Muslimien paastonaika lisää koulujen häiriöitä, kun lapset eivät syö – ”Emme voi syöttää väkisin tai ruiskuttaa ruokaa kenenkään kehoon”

Maahanmuuttajavaltaisissa kouluissa ramadania viettäviä muslimilapsia saattaa olla useita kymmeniä. Nälkäisten oppilaiden on vaikea keskittyä.
Kotimaa 16.5.2019 20:40
Tuula Malin

Vuonna 2019 ramadania vietetään 5. toukokuuta – 4. kesäkuuta. © MILLA TAKALA / Lehtikuva

Perusopetuksen opettajille toukokuu on uuvuttava. Kouluvuoden loppuun ajoittuva muslimien paastonaika eli ramadan lisää entisestään opettamisen haasteita.

Toukokuun 5. päivänä käynnistynyt ramadan on lisännyt levottomuutta koulupäivien aikana. Nälkäisten lasten on hankala keskittyä oppitunneilla opetukseen ja kevätlukukauden päättävään koeputkeen.

Päiväaikaisella uskonnollisella paastolla olevien lasten levottomuus tarttuu herkästi kaikkiin oppilaisiin.

”Pienten lasten paastoaminen voi onnistua kotona, koulussa ei jakseta ilman ruokaa”, sanoo kieli- ja kulttuuriryhmäopetuksen suunnittelija Katja Simonen Tampereen kaupungin perusopetusyksiköstä.

”Ensimmäisen viikon jälkeen sokerirytmi onneksi tasaantui useimpien lasten kohdalla.”

Tampereen kaupunki linjasi toukokuun alussa, ettei kaupungin kouluissa vietetä ramadan-paastoa.  Katja Simonen rinnastaa koulun työelämään. Työelämässäkin on sopeuduttava yhteisiin pelisääntöihin.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu