Näin italialainen mies altisti Suomessa 1 900 ihmistä tuhkarokolle – ”Täällä on tällainen kummallinen ihottumatapaus”

Suomen Kuvalehti selvitti, miten kaikki tapahtui kesällä 2017. Onneksi tuhkarokko puhkesi Itä-Savossa.

epidemiat
Teksti
Essi Salonen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Infektioylilääkäri Sakari Vuorinen oli juuri aloittanut työvuoronsa Savonlinnan keskussairaalassa, kun puhelin soi. Se oli päivystyspoliklinikalta.

”Täällä on tällainen kummallinen ihottumatapaus. Tulisitko Sakari katsomaan?”

Vuorinen kiirehti poliklinikalle ja näki nuoren miehen, jonka ihoa peitti punainen ihottuma. Hän kysyi potilaan ensimmäisenä tavanneelta päivystäjältä, oliko tämä koskaan nähnyt tuhkarokkoa. Ei ollut.

”Väitän, että valtaosa Suomen infektiolääkäreistä ei ole eläissään nähnyt tuhkarokkoa. Minä olen ja olen myös sairastanut sen. Kuten ovat sairastaneet monet muutkin ikäiseni, yli viisikymppiset”, Itä-Savon sairaanhoitopiirin, Sosterin infektioylilääkäri Vuorinen sanoo.

Nuori mies oli ulkomaalainen, Italiasta. Hän oli maannut tunteja vuoteella sairaalan ensimmäisen kerroksen nopean päivystyksen osastolla. Vain verho erotti hänet viereisen vuoteen potilaasta.

Nuorukainen tunsi itsensä hyvin väsyneeksi. Hänellä oli kuumetta. Silmät eivät sietäneet valoa.

Sakari Vuorinen arvioi, että potilas tarvitsi sairaalahoitoa ja määräsi tämän siirrettäväksi sisätautiosastolle. Oli torstai 22. kesäkuuta 2017, juhannusaaton aatto.

SK-video: Kesän 2017 tuhkarokkoepidemia. Grafiikka ja toteutus: Hannu Kyyriäinen.

 

Italialaismies oli saapunut Itä-Karjalan kansanopistolle 11. kesäkuuta 2017. Hän oli matkustanut Milanosta Punkaharjulle, Vaahersalon saaressa järjestetylle kansainväliselle työleirille. Leirillä siistittiin ympäristöä ja tehtiin maalaustöitä. Tutustuttiin suomalaiseen kulttuuriin.

Kaikkiaan parisataa nuorta seitsemästä eri maasta oli samaan aikaan opistolla kesäkursseilla. Työleiriläisiä oli kymmenkunta. Nuoret asuivat yhteismajoituksissa ja ruokailivat opiston ruokasalissa.

Italialainen oli ehtinyt olla leirillä vajaan viikon, kun hänelle nousi kuume. Pian alkoivat hengitysoireet, seuraavaksi tuli ihottuma. Oli lähdettävä sairaalaan.

Päivystyspoliklinikalla nuorukainen kertoi Sakari Vuoriselle, että hänet on rokotettu kahdesti MPR-rokotteella tuhkarokkoa vastaan. Oireet viittasivat selvästi tuhkarokkoon, mutta koska rokotukset olivat kunnossa, Vuorinen arvioi, että tartunta olisi epätodennäköinen. Olisiko sittenkin kyse lievemmästä taudista, enteroviruksen aiheuttamasta enterorokosta?

Keskussairaalassa nuorukaiselta otettiin nielunäyte ja seerumitesti. Juhannusviikonloppu oli kuitenkin alkamassa, joten näytteet jäivät neljäksi päiväksi odottamaan keskussairaalan. Vasta maanantaina 26. kesäkuuta ne lähtivät postissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laboratorioon Helsinkiin.

Itä-Karjalan kansanopisto sijaitsee Vaahersalon saaressa Punkaharjulla.
Itä-Karjalan kansanopisto sijaitsee Vaahersalon saaressa Punkaharjulla. © Sampo Luukkainen

 

Tuhkarokko on palannut voimalla Eurooppaan. Epidemia on jyllännyt pian vuoden. Tartuntoja on tavattu tänä vuonna Latviaa, Norjaa, Maltaa ja Liechtensteinia lukuun ottamatta kaikissa maissa. Yli 13 000 ihmistä on sairastunut tuhkarokkoon eli morbilliin.

