Poliisijärjestöjen liitto vaatii: Poliisin saatava poistaa omat rikoksensa haalarikameran nauhoilta

”Kukaan ei ole velvollinen todistamaan itseään vastaan", sanoo Suomen Poliisijärjestöjen liiton järjestöpäällikkö Mika Nygård.
Aurora Rämö
Kotimaa 11.5.2017 07:30

Suomen Poliisijärjestöjen liitto vaatii, että poliisit saisivat poistaa haalarikameran nauhoilta itse tekemänsä rikkeet.

Poliisihallitus asetti lokakuussa 2016 työryhmän selvittämään, miten ja millä ehdoin poliisien haalariin voisi kiinnittää kameran. Tähän mennessä kamerat ovat olleen koekäytössä Helsingin poliisilaitoksella.

Työryhmän ainoa ulkopuolinen jäsen oli Suomen Poliisijärjestöjen liitton järjestöpäällikkö Mika Nygård.

Liitto vetosi jo loppuvuodesta 2015, että haalarikameroiden koekäyttöä lykätään, jotta ”oikeusturvakysymykset ja itsekriminointisuojaan liittyvät seikat” saadaan ratkaistua. Kokeilua jatkettiin.

Poliisihallituksen raportti valmistui huhtikuun lopussa. Sen mukaan kameroiden hyödyt ovat kiistattomat, jos niitä käytetään oikein.

Raportissa viitataan esimerkiksi Cambridgen yliopiston tutkimukseen, jossa selvisi, että nauhoittaminen vaikuttaa sekä poliisien että kansalaisten käytökseen. Valitukset poliisin toiminnasta vähenivät 93 prosenttia.

Raportin ilmestyttyä Mika Nygård kertoi itsekriminointisuojaa koskevista huolistaan Turun Sanomissa.

 

Suomen Poliisijärjestöjen liitton järjestöpäällikkö Mika Nygård, miksi poliisilla tulisi olla oikeus poistaa omia rikkeitään nauhoilta?

”Kukaan ei ole velvollinen todistamaan itseään vastaan. Itsekriminointisuoja koskee kaikkia ihmisiä, myös poliiseja.”

Ei kai itsekriminointisuoja kuitenkaan oikeuta tuhoamaan todisteita?

”Rikoksesta epäilty ei voi syyllistyä todisteiden hävittämiseen. Eihän ketään ole ikinä tuomittu oman rikoksensa todisteiden hävittämisestä.”

Eikö kameran ole tarkoitus tukea rikosten selvittämistä? Miksi tämä ei koske poliisin tekemiä rikoksia?

”Totta kai on tarkoitus tukea. Kyse on siitä, että on hyvin tarkkaan säädelty, missä kameralla saa kuvata. Yksityisellä alueella ei saa, se on sala­katselua. Jos poliisi unohtaa kameran hetkeksi päälle mennessään esimerkiksi taloyhtiön rappuun, olisi kohtuutonta, ettei hän saisi poistaa pätkää. Kenenkään yksityisyys ei siitä kärsi, kenenkään oikeuksia ei loukata.”

Poliisi on itse vastuussa siitä, miten ja milloin kameraa käyttää. Eikö hän ole vastuussa myös väärinkäytöstä?

”Kun on kiiretilanne, ei voida olettaa, että konstaapelin pitää jatkuvasti miettiä, saako tässä kuvata vai ei.”

Eikö ole muiden asia arvioi­da, mikä tilanne on milloinkin ollut? Eihän poliisikonstaapeli selvitä itse tekemiään rikoksia.

”Siinä mennään sen itsekriminointisuojan piiriin. Eihän rikollinenkaan ole velvollinen toimittamaan todistusmate­riaalia poliisille.”

Poliisi on virkavastuulla toimiva viranomainen.

”Itsekriminointisuoja koskee kaikkia ihmisiä. Ei sitä voi poissulkea poliisilta.”

