No jopas: Sipilän hallitus lupaa kaikille verohelpotuksia - velkaantuminen kuitenkin kasvaa
Talouspolitiikan isot linjat pitävät: maailmantalouden elpymisestä ei ole apua.
Kilpailukykysopimuksen varaan lasketaan paljon, kun mietitään suomalaisten ostovoimaa. Tämä kävi selväksi, kun valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) esitteli valtiovarainministeriön (VM) ehdotusta vuoden 2017 tuloista ja menoista.
Valtiovarainministeriö arvioi, että sopimuksen ja siihen liitettyjen veroratkaisujen yhteisvaikutus keventää palkansaajan verotusta noin 0,5 prosenttiyksiköllä.
Juha Sipilän (kesk) hallitus on jo aiemmin ilmoittanut, että mikäli kiky-sopimuksen kattavuus ylittää 85 prosenttia, verotus kevenee 415 miljoonaa eurolla. Pienituloisimpien palkansaajien maksurasitukseen ja eläkkeensaajien verotukseen tehdään tällöin 130 miljoonan euron kevennys.
Kilpailukykysopimuksen piiriin voi tulla myös lisää ammattiliittoja. Jos sopimuksen kattavuus paranee 90 prosenttiin, verotus kevenee hallituksen aiemman ilmoituksen mukaisesti 515 miljoonalla eurolla.
Kokonaisuudessaan VM ehdottaa ensi vuoden budjetin loppusummaksi 55,2 miljardia euroa. Se on 0,8 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa.
Budjetin loppusummaa nostavat muun muassa yleinen kustannuskehitys, panostukset kärkihankkeisiin, kilpailukykysopimuksen vaikutukset, veronkevennyksistä aiheutuvat kompensaatiot kunnille sekä valtion eläkemenojen kasvu.
Myös Sipilän hallituksen talouspolitiikan isot linjat pitävät. Hallitus leikkaa neljällä miljardilla hallituskauden aikana. Suurin syy talousongelmiin on maailmantalouden hidas elpyminen, joka vaikuttaa myös Suomen tilanteeseen ratkaisevasti.
Työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut, ja valtion kassasta kuluu jatkuvasti noin viisi miljardia euroa työttömyysmenoihin.
Valtiovarainministeriön budjettiesitys onkin noin 5,9 miljardia euroa alijäämäinen. Valtionvelka nouse vuonna 2017 arviolta yhteensä 111 miljardiin euroon. Nyt se on noin 105 miljardia euroa.
Valtiontalouden tuloiksi arvioidaan 49,2 miljardia euroa, josta 41,6 miljardia euroa on verotuloja.
Maahanmuutosta aiheutuvien menojen arviota Sipilän hallitus aikoo tarkistaa budjettiriiheen mennessä elo–syyskuussa. Menot ovat arviolta samaa luokkaa kuin vuonna 2016.
Määrärahojen jaossa on myös useita muutoksia vuonna 2017. Vuonna 2017 aloitetaan myös viisi uutta liikennehanketta. Esimerkiksi perusväylänpidon lisärahoitus korjausvelan vähentämiseen kasvaa 100 miljoonalla eurolla.
Korkeakouluopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamiseen ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamiseen sekä nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseen kohdennetaan noin 40 miljoonan euron lisärahoitus.