Perustuslakivaliokunta näytti valtansa: kuntauudistus viivästyy reilusti

Kotimaa 18.6.2013 15:34

Eduskunnan perustuslakivaliokunta laittoi kuntauudistuksen aikataulut uusiksi kokouksessaan tiistaina 18. kesäkuuta. Käytännössä Kataisen hallituksen kuntauudistus viivästyy vakavasti: kunnat ratkovat kuntaliitoksia syksyllä 2014, jolloin seuraavat eduskuntavaalit alkavat jo lähestyä.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitus on runnonut sote- ja kuntauudistuksiaan eteenpäin voimalla kahden viime vuoden ajan. Vielä muutama viikko sitten näytti siltä, että perustuslakivaliokunta päätyisi kovan hallitus- ja oppositiopolitiikan näyttämöksi.

Hallitus antoi 23. toukokuuta perustuslakivaliokunnalle kuntarakennelain täydennysesityksen. Siinä pyrittiin antamaan uusi tulkinta kunnallisesta itsehallinnosta, jotta kuntarakennelakiesitys etenisi vauhdilla juuttumatta sote-uudistuksen sotkuihin.

Valiokunta kieltäytyi nyt antamassaan lausunnossa Kataisen hallituksen ohjeistuksista, samoin se kieltäytyi ottamasta minkäänlaista ennakkokantaa sote-uudistuksen ongelmalliseen vastuukuntamalliin. Oikeusoppineiden mukaan malli saattaa olla jopa perustuslain vastainen.

Hallituksen ongelma on, että sote-järjestämislaki tulee eduskunnan käsittelyyn todennäköisesti vasta ensi keväänä. Nyt perustuslakivaliokunta edellyttää lausunnossaan, että kunnille tulee antaa vähintäänkin puoli vuotta aikaa liitosselvitysten tekemiseen sen jälkeen, kun sote-laki on hyväksytty eduskunnassa.

Alun perin kuntien piti tehdä kuntaliitosesitykset 1. huhtikuuta 2014 mennessä. Sittemmin takaraja on siirretty 1. heinäkuuta 2014 asti. Nyt aikataulu venynee vielä tästäkin.

Jos sote-laki käsitellään maalis-huhtikuussa 2014 eduskunnassa, kuntien liitosratkaisujen takaraja asettunee syys-lokakuulle. Asiantuntijat tosin veikkaavat, että sote-järjestämislain eduskuntakäsittelystä tulee oleellisesti vaikeampi kuin kuntarakennelain käsittelystä, ja lain hyväksyminen saattaa venyä kesän 2014 korville. Silloin kuntien liitosratkaisuilla olisi aikaa vuoden 2014 loppuun.

Uudistuksen aikataulu ei heitä ainoastaan peräpäästä. Tähän asti hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) johtama valtiovarainministeriön kuntaosasto on painottanut, että kuntien tulee ilmoittaa 30.11.2013 mennessä, keiden kuntien kanssa kuntaliitosta selvitetään. 

Nyt tämänkin aikataulu vesittyy kuntaosaston oman lisälausunnon takia. Kuntaosasto on pyrkinyt ajamaan kuntarakennelakia niin vauhdilla voimaan, että omassa lausunnossaan perustuslakivaliokunnalle kuntaosasto toteaa, että ilmoitusvelvollisuus ei olekaan ”sitova”. Tällä lausunnolla perustuslakivaliokunnan toivottiin pitävän nykyiset määräajat voimassa.

Toisin kävi. Nyt auki saattavat olla sekä ilmoitusvelvollisuuden takaraja että kuntien kuntaliitosratkaisut. Avoinna on myös sote-järjestämislaki.

Perustuslakivaliokunta ei ollut lausunnossaan yksituumainen. Lausunnosta jätettiin kolme eriävää mielipidettä, joista kaksi hallituspuolueiden kokoomuksen ja Sdp:n sisältä koskien kuntaliitosselvitysten määräajan siirtymistä. Osa valiokuntaan kuuluvista kokoomuslaisista ja demareista ei olisi halunnut pidentää määräaikaa puolella vuodella.

Keskustan ja perussuomalaisten edustajat puolestaan vaativat eriävässä mielipiteessään, että kuntarakennelaki tulisi säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä, koska laissa kajotaan oleellisesti kunnalliseen itsehallintoon.

Saldo on kova: Kataisen hallituksen kärkihankkeen aikataulut uusiksi, kolme eriävää mielipidettä ja kuntakentällä jatkuva epävarmuus siitä, mitä sote-järjestämislaki tuo tullessaan. Voittiko kukaan? Suomen Kuvalehden kuulemien lainoppineiden mukaan voittaja taisi olla perustuslakivaliokunta.

”Ilmeisen kovan painostuksen ja ohjeistamisenkaan alla se ei taipunut”, sanoo asiantuntija, joka ei halua nimeään julkisuuteen.

Samansuuntaisen arvion antaa kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan jäsen Tapani Tölli (kesk). Hänen mukaansa valiokuntakäsittely vahvisti ainakin sen, että valiokunta säilytti riippumattomuutensa.

”Vaikka jätimme perustellusti eriävän mielipiteen, valiokunnan arvovalta ei mennyt tässä prosessissa. Kiitos siitä kuuluu puheenjohtaja Johannes Koskiselle (sd). Hän ei antanut valiokuntakäsittelystä muodostua poliittista pelikenttää”, Tölli sanoo.

Riippumattomuudestaan perustuslakivaliokunta kertoo jotakin oleellista myös hallintovaliokunnalle antamansa lausunnon loppusanoissa. Kuntauudistus ei saa prosessina tyylipisteitä. Näin perustuslakivaliokunta lausuu:

”Kuntarakenneuudistus on erittäin merkittävä ja kauaskantoinen lainsäädäntöhanke. Yhdessä eräiden muiden valmistelevana olevien hankkeiden (kuntalain kokonaisuudistus, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, kuntien tehtävien arviointi, metropolialueen selvitys) kanssa se muodostaa julkisen vallan organisoinnin ja käytön kannalta poikkeuksellisen merkittävän kokonaisuuden. Tähän nähden perustuslakivaliokunta pitää hankkeiden sekä ajallisesti että asiallisesti heikosti koordinoitua valmistelutapaa valitettavana. Näin laajan ja merkittävän asiakokonaisuuden valmistelun tulisi valiokunnan mielestä kestävien  lainvalmisteluperiaatteiden mukaisesti tapahtua kiirehtimättä ja laajapohjaisesti esimerkiksi parlamentaarisessa komiteassa.”

Perustuslakivaliokunnan lausunto menee hallintovaliokunnan käsittelyyn. Se antaa mietintönsä kuntarakennelakiesityksestä viimeistään keskiviikkona 19. kesäkuuta.

Lisää aiheesta PolKom.fi-blogissa: Kuntauudistus: Sopu särkyi, arvovalta säilyi.