Historiallinen veivaus Suomen politiikassa: Ei tullut uutta hallitusta – Tuli päivitetty Sipilän 1b -ministeristö
Vaikka hallitus ei eronnut, se antaa tiedonannon eduskunnalle, joka äänestää hallituksen luottamuksesta.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) säilytti pääministerin asemansa historiallisella tavalla. Hänestä tuli ensimmäinen rauhan ajan pääministeri, joka käytännössä muodostaa toisen enemmistöhallituksensa saman vaalikauden aikana.
Hallituskokoonpanoja on aiemminkin muutettu kesken vaalikauden vaihtamatta pääministeriä. Silloin on kuitenkin täydennetty hallitusta, vaihdettu enemmistöhallitus vähemmistöhallitukseksi tai päinvastoin.
Sipilä jatkaa saman enemmistöhallituksen pääministerinä, vaikka se välillä menetti poliittisen voimansa, kun keskusta ja kokoomus potkaisivat Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset oppositioon.
Pääministeri ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) kertoivat maanantaina 12. kesäkuuta, että luottamus perussuomalaisiin loppui edellisessä viikonvaihteessa. Syitä oli useita: puolueen vahvistunut maahanmuuttovastaisuus, EU-kriittisyys ja Halla-ahon aikomus osallistua hallituksen toimintaan etätyönä Brysselistä.
Sipilän ja hallituksen pelastivat perussuomalaisista irronneet kansanedustajat ja ministerit sekä eduskunnan entinen pääsihteeri Seppo Tiitinen.
Tiitinen opasti Sipilää ja uuteen eduskuntaryhmään siirtyneitä perussuomalaisia perustuslain tulkinnassa. Hallituksen ei tarvitse erota, jos sillä on eduskunnan enemmistön tuki eikä hallituksen kokoonpanoa tai ohjelmaa muuteta.
Perussuomalaisten hajaannuksen jälkeen Sipilä ilmoitti, että että hallituksessa jatkavat entiset ministerit eikä ohjelmaa tarkisteta. Ainoa muutos on se, että uuden vaihtoehdon ministeriryhmää johtaa Sampo Terho eikä Timo Soini.
Sipilä vältti normaalin neuvottelukierroksen, jossa hän olisi aluksi hallitustunnustelijana selvittänyt, mitkä puolueet ovat halukkaita osallistumaan hallitukseen. Uuden hallituksen muodostamiseen olisi kulunut aikaa noin viikko.
Hallitus ei ole muodollisesti uusi vaan päivitetty Sipilän 1b -ministeristö.
Vaikka Sipilän hallitus ei eronnut, hallitus antaa tiedonannon eduskunnalle. Tiedonannon käsittely päättyy äänestykseen hallituksen luottamuksesta.
Eduskunnan kokoonpano järkkyi tiistaina 13. kesäkuuta, kun 20 perussuomalaista kansanedustajaa perusti oman Uusi vaihtoehto -ryhmänsä (uv).
Siihen liittyivät kaikki perussuomalaisten viisi ministeriä: ulkoministeri Soini, puolustusministeri Jussi Niinistö, työministeri Jari Lindström, eurooppa-, urheilu- ja kulttuuriministeri Terho sekä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.
Sipilän 1b:llä on riittävä enemmistö eduskunnassa. Sillä on tukenaan vähintään 106 kansanedustajaa.
U-käännös oli ikävä yllätys ruotsalaiselle kansanpuolueelle ja kristillisdemokraateille.
Hallituksen ero oli tiistaina hyvin lähellä. Sipilä oli jo matkalla Naantalin Kultarantaan jättämään eronpyyntönsä presidentti Sauli Niinistölle. Hän kuitenkin kääntyi takaisin, kun matka-aikaa oli jäljellä muutama minuutti.
Sipilän u-käännös oli ikävä yllätys ruotsalaiselle kansanpuolueelle ja kristillisdemokraateille. Pääministeri oli ehtinyt valmistella pienpuolueiden ottamista hallitukseen perussuomalaisten tilalle.
Uusi vaihtoehto on eduskunnan viidenneksi suurin ryhmä. Se on suurempi kuin ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit yhteensä.
Perussuomalaisten hajoaminen voi aiheuttaa muutoksia eduskunnan johdossa. Puhemies Maria Lohela (uv) saattaa joutua luopumaan asemastaan. Kokoomuksesta tuli eduskunnan toiseksi suurin ryhmä, ja se voi vaatia puhemiehen paikkaa itselleen.
Myös sosiaalidemokraattien sijoitus parani yhdellä. Se on nyt kolmanneksi suurin eduskuntapuolue. Muutos tarkoittanee sitä, että Sdp:lle voi avautua toisen varapuhemiehen tehtävä. Vaihdokset puhemiehistöön tehtäneen vasta uusien valtiopäivien alussa helmikuussa.