Pääkaupunki pelkää sotea
Hallitus kehottaa maakuntia hoitamaan suunnitellut säästöt. Helsinkiläispoliitikkojen mukaan tavoite on mahdoton.
Hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen tärkeät päätökset lähestyvät. Valinnanvapautta koskeva lakiesitys tuotiin eduskuntaan 8. maaliskuuta.
Myös vastustajien rivit vahvistuvat loppusuoralla. Näkyvin arvostelija on ollut Helsingin kokoomuslainen pormestari Jan Vapaavuori. Useita eri puolueita edustavat helsinkiläiset kuntapoliitikot hyökkäsivät uudistusta vastaan Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa 7. maaliskuuta. He arvioivat, että se tuo Uudellemaalle mittavan säästötarpeen.
”Kasvavat muuttovoittoalueet olisivat häviäjiä. Suurimpia häviäjiä ovat helsinkiläiset ja muiden isojen kaupunkien asukkaat”, poliitikot kirjoittivat.
Maan hallituksen edustajat ovat kiistäneet huolen. Kuntaministeri Anu Vehviläisen (kesk) erityisavustaja Matias Hilden on esitellyt sosiaalisessa mediassa taulukkoa, jonka mukaan Uudellemaalle olisi tulossa hieman nykyistä enemmän rahaa soteen.
Yksi mielipidekirjoituksen allekirjoittajista, Helsingin kaupunginhallituksen jäsen Terhi Koulumies (kok) ei hyväksy hallituksen perusteluja. Hänen mukaansa kuntien nykyisiin sosiaali- ja terveyskuluihin perustuva laskelma on harhaanjohtava, koska siitä puuttuu tuleva säästötavoite ja maakuntauudistuksen aiheuttamat kustannukset. Jälkimmäisestä pelkästään Helsingin osuus on noin 100 miljoonaa euroa.
”Sellaisen summan säästäminen normaalina toiminnan tehostamisena on epärealistista. Summa vastaa suuruudeltaan koko Helsingin terveysasemaverkostoa.”
Sipilän hallituksen sote-uudistuksen pohjana on kestävyysvajeen kolmen miljardin euron pienentämistavoite vuoteen 2030 mennessä. Kolmannes potista kohdistuu asukasluvultaan suurelle Uudellemaalle.
Espoon kaupungin talous- ja hallintojohtaja Markus Syrjäsen marraskuussa 2017 julkaistut laskelmat valottavat pääkaupunkiseudun huolta. Pähkinänkuoressa Syrjäsen viesti on se, että valtion haluamien säästöjen saavuttaminen juuri Uudellamaalla on vaikeampaa kuin monissa muissa maakunnissa.
Alueella on kokonsa ja yhteistyökuvioittensa puolesta kustannusetuja, joita monille muille alueille syntyy vasta uudistuksen myötä. Syrjänen viittaa alueen kuntien yhteistyöhön esimerkiksi tukipalveluissa ja hankinnoissa.
Uudenmaan muutosjohtaja Markus Sovala epäilee hänkin säästötavoitetta.
”Miljardi euroa säästöjä Uudeltamaalta ei ole realistista”, hän totesi Verkkouutisille.
Sekä Syrjänen että Sovala ovat esittäneet, että Uudenmaan osalta rahoitussuunnitelmaan pitäisi tehdä muutoksia eduskuntakäsittelyn aikana. Maakuntien rahoitusta koskeva laki on määrä hyväksyä kesällä samaan aikaan valinnanvapauden kanssa.
Hallitus ei ole innokas muuttamaan suunnitelmiaan. Joitain muutoksia saattaa tulla yksityiskohtiin kuten siihen, miten väkiluvun kasvu huomioidaan uudistuksen taitekohdassa.
Hallituksen viesti maakuntiin ja tuleville maakuntavaltuutetuille on tässä: hoitakaa taloutta niin, että hallituksen haluamat säästöt toteutuvat.
”Jos kustannusten kasvun hillintä onnistuu Uudellamaalla, sitten se onnistuu koko maassa ja päinvastoin”, sanoo kuntaministerin erityisavustaja Hilden.
Valtiolla on uudistuksen toteutuessa kiristysruuvi sotemenoihin, sillä maakunnille ei ainakaan näillä näkymin ole tulossa oikeutta kerätä veroja. Ihmisiä ei voi kuitenkaan jättää hoitamatta. Entä jos maakunnan rahat loppuvat kesken?
Suunnitellun lainsäädännön mukaan valtio voisi myöntää rahapulaan joutuneelle maakunnalle lyhytaikaista lainaa tai valtiontakauksen. Pidempikestoisiin ongelmiin voisi saada valtionavustusta.
Jos uudistus toteutuu, jatkossa valtiovarainministeriössä nähtäneen karvalakkilähetystöjä anomassa resursseja omiin maakuntiinsa.
Viime kädessä maakunta voi joutua arviointimenettelyyn, jos se tekee alijäämää kaksi tilikautta peräkkäin. Menettelyn seurauksena maakunta saatetaan liittää toiseen maakuntaan.