MTK: Kilpailu ruoan hinnalla uhkaa Suomen omavaraisuutta
”En usko, että maatalous kärsii. Kaupan pitää laskea hintoja, jotta kysyntä kasvaa”, sanoo puolestaan PTT:n ekonomisti.
Suomalaiset kuluttajat saivat mieluisia uutisia, kun kauppajätti S-ryhmä kertoi laskevansa satojen tuotteiden hintaa kymmeniä prosentteja. Suomessa ruoan hinta on ollut Euroopan kärkiluokkaa jo useiden vuosien ajan.
Ruokakesko on oman ilmoituksensa mukaan alentanut hintojaan jo viime marraskuussa. Saksalainen Lidl kertoi puolestaan laskevansa hintojaan entisestään.
Rajulla hintakilpailulla voi olla kuitenkin seurauksensa.
Yksi kärsijä voi olla Suomen maatalous, sillä hintojen alentuessa suomalaisten tuotteiden määrä kaupoissa voi vähentyä ja halpojen ulkomaisten kasvaa.
Maatalousjohtaja Minna-Mari Kaila Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:sta näkee, että raju hintakilpailu on negatiivinen asia Suomen maataloudelle.
”Suomalaiset kuluttajat arvostavat kotimaista tuotantoa, mutta emme voi tuottaa Suomessa niin halvalla kuin esimerkiksi Etelä-Amerikassa.”
”Pitkällä aikavälillä hintojen aleneminen uhkaa Suomen omavaraisuutta”, Kaila sanoo.
Lähihistorian aikana useat eri syyt ovat vaikuttaneet omavaraisuusasteen. Tilastokeskuksen tiedoista voi nähdä suomalaisen omavaraisuuden kehittymisen.
Pellervon taloustutkimuksen (PTT) maatalousekonomisti Kyösti Arovuori ei kuitenkaan usko, että hintakilpailu uhkaisi Suomen maataloutta.
Arovuoren mielestä kauppojen hinnan lasku johtuu kansainvälisistä markkinoista ja siitä, että elintarvikkeiden kustannukset ovat laskeneet.
”Energian ja maataloustuotteiden hinnat ovat menneet alaspäin Suomessa ja maailmalla. Käänne on tapahtunut jo vuonna 2013.”
Myös pitkittynyt, surkea taloustilanne ja työttömyys sekä Euroopassa että Suomessa ovat vähentäneet ihmisten käytettävissä olevaa rahamäärää. Ostovoima on heikentynyt.
”Hintoja alentamalla saadaan parannettua kysyntää. Tämänhetkinen markkinatilanne vaatii hintojen laskua”, Arovuori sanoo.
Myöskään Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan Jyrki Niemen mielestä maatalous ei kärsi nyt tehdyistä alennuksista ruoan hintaan. Pitkittynyt hintakilpailu sen sijaan voi hänen arvionsa mukaan vaikuttaa elintarviketeollisuuden ja maatalouden tilipussiin heikentävästi.
Suomessa ruoan hinta-alennukset on aloittanut saksalainen kauppajätti Lidl. Lidlin koko konsernin liikevaihto (68 miljardia vuonna 2013) on suurempi kuin Suomen päivittäistavarakaupan (16,5 miljardia 2014) yhteensä, ja sen globaali ostoverkosto on laaja. Halpoja ulkomaisia tuotteita virtaa Suomeen.
Lidl onkin iskostunut suomalaisten mieliin halpakauppana, joka myy edullisia juustoja ja leikkeleitä. Hinnan alennuksissa markkinajohtajat S-ryhmä ja Kesko ovat tulleet jälkijunassa.
Kesko ja S-Ryhmä ovat kertoneet vähentäneensä investointejaan, jotta ruoan hinnan lasku olisi mahdollista. Molemmat ruokajättiläiset ovat vieneet läpi myös laajoja yt-neuvotteluita kuluneen parin vuoden aikana. Niiden tuloksena on annettu potkuja useille sadoille ihmisille.
Miksi sitten Lidlissä hinnat ovat olleet pienemmät kuin muissa kaupoissa?
Ensinnäkin Lidlin kaupoista kaikki ”turha” on jätetty pois tilojen sisustuksessa, ja kaupan koko organisaatio on kevyempi. Suomen Lidlin tuotevalikoimat ovat myös huomattavasti pienempiä kuin Keskon ja S-ryhmän.
Lidlin mukaan sen hyllyjen perusvalikoimassa on noin 1600 eri tuotetta. S-kaupoissa ja Keskossa tuotteita on huomattavasti enemmän. Laajat tuotevalikoimat vaativat enemmän hyllytilaa sekä työntekijöitä. Kustannukset nousevat.
Lisäksi globaalisti toimiva Lidl pystyy hankkimaan laadukkaita tuotteita ympäri Eurooppaa, ja se on rakentanut itselleen tehokkaan logistiikkaverkoston.
Markkinaosuuksissa Lidlillä on kuitenkin vielä tekemistä Suomen markkinoilla, sillä S-ryhmä lohkaisee koko päivittäistavarakaupasta 45 prosenttia ja Kesko 34 prosenttia. Lidlin markkinaosuus on noin 8 ja Suomen Lähikaupan 7 prosenttia.
Lidl on kuitenkin ainut, joka kasvaa kaksinumeroisesti: viime vuonna se kasvatti liikevaihtoaan Suomessa peräti 25 prosenttia.