Pahin tilanne on Romaniassa, jossa tuhkarokkoon on sairastunut tänä vuonna yli 7 000 ihmistä ja kuollut 22. Sieltä tauti on kulkenut naapuriin, Italiaan, jossa noin 4 400 ihmistä on sairastunut. Heistä noin 40 prosenttia on joutunut sairaalahoitoon. Kolme on kuollut. Kaikkiaan tauti on tappanut Euroopassa tänä vuonna 30 ihmistä.

Paramyksoviruksen aiheuttama tuhkarokko on vaarallinen, koska se aiheuttaa ihmiselle yleisinfektion. Se heikentää koko immuunijärjestelmää, jolloin sairastunut altistuu muillekin tulehduksille.

Erityisen vaarallinen tuhkarokko on vauvoille ja immuunipuutteesta kärsiville. Se on vaaraksi myös syöpäpotilaille, kantasolusiirron saaneille, keskosille, neurologisia tauteja sairastaville, allergisille ja reumapotilaille.

Jälkitautina voi iskeä keuhkokuume, mutta pelätyin komplikaatio on aivotulehdus eli aivokuume, joka tosin on harvinainen.

Kehitysmaiden ihmisille tauti on vielä paljon kohtalokkaampi. WHO arvioi, että vuonna 2015 tuhkarokkoon kuoli 15 ihmistä joka tunti.

Iso tuhkarokkoepidemia jylläsi Euroopassa edelliskerran vuonna 2011–2012. Silloinkin se rantautui Suomeen.

”Jos tämä epidemia menee samalla lailla, niin tilanne jatkuu huonona vielä ensi vuoden puolelle”, kertoo erityisasiantuntija Mia Kontio THL:stä.

 

Romaniassa ihmiset ovat huonosti suojattuja tuhkarokkoa vastaan. Kaikki eivät edes kuulu terveydenhuollon piiriin. Rokotekattavuus on noin 86 prosenttia, kun laumasuojaan tarvittaisiin 95 prosenttia.

Laumasuoja merkitsee sitä, että kun ihmisiä on riittävän kattavasti rokotettu, syntyy immuniteetti, joka estää epidemioita ja suojaa rokottamattomiakin.

Myös Italiasta laumaimmuniteetti puuttuu, ja siellä on otettu käyttöön rokotepakko. Toukokuussa voimaan astunut laki velvoittaa rokottamaan pikkulapset. Saksassa taas käydään parhaillaan poliittista keskustelua rokotepakosta. Yhdysvalloissa lapsilla ei ole asiaa kouluun, jos heidän suojansa ei ole kunnossa.

Vanhat kulkutaudit ovat nostaneet uudestaan päätään, kun laumasuoja on murtunut ja ihmiset matkustelevat entistä laajemmin.

Savonlinnan keskussairaalan ilmaeristyshuone, jossa tuhkarokkopotilaita hoidettiin.
Savonlinnan keskussairaalan ilmaeristyshuone, jossa tuhkarokkopotilaita hoidettiin. © Sampo Luukkainen

 

Juhannusaaton aattona italialaismies siirrettiin Savonlinnan keskussairaalan ilmaeristyshuoneeseen. Runsaalla ilmanvaihdolla laimennettiin huoneilmaa, jotta siinä olisi ollut viruksia vähän. Välillä hoitaja kävi huoneessa hengityssuojain kasvoillaan. Potilaalle annettiin kipu- ja kuumelääkettä sekä nesteytystä.

Jo kahden päivän päästä, juhannuspäivänä, mies halusi kuitenkin lähteä sairaalasta.

”Hänellä oli lupa lähteä, koska häntä ei ollut määrätty tartuntataudin vuoksi pakkohoitoon eli infektioeristykseen”, Sakari Vuorinen kertoo.

Mies tilasi taksin Keskussairaalantie 6:een ja palasi opistolle Vaahersalon saareen. Hän pakkasi tavaransa, yöpyi opistolla ja lähti sunnuntaiaamuna junalla Parikkalan kautta kohti Helsinkiä. Helsingistä hän jatkoi Tallinkin iltalaivalla kohti Tallinnaa, jossa vietti yönsä retkeilymajassa.

