Pakolaiset työllistävät yhä enemmän vartijoita – laskun maksaa valtio

Kunta, SPR tai Maahanmuuttovirasto päättää turvallisuustasosta.

ISS
Teksti
Mikko Niemelä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Turvapaikanhakijat työllistävät turvallisuusalaa yhä enemmän. Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos huolehtivat virkavelvoitteistaan, mutta kasvavan pakolaismäärän myötä myös yksityisille turvapalveluille on enemmän kysyntää.

Poliisihallituksen tietojen mukaan vartijakortteja on myönnetty huhtikuun 2015 tietojen mukaan noin 15 600. Määrä on kasvanut noin 1 500:lla viidessä vuodessa. Poliisihallituksen tietojen mukaan kaikki eivät kuitenkaan tee vartijan töitä. Arvio on, että noin 10 000 työllistää itsensä vartijana.

Pakolaiskriisistä seurannut vartijakysyntä ei näy vielä tilastoissa. Poliisihallituksen lupahallintoyksikön turvallisuusalan valvonnassa työskentelevä ylikomisario Ari Pulliainen kuitenkin sanoo, että turvallisuusalan yritysten lupahakemusten perusteluissa näkyy jo pakolaiskriisi.

”Muutamat yrityshakijat ovat kiirehtineet lupia hakemuksissa vedoten siihen, että töitä olisi tarjolla liittyen tähän pakolaiskriisin.”

Vartijan on aina työskenneltävä rekisteröidyssä yrityksessä tai hänen on perustettava oma yritys, jonka luvan myöntää poliisihallitus.

Vakituinen vartijakortti on voimassa viisi vuotta. Kortin myöntää poliisi. Koulutuksen voi suorittaa esimerkiksi oppisopimuskoulutuksena.

 

Vartijoiden tarpeen arvioi aina tilaaja, joko kunta, Suomen Punainen Risti (SPR) tai Maahanmuuttovirasto. Kulut maksetaan valtion budjetista.

Pakolaisvirroista aiheutuvat seuraukset ovat tulleet kaikille yllättäen, myös turva-alan ammattilaisille. Suomeen on saapunut syyskuun loppuun mennessä yli 17 000 turvapaikanhakijaa.

Turvallisuuspalveluja myyvän ISS:n palvelujohtaja Mikko Leinonen sanoo, että kysyntää vartijoille on ollut enemmän esimerkiksi Tornioon, minkä kautta iso osa turvapaikanhakijoista saapuu Suomeen.

”Täytyy pystyä resursoimaan joustavasti, koska emme voi tietää tarvitaanko vartijoita kuukaudeksi, vuodeksi vai pidemmäksi aikaa”, Leinonen sanoo.

Kunnat, SPR ja Maahanmuuttovirasto kilpailuttavat turvayrityksiä, joista suurimmat ovat ISS, Turvatiimi, Securitas ja G4S. Alalla toimii myös kymmeniä pienempiä yrityksiä.

ISS:n Leinosen mukaan ISS sopeuttaa tilannetta niin, että vastaanottokeskuksiin työllistetään kokeneita vartijoita, joilla voi olla myös kansainvälistä kokemusta esimerkiksi rauhanturvajoukoista.

”Tilaajat määrittelevät sen, kuinka monta vartijaa ja mihin aikaan päivästä heitä tarvitaan.”

Leinonen sanoo, ettei ISS ole arvioinut paljonko vartijoita tarvitaan lisää, jos pakolaiskriisi jatkuu vuosia.

”Nyt on ilmassa paljon kysymysmerkkejä. Sekin vaikuttaa turvajärjestelyihin, että majoitetaanko turvapaikanhakijat kouluun, vanhaan sairaalaan vai vastaanottokeskukseen. Määrien arvioiminen on haastavaa.”

 

Hallituksen budjetit ovat menneet ja menevät uusiksi turvapaikanhakijoiden määrän kasvettua ja kasvaessa. Sisäministeriö on budjetoinut tälle vuodelle 84 miljoonaa ja ensi vuodelle 105 miljoonaa euroa, kertoo kansliapäällikkö Päivi Nerg.

Budjetti on laskettu 15 000 turvapaikanhakijan mukaan. Lisää rahaa tarvitaan, sillä turvapaikanhakijoita tulee Suomeen uuden arvion mukaan 50 000.

Sisäministeriön lisäksi myös työ- ja elinkeinoministeriö ja opetusministeriö budjetoivat turvapaikanhakijoista aiheutuvia kustannuksia.

Tällä hetkellä turvapaikanhakijoita on sijoitettu Helsingistä Itä-Lapin Kemijärvelle asti.