Lapset pääsevät helpommalla
Perhetartunnoissa ensimmäinen sairastunut on yleensä ollut aikuinen. Erikoislääkäri ihmettelee ministerin puheita toisen asteen sulkemisesta.
Suomeenkin levinnyt koronaviruksen aiempaa tartuttavampi muunnos on herättänyt keskustelua lasten roolista viruksen leviämisessä.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lasten infektiotautien erikoislääkäri Harri Saxén ihmettelee sosiaalisessa mediassa levinneitä tietoja.
”Twitterissä on ollut kauhukirjoituksia, että ruotsalaiset lastentehot ovat täynnä koronapotilaita. Olin yhteydessä kollegaan Tukholman Karoliinisessa instituutissa, eikä heidän teho-osastollaan ole yhtään lapsipotilasta.”
Kun pandemia keväällä käynnistyi, tutkijat ja lääkärit huomasivat, että virus leviää lasten keskuudessa aikuisia heikommin. Ajatus, etteivät lapset lainkaan sairastuisi tai levittäisi koronavirusta, on kuitenkin väärinkäsitys, sanoo Turun yliopistollisen keskussairaalan lasten infektiotautien osastonylilääkäri Ville Peltola.
”Perhetartunnoissa ensimmäinen on yleensä ollut aikuinen ja sitten ehkä lapset ovat saaneet tartuntoja. Pääasiallinen reitti ei ole, että lasten kautta virus leviäisi aikuisiin, vaikka varmasti sitä tapahtuu jonkin verran.”
Yli vuosi pandemian käynnistymisen jälkeen viruksen leviämisestä kouluissa ja sen vaikutuksista lapsiin on ehditty julkaista useita tieteellisiä tutkimuksia. Tulokset ovat samansuuntaisia: lapset sairastavat koronavirustaudin lievempänä, tartuttavat tautia heikommin ja saavat tartunnan harvemmin kuin aikuiset.
Tuorein tutkimus on Norjasta. Siinä tutkijat tarkkailivat 13:a koulualtistusta. He havaitsivat jatkotartunnan kahdella 234 altistuneesta lapsesta. Opettajia altistui 58, yksi sairastui.
Tutkimuksista yhteenvetoa koostava Euroopan tartuntatautivirasto ECDC puolestaan on todennut, että lapsen todennäköisyys saada tartunta tai levittää virusta eteenpäin on sitä pienempi, mitä nuorempi lapsi on.
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on seurannut altistuksia kouluissa ja niistä aiheutuneita jatkotartuntoja. Ylilääkäri Emmi Sarvikivi kertoo, että aineiston mukaan altistuneista tartunnan on saanut 1–2 prosenttia. ”Kokonaisuutena näyttää, ettei koulu ole suuren riskin ympäristö.”
Syitä lasten heikon tartuttavuuden ja lievän sairastumisen taustalla ei tunneta, mutta niistä on esitetty erilaisia arvioita. Lievää tautia sairastava ei yski, niistä ja aivastele, eli levitä virusta ympärilleen yhtä paljon kuin voimakkaista oireista kärsivä. Siksi etenkin lapset todennäköisesti levittävät virusta aikuisia vähemmän.
Tutkijat ovat myös olleet kiinnostuneita ace2-reseptoreista, joihin virus tarttuu. Lapsilla niitä on arvioitu olevan aikuisia vähemmän. Lääkärit maailmalla ovat myös tutkineet lasten immuunivastetta, jonka on havaittu torjuvan virusinfektiota aikuisia tehokkaammin. Jos arviot pitävät paikkansa, koronavirustaudin heikkoa leviämistä lapsesta toiseen selittää sekä tartunnan huono leviäminen että tarttuminen.
Myös päinvastaista esimerkkiä on tutkittu. Israelilaisessa yläkoulussa todettiin koulusulun päätyttyä koronatartunta 153 oppilaalla 1 161:sta ja 25 henkilökunnan jäsenellä 152:sta. Tartuntojen leviämisen syiksi tutkijat arvelivat koulukuljetuksia, suuria luokkakokoja ja lupaa jättää maskit pois helleaallon aikana.
Suomessa oppilaat liikkuvat kouluissa omien luokkiensa kanssa ja hygieniasta huolehditaan. Tammikuun 2021 alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suositteli maskien käyttöä kaikille yli 12-vuotiaille koululaisille.
Päiväkodeissa turvavälien ja käsihygienian ylläpitäminen on kuitenkin huomattavasti vaikeampaa kuin kouluissa. Siitä huolimatta tartunnat eivät ole levinneet sielläkään. Pandemian aikana on myös havaittu, ettei opettajana tai lastenhoitajana työskenteleminen kasvata riskiä sairastua koronavirustautiin.
Tyksin Peltola ja Husin Saxén eivät näe myöskään lasten harrastuksia koulua riskialttiimpina paikkoina tartunnan saamiselle.
”Riski on pieni, jos turvavälejä pystytään jotenkin pitämään. Esimerkiksi jääkiekkojoukkueissa tartuntaryppäitä on todettu jonkin verran, mutta nekin lähinnä kilpatasolla”, Saxén sanoo.
Koronaviruksen uusi aiempaa tartuttavampi muoto on levinnyt vuodenvaihteessa etenkin Isossa-Britanniassa. Sen arvioitiin aluksi leviävän aiempaa muotoa tehokkaammin juuri lasten keskuudessa, sillä lasten saamien tartuntojen määrässä havaittiin nousua.
Myöhemmin asiantuntijat korjasivat tartuttavuudesta syntyneitä väärinkäsityksiä ja totesivat, ettei virusmuunnoksen tartuttavuudesta voi vielä sanoa juuri mitään, sillä asiaa ei ole tutkittu. Jos uusi muunnos on aiempaa tarttuvampi, se voi olla sitä myös lapsilla. Tämä ei suoraan tarkoita, että virus leviäisi etenkin lasten keskuudessa, sanoi virologi Wendy Barclay tiedotustilaisuudessa joulukuun lopussa.
Suomessa pääministeri Sanna Marin (sd) ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) ovat sanoneet hallituksen harkitsevan rajoitusten tiukentamista muunnoksen leviämisen estämiseksi. Kiuru sanoi Ylen A-studiossa 11. tammikuuta, että hallitus joutuu harkitsemaan toisen asteen toiminnan mahdollista keskeyttämistä.
”Ensimmäistä kertaa olemme tilanteessa, että tämä virus näyttää tarttuvan muuntoviruksena myös lapsiin ja nuoriin helpommin”, hän totesi.
Husin Saxén sanoo ihmettelevänsä kommenttia, sillä jo viime viikolla Britanniasta kerrottiin, että tuoreimpien arvioiden mukaan virus näyttää tarttuvan samalla tavalla kaikenikäisiin.
”On erikoista, että vastuuministerikin lietsoo paniikkia”, Saxén sanoo.
Hän huomauttaa, ettei koulualtistuksista pitäisi muutenkaan vetää liian suoria johtopäätöksiä.
”Ne, jotka haluavat sulkea kouluja, ottavat esille nämä muutamat koulut Vantaalla, joissa on havaittu tartuntoja. Se, että yhdestä koulusta löydetään vaikka kymmeniäkin viruspositiivisia lapsia, ei tarkoita, että he ovat saaneet tartunnan koulusta. He ovat voineet yhtä hyvin saada sen myös esimerkiksi kotoa.”
Saxénin mukaan tartunnan aiheuttaneita viruksia pitäisi tutkia ja niiden pitäisi olla täysin samanlaisia, jotta voitaisiin sanoa, että tauti on levinnyt juuri koulussa.