Paskavedet järviin, löyhkäävät meriuimalat kiinni – Suomea ei brändätty puhtaalla vedellä 50 vuotta sitten

Puhtaasta juomavedestä on tullut itsestäänselvyys. Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt voivat uhata vesijohtoverkkoa.
Kotimaa 3.10.2017 14:12

Silvolan vedenottamo Vantaanjoen rannalla joulukuussa 2008. © Jussi Nukari / Lehtikuva

Järvet juotaviksi, linjasi maabrändivaltuuskunta vuonna 2010. Turisteille mainostetaan pääkaupungin rantasaunoja, merikylpylä on vuoden matkailuinnovaatio.

Puhdas vesi, siitä Suomi tunnetaan!

Viidenkymmenen vuoden takaista Helsinkiä olisi tuskin voinut markkinoida meriuimalalla, jossa polskitaan kauppatorin kupeessa.

Oikeastaan se oli mahdotonta. Lajinsa viimeinen oli suljettu saastuneen veden vuoksi vuonna 1959.

Vuosisadan alussa kaupungin lahdet ja rannat olivat muuttuneet pahanhajuisiksi lietelaareiksi, joissa jätteet mätänivät ja kuplivat päästäen ilmaan etovia höyryjä.  

Jo 1800-luvun lopulla Eteläsataman vedestä oli tullut kuin paksua velliä. Sitä peitti vihreä, lilluva kalvo. Sataman laineisiin olisi haluttu kutsua valtaapitäviä kylpemään, jotta he olisivat nähneet, mistä oli kyse.

 

Suomen isot kaupungit olivat hyvin eurooppalaisia 1800-luvun lopulla. Vesihuolto oli  kehittymätöntä.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.