Maanantaina nuorukainen lensi Milanoon ja meni vanhempiensa luo. Hän tunsi olonsa yhä heikoksi.

Muutkin työleirillä olleet olivat palanneet kotimaihinsa, kun tiistaiaamuna 27. kesäkuuta THL:n laboratorio Helsingissä sai valmiiksi tulokset miehen veri- ja nielunäytteistä. Se oli sittenkin tuhkarokkoa, tarkemmin sanottuna Italiassakin kiertänyttä rokon genotyyppiä D8.

Italialaismies matkusti junalla Punkaharjulta Parikkalaan 25.6.
Italialaismies matkusti junalla Punkaharjulta Parikkalaan 25.6.2017. © Sampo Luukkainen

 

Kun infektioylilääkäri Sakari Vuorinen kuuli tulokset, hän tajusi heti, että potilas oli antanut väärää tietoa rokotuksistaan.

Nyt oli kiire. Savonlinnassa piti ryhtyä heti selvittämään, missä italialaisnuorukainen oli liikkunut, keiden kanssa ja milloin. Ketkä miehen läheisyydessä oleskelleista ihmisistä olivat sairastaneet tuhkarokon, ketkä olivat saaneet MPR-rokotteen ja ketkä piti nopeasti rokottaa.

Tuhkarokko on Suomessa määritelty yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Se leviää erittäin herkästi sekä ilmateitse että kosketuksessa. Huoneesta, jossa viruksen kantaja on oleskellut, voi saada tartunnan vielä tuntien päästäkin. Kantaja tartuttaa muita ihmisiä neljä päivää ennen ihottuman puhkeamista ja neljä päivää sen jälkeen.

Kun terveysviranomaiset saavat tiedon tuhkarokosta, heillä on velvollisuus toimia nopeasti, jotta uudet tartunnat saataisiin estettyä.

Tartuntatautilääkäri Mirkaleena Erkkilä Sosterin perusterveydenhuollosta oli juhannuksen jälkeen kesälomalla kuten suuri osa suomalaisista. Hänen sijaisensa ryhtyi järjestämään jäljitystä. Viisi keskussairaalan ja terveyskeskuksen työntekijää alkoi tavoitella niitä satoja ihmisiä, jotka olivat altistuneet Punkaharjulla ja Savonlinnassa.

Oli saatava yhteys sekä kansanopistolla että keskussairaalassa olleisiin. Jos tarve vaatisi, heidät olisi rokotettava kolmen päivän sisällä.

Erkkilä palasi lomalta ja jatkoi jäljitystä yhdessä muun tartuntatautitiimin kanssa. Kertaakaan aiemmin 21-vuotisen uransa aikana hän ei ollut törmännyt tuhkarokkotapaukseen.

Infektioylilääkäri Vuorinen kertoo, että italialaismiehen kanssa yhtä aikaa sairaalassa olleista rokotettiin lopulta sekä potilaita että henkilökuntaa. Henkilökuntaakin, vaikka uusi tartuntatautilaki edellyttää, että hoitohenkilökunnan tulisi olla rokotettua tartuntatauteja vastaan.

VR:n nettisivuille ilmestyi poikkeuksellinen tiedote.

THL:ssä Helsingissä tuhkarokkojahtiin kiinnitettiin viisi ihmistä. Pidettiin tilannepalavereita, laadittiin tiedotteita, venyttiin ylitöihin. Otettiin yhteyttä VR:ään ja Tallinkiin, joiden kyydissä mies matkusti Punkaharjulta Helsinkiin ja sitten Viron kautta Italiaan. Soitettiin retkeilymajaan Tallinnaan.

Italian viranomaisille välitettiin tieto virustyypistä. Tieto lähetettiin myös kansainväliseen tuhkarokkotietokantaan. Siellä sitä vertailtiin muista maista raportoitujen virusten kanssa.

