Isot syövät pieniä
Suuret kaupungit imevät väestöä myös keskisuurista kaupungeista.
Maaseudun ja kaupunkien välinen vastakkainasettelu kärjistyy. Suomessa on hyvin erilaisia alueellisia tarpeita. Kasvukeskukset ja haja-asutusalueet joutuvat taistelemaan samoista resursseista.
Asetelma on hankala järjestelmälle. Esimerkiksi sote- ja maakuntauudistuksen ongelmana on, kuinka pystytään samaan aikaan huomioimaan sekä kasvukeskukset että muuttotappioista kärsivät alueet. Pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuutetut ovat vaatineet uudistuksen perumista, koska nykymuodossaan se vahingoittaisi kasvavien kaupunkien taloutta.
Suomen pinta-alasta 95 prosenttia on maaseutua, mutta ihmisistä noin 70 prosenttia asuu kaupunkialueilla. Muuttotappioalueilla tulevaisuusnäkymät ovat heikot, koska väki vanhenee ja palveluja karsitaan entisestään.
Ihmisten lisäksi taloudellinen toimeliaisuus pakkautuu kasvukeskuksiin. Kymmenen suurimman seutukunnan osuus Suomen kansantuotteesta oli jo 68 prosenttia vuonna 2013. Pelkästään Helsingin seutu tuotti yli 36 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Maaseudulla on edelleen merkittävä rooli Suomen taloudessa.
”Maaseudulta lähtee ainakin neljä koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta tärkeää arvoketjua: elintarviketalous, metsätalous, kaivannaistalous ja matkailu”, kirjoittaa agronomi Esa Härmälä tuoreessa Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisemassa kaupungistumisraportissa.
MTK:n puheenjohtajana toiminut Härmälä on huolestunut pikkukaupunkien tulevaisuudesta. Suurten kaupunkien kasvu ei nimittäin tule enää maaseudulta, vaan pienistä ja keskisuurista kaupungeista.
”Yhteiskunnallisena tavoitteena tulee pitää sitä, että kasvu kohdistuu Suomessa yliopistokaupunkeja laajempaan kaupunkien ja kuntien joukkoon”, Härmälä kirjoittaa.
Härmälän toiveen toteuttaminen vaatisi suuria poliittisia ponnistuksia, koska voimakkain kasvu on jo nyt keskittynyt alle kymmeneen kaupunkiin.
Raportin toinen kirjoittaja, tietokirjailija Osmo Soininvaara (vihr), on näkemyksiltään Härmälää urbaanimpi. Hänen mielestään Suomi ei saa kuitenkaan ajautua tilanteeseen, jossa meillä on vain yksi menestyvä kaupunkikeskus.
”Ainoastaan yksi kasvava alue on riski, ja se kehitys pitää estää. Mutta ei pidä estää sabotoimalla sitä kehitystä, mikä toimii”, hän sanoi raportin julkaisun yhteydessä.
Hän lisäisi nopeasti kasvavien yliopistokaupunkien asuntotuotantoa tuntuvasti ja parantaisi rautatieyhteyksiä yliopistokaupunkien välillä.
”Jotta Suomessa olisi jatkossa monta menestyvää yliopistokaupunkia, on yliopistot saatava verkottumaan nykyistä paremmin keskenään”, Soininvaara visioi.
Nuoret osaajat viihtyvät suurissa kaupungeissa. Lähes puolet akateemisen loppututkinnon suorittaneista 25–34-vuotiaista asui Helsingin seudulla vuonna 2016.
Urbaani elämäntapa ei silti ole kaikkien mieleen. Vaikka suurin osa suomalaisista asuu kaupunkialueilla, työ- ja elinkeinoministeriön teettämän Maaseutubarometrin mukaan vain 40 prosenttia suomalaisista mieltää itsensä kaupunkilaisiksi. Yli kolmanneksella suomalaisista on kaksoisidentiteetti. He kokevat olevansa sekä kaupunkilaisia että maalaisia.