Huoltovarmuuskeskus hoiti tehtäviä, joita sille ei ole säädetty

Keskuksen pitää varastoida vain talouselämän, maanpuolustuksen ja väestön toimeentulon kannalta tärkeitä tarvikkeita.
Politiikka 16.4.2020 19:20
Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänä on kehittää ja ylläpitää Suomen huoltovarmuutta. © Lehtikuva/Handout/Huoltovarmuuskeskus

Koronakriisin vuoksi Huoltovarmuuskeskus (HVK) on joutunut hoitamaan tehtäviä, jotka kuuluvat eri ministeriöille. Suomen Kuvalehti paljasti, että Huoltovarmuuskeskus oli yrittänyt hankkia Kiinasta hengityssuojaimia kauneusalan yrittäjän Tiina jylhän ja liikemies Onni Sarmasteen yhtiöiden kautta.

Huoltovarmuuskeskus ehti maksaa Jylhälle ja Sarmasteelle yhteensä noin 7,5 miljoonaa euroa. Myöhemmin keskus riitautti toisen kaupan.

Työministeri Tuula Haatainen (sd) kertoi eduskunnan kyselytunnilla torstaina 16. huhtikuuta, että hankintoihin oli ryhdytty sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöistä. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) ei vastannut suoraan kysymykseen, minkälaisia ohjeita ministeriö oli antanut HVK:lle.

Laissa Huoltovarmuuskeskukselle on säädetty aivan muita tehtäviä kuin terveydenhuoltoon liittyvien tarvikkeiden hankinta. Laki huoltovarmuuden turvaamisesta rajaa keskuksen tehtävät käytännössä talouselämän ja maanpuolustuksen tarpeisiin.

Lain tarkoituksena ”on poikkeusolojen ja niihin verrattavissa olevien vakavien häiriöiden varalta turvata väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot ja niihin liittyvät tekniset järjestelmät”.

Varmuusvarastoinnista laissa todetaan yksiselitteisesti, että keskuksen tehtävänä on pitää varastoissa materiaaleja, jotka ovat väestön toimeentulon, talouselämän toiminnan, maanpuolustuksen ja Suomen kansainvälisten velvoitteiden vuoksi välttämättömiä.

Keskuksen tehtäviin ei kuulu yksin huolehtia koko yhteiskunnan huoltovarmuudesta. Se on säädetty eri ministeriöille, joista ”huoltovarmuuden kehittäminen ja varautumistoimien yhteensovittaminen kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle. Ministeriöt kehittävät huoltovarmuutta omalla toimialallaan”.

Hengityssuojaimet liittyvät olennaisesti terveydenhuoltoon. Se puolestaan on sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla.

Useiden HVK:n toimintaa tuntevien mukaan keskuksen toiminnassa on yksi perusvika. Yhteistoiminta julkisen ja yksityisen sektorin välillä ei toimi. Keskus teki virhearvioita, kun se ryhtyi yhteistyöhön Jylhän ja Sarmasteen kanssa.

Epäonnistuminen ei ollut ensimmäinen. Vuonna 2012 HVK myi raskasta polttoöljyä GT Trading-yhtiölle, joka jätti maksamatta 15 miljoonan euron laskun. Keskus ei ollut tarkastanut yhtiön luottotietoja.

Talouselämä ei ole suoraan arvostellut HVK:ta, mutta valtiolle viesti on lähtenyt. Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Pekka Lundmark ihmetteli Yleisradion haastattelussa valtion ja yksityisen teollisuuden kehnoa yhteistyötä.

”Ottakaa elinkeinoelämä mukaan kriisistä ulospääsemisen suunnitteluun. Meillä on paljon resursseja ja osaamista. Tähän mennessä olemme vielä olleet alihyödynnettyjä”, Lundmark sanoi.