VR:n nettisivuille ilmestyi tiedote: ”Matkustitko Punkaharju–Parikkala–Helsinki-välillä 25.6? Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) jatkaa Suomessa ilmi tulleen tuhkarokkotapauksen selvittämistä ja kehottaa juhannussunnuntaina 25.6 kello 10:00–10:23 Punkaharjulta Parikkalaan ja kello 10:32–13:40 Parikkalasta Helsinkiin junissa matkustaneita tarkistamaan, onko oma suoja kunnossa. Jos matkasit näissä junissa, katso THL:n ohjeet.”

”Myös Tallink tavoitteli altistuneita asiakkaitaan. Kuljetusyhtiöt ovat tartuntatautilain mukaan velvoitettuja siihen,” kertoo johtava asiantuntija, tartunnan ja torjunnan epidemiologi Jussi Sane THL:stä.

Missä mies liikkui junassa? Missä hän kävi syömässä laivalla? Kaikki piti yrittää selvittää. Koska miehellä ei ollut junassa paikkalippua, kaikille matkustajille piti varmuuden vuoksi välittää tieto mahdollisesta tartunnasta. Laivalla urakka oli vielä isompi; noin 900 altistunutta.

Tuhkarokkopotilas matkusti Tallinkin lautalla Helsingin Länsisatamasta Tallinnaan.
Tuhkarokkopotilas matkusti Tallinkin lautalla Helsingin Länsisatamasta Tallinnaan. © Jarmo Wright

THL:ssä ryhdyttiin keräämään listaa työleirin ulkomaisista osallistujista. Heitä oli viidestä maasta Euroopassa ja kahdesta sen ulkopuolelta. Sekä EU-maiden että maailman terveysjärjestö WHO:n tarttuvien tautien hälytysjärjestelmien kautta välitettiin tieto tuhkarokosta eri maihin.

”THL:ssä on 24/7 valmiudessa oleva päivystysrinki, johon kuuluu kymmenkunta ihmistä. Lisäksi ministeriöllä on hälytysjärjestelmät tuntevia päivystäjiä, jotka pidetään informoituina”, Jussi Sane sanoo.

Päivystäjä tarkistaa sähköpostiviestit kahden tunnin välein ja vastaa kansallisiin ja kansainvälisiin yhteydenottoihin.

Esimerkiksi viime kesänä terveysuhkia päivystävään rinkiin tuli viesti, että Isosta-Britanniasta Suomeen saapuneessa Finnairin koneessa oli ollut tuhkarokkoa tartuttava matkustaja. Silloinkin ryhdyttiin heti selvittämään, keitä koneessa matkusti ja mihin he olivat Suomeen saavuttuaan suunnistaneet.

Aivan aukotonta taudinkantajien kulkureittien selvittäminen ja altistuneiden jäljittäminen ei ole. Mia Kontio kertoo, etteivät ihmiset välttämättä muista tarkkaan, mitä reittejä ovat kulkeneet. Joku R-kioskilla poikkeaminen saattaa hyvinkin unohtua.

 

Italialaismies ehti altistaa Suomessa kaikkiaan noin 1 900 ihmistä tuhkarokolle: 200 kansanopistolla, 50 Savonlinnan keskussairaalassa, 700 kahdella eri junamatkalla ja 900 laivamatkalla Helsingistä Tallinnaan.

Hänen lisäkseen lopulta vain viisi ihmistä sairastui tuhkarokkoon. Kolme sairastuneista oli Savonlinnan seudulla asuvia maahanmuuttajataustaisia ihmisiä ja kaksi kantasuomalaista. Rokko tarttui lähinnä kansanopistolla.

Sairastuneista kolme joutui käymään voimakkaiden oireiden vuoksi päivystyspoliklinikalla. Kaksi laitettiin ilmaeristykseen. Molemmat olivat aikuisia. Kaksi sairastunutta määrättiin kotieristykseen.

Yhtä lukuun ottamatta sairastuneet olivat rokottamattomia. Rokotettu henkilö oli saanut tartunnan perheenjäseneltään. Hyvin läheisessä kanssakäymisessä tuhkarokko voi tarttua myös rokotettuun ihmiseen. Rokotetulla tauti on kuitenkin lievä eikä hän tartuta sitä eteenpäin.

Oli oikeastaan onni, että italialaismies tuli juuri Savonlinnan seudulle.

”Hyvä rokotuskattavuus, noin 95 prosenttia, pelasti meidät. Nyt viisi sairastui. Jos sairastuneita olisi ollut 40, he eivät olisi mahtuneet sairaaloihimme”, Sakari Vuorinen sanoo.

Onni oli myös, että kesäleirin kansainvälinen nuoriso oli hyvin rokotettua.

Huonoa tuuria oli se, että italialaismies sattui sairastumaan juuri ennen juhannusta. Taudin havaitseminen viivästyi.

Italialaismiehestä otetut näytteet lähetettiin postipaketissa Savonlinnasta Helsinkiin.
Italialaismiehestä otetut näytteet lähetettiin postipaketissa Savonlinnasta Helsinkiin. © Jarmo Wright

 

Lopputulos olisi ollut hyvin toisenlainen, jos kansainvälinen työleiri olisi Punkaharjun sijaan järjestetty esimerkiksi Pietarsaaressa. Siellä rokotuskattavuus on vain reilut 86 prosenttia.

”Alhaisen rokotekattavuuden kunnissa sairastuneita olisi ollut kymmeniä, ellei satoja. Myös vakavampia tautimuotoja olisi luultavasti ilmennyt”, Mia Kontio kertoo.

Länsirannikolla on kuntia, joissa tuhkarokkoa vastaan rokotetaan liian vähän. Pietarsaaren ohella esimerkiksi Mustasaaressa ja Uudessakaupungissa jäädään alle laumasuojan rajan. Suomessa on 60 kuntaa, jossa tuhkarokko voisi lähteä helpommin leviämään. Joukkoon kuuluvat myös Helsinki, Tampere ja Turku.

”Joillekin ihmisille oma mielipide on fakta.”

Vuonna 1975 aloitetut tuhkarokkorokotukset sekä vuonna 1982 käyttöön otettu, tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan annettava MPR-rokotus hävittivät tuhkarokon Suomen tautikartalta. Nyt se on palannut ulkomaan tuliaisena.

MPR on halpa rokote. Yksi annos maksaa alle kymmenen euroa. THL:n selvityksen mukaan MPR-rokote maksaa itsensä 43-kertaisesti takaisin.

”Jos Suomeen tulee useamman sadan henkilön epidemia ja oletetaan, että 20 prosenttia heistä on sairaalahoidossa, niin se maksaa”, Mia Kontio sanoo.

Pikkulasten vanhempien kielteinen suhtautuminen rokotuksiin on kasvanut jo useamman vuoden ajan. Rokotusvastaiset vanhemmat tukevat toisiaan nettipalstojen keskusteluissa.

THL:n Jussi Sane arvioi, että rokotevastaisuus liittyy tutkitun tiedon väheksymiseen.

”Joillekin ihmisille oma mielipide on fakta, oli kyse sitten rokotteista, ilmastonmuutoksesta tai ruokavaliosta. Nettikirjoittelu riittää heille tiedonlähteeksi.”

Rokotekirjoittelussa toistetaan esimerkiksi edelleen 1990-luvulta peräisin olevaa väitettä MPR-rokotteen ja autismin yhteydestä. Siitä huolimatta, että se on useiden tutkimusten voimin todettu täysin vääräksi.

Steinerkouluja pyörittävän antroposofisen liikkeen piirissä rokotteisiin suhtaudutaan kriittisesti. Muutama vuosi sitten sammattilaisen steinerkoulun oppilaat joutuivat kotikaranteeniin, koska koulussa ilmeni tuhkarokkotapaus. Vain puolet oppilaista oli rokotettu.

 

Rokottamisen mainetta Suomessa vahingoitti vakavasti Pandemrix-rokote, joka otettiin vuonna 2009 Suomessa nopeasti käyttöön sikainfluenssaa vastaan. Myöhemmin rokotteella havaittiin olevan yhteys lasten ja nuorten narkolepsiaan. Kymmeniä lapsia sairastui Suomessa sekä Ruotsissa.

”MPR-rokote on ollut käytössä vuodesta 1982. Tuhkarokon sairastaminen on paljon vaarallisempaa kuin rokotteen ottaminen”, Jussi Sane sanoo. Silti yhä useampi jättää lapsensa rokottamatta.

”Tekemättä jättäminen tuntuu olevan osalle vanhempia ’vähemmän paha’ kuin jos he tekisivät jotain, mikä saattaa vähänkin vahingoittaa lasta”, Mia Kontio sanoo.

