Ranska kosii Suomea
Jos Suomi sanoo Macronille kyllä, suomalaisia sotilaita saatetaan nähdä tulevaisuudessa esimerkiksi Pohjois-Afrikassa.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on ehdottanut ryhmälle EU-maita eurooppalaiseksi interventioaloitteeksi kutsuttua puolustushanketta. Myös Suomea on pyydetty mukaan. Mistä aloitteessa on kyse, sotataidon laitoksen erikoistutkija Tommi Koivula Maanpuolustuskorkeakoulusta?
”Presidentti Macronin ajatus on, että kootaan joukko eurooppalaisia valtioita, joista muodostuu yhteinen interventiokyky suorittamaan sotilaallisia operaatioita. Erityispiirre on, että mukana ei ole vain EU:n jäsenvaltioita, vaan myös Britannia, joka on eroamassa EU:sta, sekä Tanska, joka on jo pitkään jättäytynyt EU:n puolustuspolitiikan ulkopuolelle.”
Mukana on nyt yhdeksän maata: Saksa, Britannia, Belgia, Tanska, Hollanti, Viro, Espanja ja Portugali. Miten nämä maat ovat valikoituneet?
”Ranskan hakukriteereinä olivat eurooppalaiset valtiot, joilla on suorituskykyiset asevoimat ja halua käyttää niitä – ja kehittää yhteistä tehokasta toimintatapaa. Tässä ei ole edes kalastettu koko EU:ta.”
Mitä interventiojoukoilla olisi tarkoitus tehdä tai puolustaa?
”Useat analyytikot ovat viitanneet Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän suuntaan. Ne ovat tyypillisesti alueita, joissa Ranska on toiminut sotilaallisesti ja valittavaan sävyyn tuonut esiin, että muutkin EU-maat voisivat osallistua Euroopan turvallisuuden vaalimiseen myös Pohjois-Afrikassa ja Euroopan ulkopuolella. Esimerkiksi Malin operaatiossa Keski-Afrikassa Ranska on kokenut olevansa koko Euroopan vastuunkantaja ja Euroopan puolustaja. Kyseessä on siis osittain pyrkimyksestä vaikuttaa turvallisuuden taakanjakoon Euroopassa.”
Euroopan unioni on tiivistänyt viime vuosina merkittävästi yhteistä puolustustaan. Miksi?
”Me elämme murroksen aikaa eurooppalaisessa puolustusyhteistyökeskustelussa. Vanhat toimijat Nato ja EU pyrkivät vastaamaan muuttuvaan turvallisuusympäristöön, yhtäältä Venäjän suunnalta, toisaalta Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta. Euroopalle nämä kaikki alueet ovat tällä hetkellä haasteellisia.”
”Samaan aikaan kun EU on havahtunut puolustusyhteistyön tiivistämiseen viime vuosina, on myös monia muita Euroopassa vaikuttavia aloitteita. Ranskan interventioaloite on niistä yksi. Tällä hetkellä EU-maat pyrkivät tehostamaan suorituskykyään ja jakamaan valtaa siitä, kuka itse asiassa johtaa ja ohjaa Euroopan puolustuksen tulevaa rakentamista.”
Miten interventiojoukot eroavat EU:n taisteluosastoista, niin sanotuista nopean toiminnan joukoista? Onko niitä koskaan käytetty?
”Ei. Taistelujoukot saatiin institutionaalisesti perustettua vuonna 2008 mutta kertaakaan ei ole ollut sellaista kriisiä, jossa EU-maat olisivat päässeet yksimielisyyteen niiden käytöstä. Ranska kokee, että Pohjois-Afrikka on lähellä ja akuutti turvallisuusuhka jatkuvasti. Siksi se haluaa nyt mukaan halukkaita ja kyvykkäitä maita, jotka ovat oikeasti valmiita konkreettisempaan toimintaan.”
Jos Suomi lähtee mukaan, onko Suomenkin tarkoitus osallistua sotilaallisiin operaatioihin Pohjois-Afrikassa?
”Kyllä se todennäköisesti sitä lisäisi, ihan varmasti. Toisaalta asian kääntöpuoli on se, että olisimme mukana tällaisissa maajoukoissa, jotka voisivat toimia myös jossakin muussa ilmansuunnassa.”
Kuten esimerkiksi?
”Kuten pohjoisessa, meillä. Ranskan mielessä on varmasti päällimmäisenä Afrikka-ulottuvuus, Sahel ja Lähi-itä, mutta kyllä tällä yhteistyöllä voi olla myös laajempaa eurooppalaista merkitystä, jos katsoo vähän pidemmälle.”
Mitä Suomi hyötyisi tästä yhteistyöstä?
”Se on hyvä kysymys. Hyöty olisi, että pääsisimme mukaan eurooppalaisten maiden ryhmittymään, joka tekee vakavaa ja konkreettista puolustusyhteistyötä. Toisaalta osallistuminen edellyttäisi sitoutumista – olemmeko valmiita siihen?”
Suomi pohtii tällä hetkellä vakavasti lähtöä mukaan Ranskan aloitteeseen. Mitä Suomi harkitsee?
”Hanke on nähty meillä kansallisesti ehkä hiukan problemaattisena. Onko se synkronissa kaiken sen kanssa, mitä puolustuksessa on tehty viime aikoina? Osallistuminen aloitteeseen on investointi, jonka hyötyjä ja kustannuksia pieni EU-maa joutuu pohtimaan.”
”Suomen on saanut ehkä vähän epäröiväksi se, että linjamme on ollut tähän asti tehdä puolustusyhteistyötä koko EU:n puitteissa. Toisaalta meillä on myös kansallisia erityispiirteitä, jotka korostuvat Ranskan aloitteessa. Kun puhutaan asevoimista, suomalaisessa ajattelussa on ollut kyse pikemminkin omien rajojen puolustamisesta, ei niinkään interventioista, joilla Euroopan turvallisuutta turvattaisiin EU:n rajojen ulkopuolella. Sellaistakin on tehty, mutta sitä ei ole nähty täysin meidän painopistealueeksemme. EU:n lisäksi olemme viime vuosina korostaneet puolustusyhteistyötä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa, eli kahden tai kolmen valtion välistä yhteistyötä. Me olemme mukana myös Britannian JEF-hankkeessa.”
Lähteekö Suomi mukaan?
”En tiedä. Mutta presidentti Macronin Suomen-vierailu tuo varmasti painetta päätyä jonkinlaiseen vastaukseen asiassa.”