Jos partiokaverilla on kamera, voiko hänkin poistaa rikettä koskevan materiaalin omalta nauhaltaan?

”Tähän en ota vielä kantaa. Siinähän on se, että jos se partiokaverikin on syyllistynyt johonkin. Rajanveto on tosi ongelmallista.”

Kameroiden on tarkoitus parantaa oikeusturvaa. Miten rikkeiden poistaminen nauhoilta nähdäksenne parantaa kansalaisten oikeusturvaa?

”Partiokaveri on se oikeusturva. Jos kansalainen väittää, että jotain rikollista on tapahtunut, niin partiokaveria kuullaan todistajana tutkinnassa. Kyllähän hän joutuu todistamaan sillä velvollisuudella, mikä todistajalla on.”

”Varmaan periaatteessa poliisi voi poistaa isompiakin rikkeitä nauhalta. Mutta poliisilla on moraali ja etiikka. Ja miksi poliisi ylipäätään kuvaisi omia rikollisia tekojaan?”

Ovatko tällaiset vaatimukset ja perustelut omiaan lisäämään luottamusta poliisin toimintaan?

”Poliisi tekee päätöksen ­siitä, mitä kuvaa ja mitä ei kuvaa. On aika luonnollista, että hän päättää myös sen, mikä mate­riaali menee eteenpäin.”

Poliisiosaston johtaja ei ymmärrä, miten itsekriminointisuoja liittyy asiaan.

Poliisihallituksen työryhmä käsitteli Nygårdin näkemyksiä, mutta raportissa ei oteta selkeää kantaa siihen, saako poliisi poistaa kuvaamaansa ja kuinka nopeasti:

”Kameroiden käytön tarkoituksena ei ole valvoa virkamiesten omaa toimintaa. Siihen ei ole perusteltua tarvetta, eikä lainmukaisia edellytyksiäkään. Sen sijaan kameroiden käytöllä voidaan yleisesti olettaa olevan myönteinen vaikutus yksittäisten poliisimiesten toimintaan ja käyttäytymiseen.”

Poliisihallitus päätyi pitämään nauhoitteita ”muistiotyyppisinä tallenteina”, ei siis asiakirjoina, jotka kuuluvat julkisuuslain piiriin.

”Menettelytavat kuvaamisen ja tallenteiden käsittelyn osalta ovat vakioituja, ja niiden tulee perustua loppukäyttäjän kannalta yksiselitteisiin ja selkeisiin normeihin.” 

Sisäministeriön poliisiosaston johtaja Kauko Aaltomaa puolestaan sanoo Suomen Kuvalehdelle, ettei ymmärrä, miten itsekriminointisuoja ylipäätään liittyy asiaan.

”En ymmärrä, miten voisi olla mahdollista, että poliisi kerää materiaalia ja sitten poistaa siitä itseään koskevaa materiaalia.”

Varsinaista esitystä haalarikameroista ei ole vielä tehty.

Keskustelu

En ymmärrä minäkään itsekriminointisuojaa tässä yhteydessä. Tuossahan on kyse itse asiassa aivan tavanomaisesta valvontakamerasta, joka nyt vain sattuu olemaan poliisin haalarissa kiinni. Valvontakameran tallenteita taas säädellään mm henkilötietolaissa sekä tässä tapauksessa myös on merkitystä lailla yksityisyyden suojasta työelämässä.

Tallenteilla on joku rekisterinpitäjä, joka vastaa tallenteiden käytöstä ja mm hävittämisestä. Ko rekisterinpitäjä tuskin on kyseinen kenttäpolisiili, jonka haalarissa kamera on kiinni.

Liiton tulkinnalla rekkakuskilla pitäisi myös olla oikeus poistaa raskauttavat merkinnät ajopiirturista.

Kyllä on itsekriminointisuoja nostettu oikein jakkaralle. On nuo sen verran paksua tuubaa että varmaan täytyy partiokaverinkin täsmentää kuvattua materiaalia. Nim. Paavon näkemys on kirkas ja selkeä.