se näkyy kyseisistä kertoimista vastaavan henkilön bonuksissa.”

Vuoksenmaan mukaan kertoimien merkitystä vahvistaa se, että aktiiviset vedonlyöjät ovat poikkeuksellinen joukko, joka täsmää joukkopsykologian trendsetter-käsitteeseen.

”Olemme omissa kyselyissämme havainneet, että he ovat hitusen koulutetumpia, kaupunkilaisia. Tässä on se ilmiö, että kun vesipannu alkaa poreilla, kohta se jo kiehuu. Vetoa lyövä pienempi otos indikoi, että jotain tulee tapahtumaan.”

 

Oman epävarmuutensa asiaan tuo se, että kyseessä on perussuomalaisen äänestys.

Lainalaisuudet toimivat Vuoksenmaan mukaan selkeimmin isoissa joukkopsykologissa ilmiöissä, esimerkiksi eduskuntavaalien yhteydessä.

”Perussuomalaisten kannattajat ovat varsin äkkiä reagoivia eivätkä aina analysoi asioita niin syvällisesti. Erilaiset informaatioimpulssit voivat heittää tämän toiseenkin suuntaan.”

Terhon ja Halla-ahon välisen kisan keikahtaminen kertoimissa voi siis ennustaa tulevaa, mutta toisaalta poliittisissa vedonlyönneissä on menty myös pahasti metsään.

Esimerkiksi viime kesänä vedonlyöntiyhtiöt antoivat reilusti yli 70 prosentin todennäköisyyden sille, että britit päättävät jäädä unioniin. Ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja kansainväliset vedonlyöntiyhtiöt näyttivät puolestaan Hillary Clintonille 80 prosentin todennäköisyyttä voittoon.

 

Juttu julkaistu 3.5. klo 18.31, juttua muokattu 4.5. klo 9.38: asetelma oli Terhon hyväksi maaliskuun puolivälissä, ei vasta ennen kuntavaaleja.