Jussi Sane kertoo esimerkin Hollannista, jossa hän itsekin on työskennellyt. Siellä on ortodoksiprotestanttien asuttama Bible belt, eli raamattuvyöhyke, jossa vastustetaan rokotteita fundamentaalisesti.

”Kun edellinen tuhkarokkoepidemia alkoi 2013, siitä tuli Bible Beltissä parin tuhannen ihmisen epidemia. Se levisi myös Kanadaan, jossa osa yhteisöä asuu. Hollannissa sairaalahoidossa oli satoja. Ihmisiä myös kuoli.”

THL:n laboratorion biosuojakaapissa tutkitaan näytteitä, joiden epäillään sisältävän tuhkarokkovirusta.
THL:n laboratorion biosuojakaapissa tutkitaan näytteitä, joiden epäillään sisältävän tuhkarokkovirusta. © Jarmo Wright

 

THL:ssä infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikköä johtava ylilääkäri Taneli Puumalainen on huolestunut rokotekielteisyyden leviämisestä. Ilmiö otetaan niin vakavasti, että sitä tutkitaan THL:ssä myös antropologin voimin. Aiemmin sama tutkija on perehtynyt muun muassa salaliittoteorioihin.

Yksivuotiaiden saamista rokotuksista laskettava niin sanottu ajankohtainen rokotekattavuus on Suomessa tällä hetkellä 94,5 prosenttia. Vuosittain syntyvistä noin 60 000 lapsesta noin 3 000 jää tällä hetkellä neuvolassa ilman MPR-rokotetta.

”Vanhemmat, jotka eivät ota lapselleen MPR-rokotetta, vaarantavat paitsi oman lapsensa terveyden myös lisäävät todennäköisyyttä, että taudit palaavat Suomeen”, Puumalainen sanoo.

THL:n tutkimuksessa on selvinnyt, että Afrikasta tai Aasiasta Suomeen tulleet vanhemmat rokottavat nykyään lapsensa tunnollisemmin kuin suomalaisperheet.

”Nämä ihmiset tulevat olosuhteista, joissa taudit ovat arkipäivää, sairastavuus on suurta ja kuolleisuuskin kohtuullista. He arvostavat tautien ehkäisykeinoja.”

Suomessa on tällä hetkellä arviolta 100 000 ihmistä, joilla ei ole suojaa tuhkarokkoa vastaan. Aivan tarkkaa lukua ei tiedetä, koska esimerkiksi yksityisillä lääkäriasemilla annettavat rokotteet eivät päädy valtakunnalliseen rekisteriin.

Suurin ryhmä, jolla ei ole vastustuskykyä, ovat ne, jotka eivät ehtineet sairastaa tuhkarokkoa, koska tautia ei heidän lapsuudessaan Suomessa enää juuri ollut. Toisaalta heillä ei ole rokotussuojaa, koska tuhkarokkorokotukset eivät olleet vielä alkaneet.

”He ovat 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa syntyneitä. He ovat usein myös niitä, jotka matkustavat paljon”, Puumalainen sanoo.

Suomessakin on keskusteltu rokotepakosta ja ehdotettu esimerkiksi lapsilisien leikkaamista, jos vanhemmat kieltäytyvät rokotuksista.

THL:n Puumalainen ei kannata rokotepakkoa.

Elokuussa tuhkarokko tuli jälleen Suomeen

Elokuun lopussa 2017 sairaanhoitopiiri lähetti lyhyen tiedotteen: Itä-Savon tuhkarokkoepidemia on ohi.

Oikeastaan tilanne oli ohi jo aiemmin, potilaat oli hoidettu, tartuntavaarassa olleet ihmiset tavoitettu ja tarvittaessa rokotettu. Terveysviranomaiset eivät kuitenkaan voineet vetää kovin kauaa henkeä.

Elokuussa tuhkarokko tuli jälleen Suomeen. Italiassa lomaillut seurue oli saanut tartunnan junassa. Tauti ei levinnyt, koska matkailijat oli rokotettu.

Kesän mittaan THL:n laboratoriossa diagnosoitiin yhteensä kymmenen tuhkarokkotapausta.