Pakkopalautukset: Helsingin poliisilla on salamyhkäinen ilmasilta Afganistaniin – ja muualle

Pakit saaneita turvapaikanhakijoita lennätetään miljoonien eurojen hintaisella lentosirkuksella myös vaarallisina pidetyille kentille.

Afganistan
Teksti
Jyri Raivio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Helsinki-Vantaalta lennätettiin myöhään maanantai-iltana 3. huhtikuuta Afganistanin Kabuliin kymmenen kielteisen oleskelulupapäätöksen saanutta turvapaikanhakijaa.

Koneessa oli sisäministeriön tiedotteen mukaan mukana myös lääkäri sekä yhdenvertaisuusvaltuutetun ja EU:n raja- ja merivartioviraston Frontexin tarkkailija eli siis yhteensä 13 matkustajaa.

Lento tehtiin todennäköisesti vähintään 150-paikkaisella tilauslentokoneella.

Sen junaili julkinen hallintoviranomainen eli Helsingin poliisilaitos ja sen maksoivat veronmaksajat, tässä nimenomaisessa tapauksessa tosin Frontexin kautta.

Lennon operoinut yhtiö pidetään kuitenkin salassa.

Samoin mistään ei löydy tietoa siitä, kuinka paljon lento maksoi eli kuinka paljon Frontex siitä Suomelle hyvitti.

Salailu tuskin voi johtua poliisin operatiiviseen toimintaan liittyvistä syistä. Sen syvemmät syyt jäävät kysyjälle epäselviksi.

 

EU:ta koetteleva pakolaiskriisi on synnyttänyt laajan tilauslentobisneksen alalajin.

Yksin Suomesta lähti viime vuonna 30 tällaista lentoa.

Niistä 17 suuntautui Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario Liisa Lintuluodon mukaan Irakiin. Lisäksi lennettiin Kosovoon, Albania/Kosovoon, Serbiaan, Espanjaan, Saksaan, Albaniaan ja Afganistaniin.

Tänä vuonna lentoja on ollut maanantainen mukaan lukien kuusi. Niistä kolmen määränpäänä oli Afganistan, kahden Kosovo ja yhden Pakistan.

Tämänvuotisten lentojen määrää on vielä mahdoton arvioida. Se riippuu Lintuluodon mukaan maastapoistamispäätösten määrästä ja siitä, kuinka iso osa tästä määrästä saa oikeuskäsittelyjen jälkeen lain voiman.

Läheskään kaikkia kielteisen päätöksen saaneita ei viedä maasta pakolla. Ministeriön mukaan Afganistaniin palaa joka viikko noin sata pakit saanutta hakijaa, iso osa heistä siis vapaaehtoisesti.

”Meillä ei ole tällaisia tietoja.”

Palautuslentojen taloudellisia yksityiskohtia ympäröi suuri salaperäisyys.

Ylikomisario Liisa Lintuluodon mukaan Frontex korvaa kaikki Afganistaniin tehtävät lennot. Se korvasi myös jo viime vuonna osan palautuslennoista Irakiin.

Summista eli esimerkiksi yhden Afganistanin-lennon hinnasta Lintuluoto kehottaa kysymään Poliisihallituksesta.

”Meillä ei ole tällaisia tietoja. Helsingin poliisilaitos on hoitanut näitä itsenäisesti”, Poliisihallituksen viestinnästä kerrotaan.

Totta kai tällaiset tiedot ovat olemassa, euron tarkkuudella. Niitä ei vain haluta kertoa.

Kyse on isoista rahoista, ja jo EU:n sääntöjen mukaan lennot on kilpailutettava.

Lintuluodon mukaan lentoyhtiöiden valinnat tehdään tapauskohtaisesti, eikä hän kommentoi niiden tuloksia eli sitä, keiden kyydissä kielteisen päätöksen saaneet turvapaikan hakijat maasta poistetaan.

No comment kattaa myös kysymyksen, onko kansallinen lentoyhtiö Finnair tässä mukana.

 

Vuonna 2016 iso toimija Suomen palautuslentojen markkinoilla oli puolalainen tilauslentoyhtiö Enter Air. Se lensi ainakin Bagdadiin.

Vuosi sitten talvella poliisin tiedotuslinja ei ollut ihan yhtä tiukka kuin nyt. Silloin kerrottiin yhden Irakin-lennon hinnaksi 150 000–200 000 euroa.

”En kommentoi”, sanoo Lintuluoto nyt.

Hän kommentoi niukasti myös sitä, miksi varmasti vähintään 150-paikkainen kone lähetettiin Kabuliin kyydissään vain kourallinen matkustajia.

”Palautettavien määrä suhteutetaan saattajien määrään. Useinkin tapahtuu niin, että maasta poistettavia jää ennakkosuunnitelmista määristä poiketen pois lennolta esimerkiksi viime hetken täytäntöönpanokieltojen takia”, Lintuluoto sanoo sähköpostitse.

Niin ilmeisesti kävi myös viime 3. huhtikuuta.

Poliisi oli valmistautunut viemään Kabulin-koneeseen myös Asikkalan vastaanottokeskuksessa asuneen perheen. Karkotus kuitenkin keskeytettiin, kun huomattiin, että perheen valitusprosessi oli kesken eikä karkotukselle näin ollut laillista perustetta.

Vaikka niin ei olisi käynytkään, kello 23.20 maanantai-iltana kohti Kabulia startanneessa koneessa olisi ollut vain parikymmentä matkustajaa. Se vaikuttaa todelliselta tuhlaukselta, vaikka viulujen maksaja onkin Frontex.

Outo on myös Lintuluodon selitys, jonka mukaan palautettavien määrä suhteutetaan saattajien määrään. Luulisi asian olevan pikemminkin päinvastoin.

Kabuliin tekee reittilentoja enää kaksi isoa yhtiötä.

Afganistan ja Irak kuuluvat yhä kriisialueisiin, joille lentäminen siviilikoneilla on arvioitu hyvin riskialttiiksi.

Kolme isoa ilmailumaata eli Yhdysvallat, Ranska ja Britannia kieltävät siviilikoneitaan laskeutumasta Afganistanin ilmatilassa alle lentopinnan 240 eli 8 000 metrin. Raja määräytyy olalta laukaistavien ns. Manpad-ilmatorjuntaohjusten kantomatkan perusteella.

Afganistanissa uskotaan olevan runsaasti tällaisia aseita. Lisäksi alituisena uhkana lähestymisen ja lentoonlähdön yhteydessä on kevyiden aseiden tulitus.

Palautuslentojen järjestäjiä tämä ei huoleta, ei vaikka kyse on myös saattajien työturvallisuudesta.

Lintuluodon mukaan Helsingin poliisissa luotetaan siihen, että lentoyhtiöt noudattavat kansainvälisiä lentoturvallisuussäännöksiä.

”Näihin kohdemaihin lentää useita lentoyhtiöitä reittilennoilla, joten turvallisuusasiat huolestuttavat yhtä paljon kuin normaaleilla reittilennoillakin.”

Tämä pitää paikkansa. Kabuliin lentää kaksi isoa yhtiötä, turkkilainen Turkish Airlines ja Arabiemiraattien Emirates. Kaikki muut ovat arvioineet joko riskin liian suuriksi tai kaupallisen potentiaalin liian pieneksi.

Toisaalta on toki ymmärrettävää, etteivät Suomen viranomaiset voi hevin myöntää olevansa huolissaan Kabulin-lentojen turvallisuudesta. Kabulhan on kielteisten turvapaikkapäätösten yhteydessä todettu turvalliseksi paikaksi, johon ihmisiä voidaan palauttaa.